Arkistot: Työt

Tulevaisuustarkastelu lähti käyntiin Uudenmaan skenaarioiden 2040 työn päivittämisellä huomioiden uudet toimintaympäristön muutokset ja skenaariologiikat. Keskeisistä muutos- ja epävarmuustekijöistä koostettiin tulevaisuustaulukko, jonka avulla määriteltiin ja kuvattiin tekijöiden mahdolliset kehitysvaihtoehdot. Kehitysvaihtoehtojen määrittelyssä hyödynnettiin alueen eri organisaatioiden asiantuntijoiden näkemyksiä. Induktiivisella skenaariomenetelmällä ja kehitysvaihtoehtoja loogisesti yhdistelemällä muodostettiin viisi erilaista Uudenmaan toimintaympäristön kehitystä kuvaavaa skenaariota vuoteen 2050.

Alueen strategisen kehittämisen tueksi luotujen skenaarioiden sekä Uudenmaan tulevaisuuskuvan 2050 määrittelyyn osallistettiin laajasti eri sidosryhmiä. Skenaarioluonnoksia kommentoitiin ja jatkotyöstettiin yli 60 alueen vaikuttajan ja asiantuntijan voimin yhteisessä työpajassa. Lisäksi skenaariotyöstä nousseita keskeisiä kehittämisteemoja ja toimenpiteitä arvioitiin nettikyselyllä, johon vastasi noin 70 henkilöä.

Uudenmaan tulevaisuustarkastelu pohjustaa Uusimaa-ohjelmaa ja maakuntauudistusta sekä nivoo yhteen aikaisemmin tehtyjä ja käynnissä olevia alueen tulevaisuustarkasteluja.

Aluekehitysjohtaja Juha Eskelisen kommentti skenaarioprosessista:

”Tulevaisuustarkastelu auttoi meitä yhdessä maakunnan toimijoiden kanssa muodostamaan käsityksen, millaisen maakunnan haluamme ja mitkä sen tärkeimmät kehittämisteemat ovat.”

Lähtötilanne

• Digitalisaatio, uudet teknologiat sekä työn ja elinkeinoelämän muutokset tulevat haastamaan maakunnan kehitysnäkymiä tulevaisuudessa.
• Sote- ja maakuntauudistus ja niistä seuraava kuntien roolin perusteellinen muutos luo maakunnille mahdollisuuden synnyttää uudenlaista kilpailukykyä ja kasvattaa vetovoimaisuuttaan.
• Alueen kehittämiseen toivotaan entistä avoimempaa vuorovaikutusta kuntien päättäjien, elinkeinojen kehittäjien, yritysten, koulutussektorin, kolmannen sektorin ja asukkaiden kanssa.

Mitä tehtiin

• Kuvattiin maakunnan tulevaisuuden kehitysvaihtoehtoja ja analysoitiin keskeisimpien muutosten kehityskulkuja.
• Analysoitiin toimintaympäristön kehityksen vaikutuksia koko maakunnan tasolla: Uudenmaan mahdollisuudet, riskit ja keskeiset toimenpiteet sekä vaikutukset asukkaiden hyvinvointiin.
• Tuotettiin Uudenmaan toimijoiden yhteinen tavoiteltava tulevaisuudenkuva ja toimintaympäristölähtöiset strategiset kehittämisteemat.

Mitä saavutettiin

• Uutta strategista keskustelua ja aktiivista vuorovaikutusta, joka kehitti Uudenmaan toimijoiden strategista näkemystä.
• Päättäjien ja maakunnallisten toimijoiden määrittelemä yhteinen tulevaisuuskuva ja tahtotila sen toteuttamiseen.
• Näkemys alueen strategisista kehittämisteemoista maakuntaohjelman sekä kaavoituksen tarpeisiin sekä pohjaa uuden maakunnan strategisiin painotuksiin.

Lue lisää Uudenmaan skenaarioista Uudenmaan liiton verkkosivuilla.

