Arkistot: Työt

Suomeen on laadittu ensimmäistä kertaa Merialuesuunnitelma ja laadinnassa hyödynnettiin Capfulin skenaarioprosessia ja strategiatyön osaamista. Merialuesuunnitelmalla ohjataan koko Suomen merialueen käyttöä Itämerellä Suomen talousvyöhykkeellä. Suunnitelman tavoitteena on parantaa merielinkeinojen edellytyksiä ja meriympäristön tilaa.

Lähtötilanne

Suomen merialuesuunnittelussa tarkastellaan merellisten käyttäjien tarpeita ja pyritään sovittamaan ne yhteen. Merialuesuunnittelun tarkoituksena on edistää merialueen eri käyttömuotojen kestävää kehitystä ja kasvua, merialueen luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä meriympäristön hyvän tilan saavuttamista. Merialuesuunnitelman taustalla on EU:n yhdennetty meripolitiikka, jolla pyritään tukemaan sinistä kasvua eli kehittämään koordinaatiota eri merellisten toimialojen välillä.

Maailman väestön kasvaessa ja maa-alan käydessä niukemmaksi merien käyttö lisääntyy tulevaisuudessa. Itämereen halutaan lisää tuulivoimaloita, meriliikenne kasvaa, matkailu- ja virkistys lisääntyy ja merestä pitäisi saada yhä enemmän ruokaa ja raaka-aineita. Samaan aikaan Itämeri on todella huonossa kunnossa, josta jokakesäiset sinilevälautat ovat yksi näkyvin merkki.

Mitä tehtiin

Suomen merialuesuunnitelmassa tarkastelun kohteena ovat olleet energia-ala, meriliikenne, kalastus ja vesiviljely, matkailu, virkistyskäyttö sekä ympäristön ja luonnon säilyttäminen, suojelu ja parantaminen. Lisäksi on huomioitu myös kaivannaisalaa, sinistä bioteknologiaa ja meriteollisuutta. Huomiota on kiinnitetty myös maanpuolustuksen tarpeisiin, kulttuuriperintöön, merialueen ominaispiirteisiin sekä maan ja meren vuorovaikutukseen.

Skenaarioissa kuvattiin Suomen merialueiden toimintaympäristön kehitysvaihtoehtoja aina vuoteen 2050 saakka.

Työn keskeinen haaste on ollut sovittaa merialueille kohdistuvia lukuisia intressejä yhteen. Suomen merialuesuunnittelussa, toisin kuin muiden Itämeren maiden suunnitelmissa, poikkeuksellisena lähestymistapana käytettiin skenaariotyötä. Skenaariot ovat herättäneet suurta mielenkiintoa ja niitä on esitelty useissa Itämeren yhteistyöfoorumeissa.

Mitä saavutettiin

Merialueille toteutettiin tehokas ja kokonaisvaltainen skenaarioprojekti, jossa osallistettiin sidosryhmiä laajasti. Merialueiden skenaarioissa kuvattiin Itämereen kohdistuvia muutospaineita, kuten ilmastonmuutos, maiden väliset konfliktit, matkailutottumukset, teknologinen kehitys ja esimerkiksi merilogistiikan kehitys. Skenaarioiden vaikutukset kuvattiin lopuksi myös kartalle. Skenaarioille laadittiin varautumissuunnitelmat ja niiden pohjalta tunnistettiin skenaarioista riippumattomat välttämättömät toimenpiteet, jotka toimivat visiotyöskentelyn lähtökohtana.

Skenaariotyö koettiin prosessin onnistumisen kannalta keskeisenä vaiheena, jossa osallistujat pääsivät laajasti esittämään huoliaan ja toiveitaan Itämeren kehitysvaihtoehdoista tai tuomaan esille omia intressejään suunnitteluun ilman, että vastakkainasettelut lukkiutuivat.

”Skenaariotyövaihe aloitti meillä vahvan sidosryhmädialogin, jossa ilman sitoutumisia suuntaan tai toiseen oli mahdollista tarkastella merellisiä tulevaisuuskuvia, niitä pahimpia mahdollisiakin. Tämän työn jälkeen oli luontevaa lähetä valitsemaan yhdessä se haluttu tulevaisuus ja rakentaa askeleet sitä kohden. Skenaariotyö ja visiotyö linkittyvät saumattomasti toisiinsa ja uskon, että tämä polku avautui myös osallistuneille tahoille”, kuvailee Merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaattori, Mari Pohja-Mykrä, Satakuntaliitosta.

”Skenaariovaihe osui ja onnistui hyvin aktivoimaan sidosryhmät ja auttoi myös merialuesuunnittelun lentokorkeuden ymmärtämisessä”, kertoo Suunnittelujohtaja ja koordinaatiotyöryhmän puheenjohtaja Heikki Saarento, Varsinais-Suomen liitosta.