Toteutetaanko teillekin skenaarioprojekti?
Ota yhteyttä

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöön kohdistuu huomattavaa epävarmuutta. Sote-uudistuksella pyritään muuttamaan aiempia tuotantorakenteita, mutta kukaan ei vielä tiedä, miten muutokset käytännössä toteutuvat ja mitä niistä seuraa.

HUS:n skenaariotyön tarkoituksena oli määrittää todennäköiset (erilaiset) tulevaisuuskuvat, joita vasten vaihtoehtoisia kehittämismalleja testattiin. Projektin tavoitteena oli myös organisaation ylimmän johdon strategisen ajattelun kehittäminen.

Skenaariot rakennettiin HUS:n avainhenkilöiden ja Capfulin konsulttien yhteistyönä. Projekti käynnistettiin terveydenhuollon asiantuntijoiden haastatteluilla, joiden avulla päästiin kiinni toimintaympäristön keskeisiin muutoksiin ja tapahtumien mahdollisiin syy-seuraussuhteisiin. Projektissa oli olennaista myös avainhenkilöiden välillä käyty analyyttinen ja strateginen keskustelu. Systemaattisen prosessin tuloksena määritettiin kymmenen epävarmuustekijää ja niille 4-5 varioivaa tulevaisuuskuvaa, joiden pohjalta luotiin viisi konkreettista ja haastavaa skenaariota, joita hyödynnettiin HUS:n strategisessa päätöksenteossa.

Yhteyspäällikkö Janne Aaltosen kommentti projektista:

”Projektilta odotettiin paljon, mutta se ylitti odotukset selvästi. Tulevaisuustaulukko auttoi hahmottamaan ne osa-alueet, joissa epävarmuus on suurin. Yhdistelemällä eri vaihtoehtoja toisiinsa huomattiin, etteivät ne voi yhdistyä satunnaisesti vaan niiden välillä vallitsee syy-seuraussuhteita, jotka kyetään tunnistamaan. Näiden pohjalta luotujen skenaarioiden avulla kyettiin tunnistamaan toimenpiteitä, joiden riippuvuus ennakoimattomista tekijöistä on vähäinen.”

Lähtötilanne

• Tarpeena oli kasvattaa ymmärrystä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan mahdollisista kehitysvaihtoehdoista
• Haasteena oli kyetä varautumaan toimintaympäristön muutoksiin, kun niihin liittyvä epävarmuus oli poikkeuksellisen suuri, ja valita HUS:n lukuisista kehittämisvaihtoehdoista oikeat
• Tavoitteena tukea organisaation johdon ajattelutyötä ja päätöksentekoa

Mitä tehtiin

• Kerättiin näkemyksiä toimintaympäristön kehityksestä ja ilmiöistä 16 asiantuntijahaastattelun avulla
• Tunnistettiin HUS:n kannalta keskeisimmät toimintaympäristön kehityskulut ja muutostekijät sekä rakennettiin konkreettiset skenaariot
• Jäsennettiin, kiteytettiin ja konkretisoitiin HUS:n mallin avulla testattavat kehittämisvaihtoehdot
• Arvioitiin vaihtoehtoja kussakin skenaariossa sekä tehtiin kokoavia havaintoja ja johtopäätöksiä

Mitä saavutettiin

• Yhteinen näkemys toimintaympäristön mahdollisista muutoksista ja niiden vaikutuksista HUS:n toimintaan
• Syvempi ymmärrys HUS:n kehittämisvaihtoehdoista ja niiden toimivuudesta muuttuvassa toimintaympäristössä

Toteutetaanko teillekin skenaarioprojekti? Ota yhteyttä

Valtioneuvoston periaatepäätöstä huoltovarmuudesta päivitetään keväällä 2018. Tämän päätöksen pohjaksi uudistettiin vuonna 2012–2013 laaditut huoltovarmuuden skenaariot. Edellisessä skenaariotyössä onnistuttiin hyvin tunnistamaa kehityskulkuja, jotka ovat nyt toteutuneet, kuten Brexit ja konfliktien lisääntyminen. Uudessa skenaariotyössä hyödynnettiin aikaisemman skenaariotyön analyysejä ja tunnistettiin uusia kehityskulkuja erityisesti konfliktoituvan ja digitalisoituvan maailman näkökulmasta.

Työssä hyödynnettiin Capfulin kehittämää Scenario Builderia, jolla tunnistettiin kaikkiaan yli miljoona erilaista skenaariovaihtoehtoa. Oheisessa kuvassa näkyy tuhat sisäisesti loogisinta ja johdonmukaisinta skenaariota. Näiden joukosta haettiin eriytyviä skenaarioryhmiä eli ”saaria”, joista poimittiin jatkotyöstettäväksi erilaisia skenaariovaihtoehtoja.

Lopulta valittiin viisi mahdollisimman erityyppistä ja eri tavalla nykyistä huoltovarmuustoimintaa haastavaa skenaariota tarkemmin kuvattavaksi. Projekti tuottaa skenaariokuvausten lisäksi arvion skenaarioiden synnyttämistä mahdollisuuksista ja uhkista huoltovarmuustoiminnalle ja sen kehittämiselle. Skenaariot toimivat lähtökohtana huoltovarmuuspäätöksen asettamisessa sekä tulevassa toimintaympäristön seurannassa.

Lähtötilanne

• Toimintaympäristön muutokset moniulotteisia, toisiinsa kytkeytyviä ja vaikeasti ennustettavia.
• Huoltovarmuustoimintaan liittyvillä eri toimialojen edustajilla on hyvin erilaisia tulokulmia ja näkemyksiä toimintaympäristön kehitykseen.
• Toimintaympäristön kehitystä on seurattu epäsystemaattisesti.

Mitä tehtiin

• Laadittiin laajalla yhteistyöllä skenaariot, joiden tunnistamiseen käytettiin Scenario Builderia.
• Arvioitiin skenaarioiden vaikutuksia, määritettiin varautumissuunnitelmat ja välttämättömät toimenpiteet.
• Määritettiin skenaarioiden seurannan prosessi.

Mitä saavutettiin

• Yhteinen näkemys toimintaympäristön kehitysvaihtoehdoista
• Viitekehys toimintaympäristön seurantaan
• Ymmärrys tärkeimmistä huoltovarmuuden kehittämisalueista toimintaympäristön näkökulmasta

Lue Huoltovarmuuden skenaariot 2030 -raportti.

Lue Huoltovarmuuskeskuksen skenaariot 2030 -tiivistelmä.

Lue lisää projektista Huoltovarmuuskeskuksen verkkosivuilta.

Toteutetaanko teillekin skenaarioprojekti?
Ota yhteyttä:

Sipoon kunnan vuoden 2017 aikana toteutettu strategiaprosessi oli kolmivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin laaja kuntalaisten ja henkilöstön osallistamisprosessi, johon oli kerätty näkemyksiä noin 400:lta kuntalaiselta ja noin 200:lta henkilöstön edustajalta erilaisten työpajojen, haastattelujen ja kyselyjen muodossa. Toisessa vaiheessa,(jonka prosessista Capful vastasi) kerätyn aineiston pohjalta tunnistettiin keskeiset strategiset teemat ja hahmoteltiin niille strategisia vaihtoehtoja. Vaihtoehtoja kuvattiin ja arvioitiin yhteistyössä virkamiesten, kuntalaisten ja henkilöstön kanssa. Arvioinnissa käytettiin kuutta eri arviointikriteeriä, joista painottuivat taloudelliset odotukset, toteutettavuus ja riskit. Kolmannessa vaiheessa tunnistetut ja eri tahojen arvioimat vaihtoehdot esiteltiin valtuutetuille ja niitä arvioitiin kunnanvaltuustossa syksyllä 2017. Valtuutetut jatkoivat vaihtoehtojen työstämistä ja lopuksi valitsivat toteutettavat vaihtoehdot tai niiden yhdistelmät. Vaihtoehtojen tavoitteena oli ennen kaikkea tukea kunnan päättäjien strategista päätöksentekoa ja auttaa tekemään perusteltuja valintoja, joiden vaikutuksia eri sidosryhmät ovat etukäteen arvioineet.