Toteutetaanko teillekin skenaarioprojekti?
Ota yhteyttä

Business Finland käynnisti kesällä 2019 yhdessä Capfulin kanssa laajan skenaariotyön Suomen kilpailukyvyn tulevaisuuden vaihtoehdoista. Prosessin aikana haastateltiin 20 asiantuntijaa ja järjestettiin viisi sidosryhmätyöpajaa. Työhön osallistui asiantuntijoita yli 30 organisaatiosta, joten mukaan saatiin hyvin laajan joukon näkemyksiä.

Skenaariotyössä haettiin vastauksia mm. seuraaviin kohtalonkysymyksiin:

• Kuka tekee ilmastotoimia?
• Missä sijaitsee geopolitiikan painopiste?
• Kuinka käy monenkeskisen sopimisen?
• Kuka omistaa datan ja kuinka sitä hyödynnetään?
• Kuka määrää kansainvälisen kaupan ehdot?
• Missä arvonluonti tapahtuu?

Skenaarioissa kuvataan neljä vaihtoehtoista globaalin toimintaympäristön kehityskulkua suomalaisen elinkeinoelämän ja innovaatioympäristön näkökulmasta 

Jakautuneen maailman valtapelissä kauppasota kiihtyy ja maailma jakautuu kahteen digitaaliseen blokkiin ja kauppa-alueeseen. Ilmastopolitiikan painopiste siirtyy Aasiaan, missä Kiina toimii autoritäärisenä ilmastojohtajana ja valjastaa yksilöiden pisteytysjärjestelmänsä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Euroopassa talous taantuu, unionin rivit rakoilevat ja kansainväliset investoinnit alueelle vähenevät.

Data pelastaa ja orjuuttaa on radikaalin datatalouden skenaario, jossa perinteinen palkkatyö vähenee radikaalin teknologiakehityksen myötä ja moni paikkaa toimeentuloaan myymällä itsestään dataa. Digilaitteista irtautuminen ja anonymiteetti ovat harvoille tarjolla olevaa luksusta. Luottamus perinteisiin poliittisiin toimijoihin järkkyy, kun ne eivät onnistu vastaamaan globaaleihin haasteisiin ja paikasta riippumattomat globaalit kansanliikkeet kasvavat.

Uuden ajan digipatruunat -skenaarion käynnistäviä voimia ovat keskustelu vastuullisesta kapitalismista ja yritysten yhteiskuntavastuusta. Suuryritykset kasvavat ja laajentuvat toimiala- ja sektorirajat ylittäviksi jäteiksi. Kansallisvaltioiden epäonnistuessa jätit kasvattavat yhteiskunnallista rooliaan, alkavat hallinnoimaan omia kaupunkejaan ja ottavat hoitaakseen monia julkisten toimijoiden tehtäviä.

Kriiseistä sopimuspohjaisuuteen skenaario käynnistyy suurista kriiseistä, joihin pyritään vastaamaan globaalien sopimusten kautta. Ilmastopolitiikassa otetaan käyttöön globaaleja ohjauskeinoja. Digietiikan merkitys korostuu ja teknologiajättejä ja datan käyttöä säädellään kansainvälisesti.

Haluatko kuulla lisää? Ota yhteyttä:  

Hallitus oli valmistellut kevään 2018 aikana mediapoliittista ohjelmaa vastaamaan media-alan kohtaamaan murrokseen. Ohjelman valmisteluun liittyi kiinteästi sidosryhmien osallistaminen työpajojen ja avoimen verkkokuulemisen kautta. Capful toimi liikenne- ja viestintäministeriön kumppanina sidosryhmien osallistamisen järjestämisessä.

Sidosryhmätyöskentely rakentui strategisten vaihtoehtojen muodostamisen ja arvioinnin ympärille. Strategisten vaihtoehtojen avulla käsiteltiin strukturoidusti media-alan disruptioihin vaikuttavia keskeisiä kehittämisteemoja ja niiden kehittämisen vaihtoehtoja. Strategiset vaihtoehdot auttoivat vastaamaan media-alaa mullistavaan muutokseen sekä tarkastelemaan strukturoidusti kunkin toimenpidevaihtoehdon haasteita ja toisaalta mahdollisuuksia. Strategiset vaihtoehdot eivät välttämättä ole toisiaan poissulkevia, vaan niitä voidaan edistää myös samaan aikaan kehittämisteeman osana. Prosessin aikana muodostetut toimenpidevaihtoehdot auttavat valitsemaan mediapolitiikan painopisteitä ja suuntaamaan kehittämisresursseja.

Sidosryhmäkuulemisiin osallistui monipuolisesti eri sidosryhmien edustajia. Media-alan yritykset ja liitot, tutkimus/koulutus, järjestöt ja viranomaistahot olivat hyvin edustettuina sekä työpajoissa että avoimessa verkkokuulemisessa. Ensimmäisessä työpajassa tunnistettiin ja konkretisoitiin projektiryhmän alustavasti jaottelemia toimenpidevaihtoehtoja. Toisessa työpajassa puolestaan arvioitiin toimenpidevaihtoehtojen heikkouksia ja vahvuuksia. Molempiin tilaisuuksiin osallistui noin 50 media-alan keskeistä vaikuttajaa. Toimenpidevaihtoehtoja arvioitiin toisen työpajan lisäksi kaikille avoimen verkkokuulemisen kautta. Myös verkkokuulemiseen osallistui laajasti eri sidosryhmien edustajia.

Lähtötilanne

• Median käytön muutos, globaali kilpailu ja digitaalisten alustojen nousu kiristävät media-alan kilpailua Suomessa ja herättävät huolta kotimaisen journalistisen uutissisällön tulevaisuudesta.
• Liikenne- ja viestintäministeriö oli teettänyt Media- ja viestintäpolitiikan nykytila ja mittaaminen –taustaselvityksen

Mitä tehtiin

• Tunnistettiin keskeiset kehittämisteemat ja niille vaihtoehtoiset toimenpiteet.
• Arvioitiin toimenpidevaihtoehtoja valittuja kriteereitä vasten.
• Kiteytettiin vaihtoehdot ja niiden arvioinnit sidosryhmäkuulemisten pohjalta.

Mitä saavutettiin

• Uutta keskustelua ja aktiivista vuorovaikutusta eri sidosryhmien sekä liikenne- ja viestintäministeriön välillä.
• Kehittämisteemat ja strategiset vaihtoehdot, jotka auttavat valitsemaan mediapolitiikan painopisteitä ja suuntaamaan kehittämisresursseja.

Kiinnostuitko?
Keskustellaan lisää

Tulevaisuustarkastelu lähti käyntiin Uudenmaan skenaarioiden 2040 työn päivittämisellä huomioiden uudet toimintaympäristön muutokset ja skenaariologiikat. Keskeisistä muutos- ja epävarmuustekijöistä koostettiin tulevaisuustaulukko, jonka avulla määriteltiin ja kuvattiin tekijöiden mahdolliset kehitysvaihtoehdot. Kehitysvaihtoehtojen määrittelyssä hyödynnettiin alueen eri organisaatioiden asiantuntijoiden näkemyksiä. Induktiivisella skenaariomenetelmällä ja kehitysvaihtoehtoja loogisesti yhdistelemällä muodostettiin viisi erilaista Uudenmaan toimintaympäristön kehitystä kuvaavaa skenaariota vuoteen 2050.

Alueen strategisen kehittämisen tueksi luotujen skenaarioiden sekä Uudenmaan tulevaisuuskuvan 2050 määrittelyyn osallistettiin laajasti eri sidosryhmiä. Skenaarioluonnoksia kommentoitiin ja jatkotyöstettiin yli 60 alueen vaikuttajan ja asiantuntijan voimin yhteisessä työpajassa. Lisäksi skenaariotyöstä nousseita keskeisiä kehittämisteemoja ja toimenpiteitä arvioitiin nettikyselyllä, johon vastasi noin 70 henkilöä.

Uudenmaan tulevaisuustarkastelu pohjustaa Uusimaa-ohjelmaa ja maakuntauudistusta sekä nivoo yhteen aikaisemmin tehtyjä ja käynnissä olevia alueen tulevaisuustarkasteluja.

Aluekehitysjohtaja Juha Eskelisen kommentti skenaarioprosessista:

”Tulevaisuustarkastelu auttoi meitä yhdessä maakunnan toimijoiden kanssa muodostamaan käsityksen, millaisen maakunnan haluamme ja mitkä sen tärkeimmät kehittämisteemat ovat.”

Lähtötilanne

• Digitalisaatio, uudet teknologiat sekä työn ja elinkeinoelämän muutokset tulevat haastamaan maakunnan kehitysnäkymiä tulevaisuudessa.
• Sote- ja maakuntauudistus ja niistä seuraava kuntien roolin perusteellinen muutos luo maakunnille mahdollisuuden synnyttää uudenlaista kilpailukykyä ja kasvattaa vetovoimaisuuttaan.
• Alueen kehittämiseen toivotaan entistä avoimempaa vuorovaikutusta kuntien päättäjien, elinkeinojen kehittäjien, yritysten, koulutussektorin, kolmannen sektorin ja asukkaiden kanssa.

Mitä tehtiin

• Kuvattiin maakunnan tulevaisuuden kehitysvaihtoehtoja ja analysoitiin keskeisimpien muutosten kehityskulkuja.
• Analysoitiin toimintaympäristön kehityksen vaikutuksia koko maakunnan tasolla: Uudenmaan mahdollisuudet, riskit ja keskeiset toimenpiteet sekä vaikutukset asukkaiden hyvinvointiin.
• Tuotettiin Uudenmaan toimijoiden yhteinen tavoiteltava tulevaisuudenkuva ja toimintaympäristölähtöiset strategiset kehittämisteemat.

Mitä saavutettiin

• Uutta strategista keskustelua ja aktiivista vuorovaikutusta, joka kehitti Uudenmaan toimijoiden strategista näkemystä.
• Päättäjien ja maakunnallisten toimijoiden määrittelemä yhteinen tulevaisuuskuva ja tahtotila sen toteuttamiseen.
• Näkemys alueen strategisista kehittämisteemoista maakuntaohjelman sekä kaavoituksen tarpeisiin sekä pohjaa uuden maakunnan strategisiin painotuksiin.

Lue lisää Uudenmaan skenaarioista Uudenmaan liiton verkkosivuilla.

Toteutetaanko teillekin skenaarioprojekti?
Ota yhteyttä

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöön kohdistuu huomattavaa epävarmuutta. Sote-uudistuksella pyritään muuttamaan aiempia tuotantorakenteita, mutta kukaan ei vielä tiedä, miten muutokset käytännössä toteutuvat ja mitä niistä seuraa.

HUS:n skenaariotyön tarkoituksena oli määrittää todennäköiset (erilaiset) tulevaisuuskuvat, joita vasten vaihtoehtoisia kehittämismalleja testattiin. Projektin tavoitteena oli myös organisaation ylimmän johdon strategisen ajattelun kehittäminen.

Skenaariot rakennettiin HUS:n avainhenkilöiden ja Capfulin konsulttien yhteistyönä. Projekti käynnistettiin terveydenhuollon asiantuntijoiden haastatteluilla, joiden avulla päästiin kiinni toimintaympäristön keskeisiin muutoksiin ja tapahtumien mahdollisiin syy-seuraussuhteisiin. Projektissa oli olennaista myös avainhenkilöiden välillä käyty analyyttinen ja strateginen keskustelu. Systemaattisen prosessin tuloksena määritettiin kymmenen epävarmuustekijää ja niille 4-5 varioivaa tulevaisuuskuvaa, joiden pohjalta luotiin viisi konkreettista ja haastavaa skenaariota, joita hyödynnettiin HUS:n strategisessa päätöksenteossa.

Yhteyspäällikkö Janne Aaltosen kommentti projektista:

”Projektilta odotettiin paljon, mutta se ylitti odotukset selvästi. Tulevaisuustaulukko auttoi hahmottamaan ne osa-alueet, joissa epävarmuus on suurin. Yhdistelemällä eri vaihtoehtoja toisiinsa huomattiin, etteivät ne voi yhdistyä satunnaisesti vaan niiden välillä vallitsee syy-seuraussuhteita, jotka kyetään tunnistamaan. Näiden pohjalta luotujen skenaarioiden avulla kyettiin tunnistamaan toimenpiteitä, joiden riippuvuus ennakoimattomista tekijöistä on vähäinen.”

Lähtötilanne

• Tarpeena oli kasvattaa ymmärrystä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan mahdollisista kehitysvaihtoehdoista
• Haasteena oli kyetä varautumaan toimintaympäristön muutoksiin, kun niihin liittyvä epävarmuus oli poikkeuksellisen suuri, ja valita HUS:n lukuisista kehittämisvaihtoehdoista oikeat
• Tavoitteena tukea organisaation johdon ajattelutyötä ja päätöksentekoa

Mitä tehtiin

• Kerättiin näkemyksiä toimintaympäristön kehityksestä ja ilmiöistä 16 asiantuntijahaastattelun avulla
• Tunnistettiin HUS:n kannalta keskeisimmät toimintaympäristön kehityskulut ja muutostekijät sekä rakennettiin konkreettiset skenaariot
• Jäsennettiin, kiteytettiin ja konkretisoitiin HUS:n mallin avulla testattavat kehittämisvaihtoehdot
• Arvioitiin vaihtoehtoja kussakin skenaariossa sekä tehtiin kokoavia havaintoja ja johtopäätöksiä

Mitä saavutettiin

• Yhteinen näkemys toimintaympäristön mahdollisista muutoksista ja niiden vaikutuksista HUS:n toimintaan
• Syvempi ymmärrys HUS:n kehittämisvaihtoehdoista ja niiden toimivuudesta muuttuvassa toimintaympäristössä

Toteutetaanko teillekin skenaarioprojekti? Ota yhteyttä