Prosessin kuluessa vaihtoehtojen teemat jakautuivat kolmeen luokkaan. Ensimmäiseksi työskentelyn perustaksi luotiin päämääräteemat, jotka toimivat koko strategiaa raamittavina asioina, kuten asukkaiden hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen tai talouden tasapaino. Toisena luokkana olivat suuntateemat, joihin luotiin erilaisia vaihtoehtoja. Suuntateemoissa käsiteltiin esimerkiksi Sipoon asukaskasvun vaihtoehtoisia nopeuksia. Asukaskasvun teemaan liittyi läheisesti elinympäristön ja yhdyskuntarakenteen kehitysvaihtoehdot, joissa arvioitiin kylämäisemmän matalan asumisvaihtoehdon kehittämistä suhteessa urbaaniin kaupunkimaiseen rakenteeseen. Kolmantena tulivat keinot, jotka auttavat toteuttaman päämääriä ja suuntavalintoja. Esimerkkeinä keinoista olivat omistuspolitiikka tai digitalisaation keinot. Esimerkiksi toimintojen digitalisoinnin osalta pohdittiin vaihtoehtoja, kuinka voimallisesti digitaalisia palveluja halutaan lähteä edistämään. Valtuutetut osallistuivat erityisesti päämäärän ja suuntavaihtoehtojen työstämiseen. Virkamiehille haluttiin jättää yksityiskohtaisempien keinojen pohdinta.

Kunnanjohtaja Mikael Grannaksen ja prosessista vastanneen Marja Teljamon kommentti prosessista:

”Laaja osallisuus ja vaihtoehtojen pohdinta olivat erittäin onnistunut tapa tehdä strategiaa. Strategiaprosessi oli avoin ja vaihtoehtoja pohdittiin laajalti eri näkökulmista keskustellen. Vaihtoehtojen laatiminen selkeytti näkökulmia ja loi yhteistä näkemystä, jolloin sopivimmat ja tarkoituksenmukaisimmat vaihtoehdot hahmottuivat lopulta helposti.”

Lähtötilanne

• Aluehallinto- ja sote-uudistukset haastavat voimakkaasti kunta-organisaatioita
• Kuntalaisten hyvinvoinnin turvaaminen ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen korostuvat
• Sipoolla oli hyviä kokemuksia strategisten vaihtoehtojen käytöstä, joita haluttiin kokeilla myös kuntastrategian muodostamisessa

Mitä tehtiin

• Tunnistettiin ja kuvattiin strategiatyön keskeiset teemat ja hahmoteltiin niille strategisia vaihtoehtoja
• Arvioitiin vaihtoehtoja yhteistyössä virkamiesten, kuntalaisten ja henkilöstön kanssa
• Fokusoitiin Uudenmaan skenaariot 2050 Sipoon kuntaan ja analysoitiin niiden vaikutuksia kunnan kehittämistyössä

Mitä saavutettiin

• Yhteinen ymmärrys ja näkemys strategiaan liittyvistä vaihtoehdoista ja niiden sisällöistä (keskusteltiin samoista asioista)
• Jaettu käsitys myös poissuljetuista / ei-valituista asioista
• Valtuutettujen oli helpompi tehdä päätöksiä strategiasta kun he saivat valmiiksi muodostettuja vaihtoehtoja eri tahojen arvioinneilla

Toteutetaanko teillekin strategiaprojekti? Ota yhteyttä:

Apteekkariliitolle toteutettiin tehokas ja kokonaisvaltainen strategiatyö, jossa osallistettiin laajasti liiton jäsenyhdistysten jäseniä, henkilöstöä ja hallitusta.  

Lähtötilanne 

Suomen Apteekkariliitto kehittää korkeatasoista apteekkitoimintaa osana Suomen terveydenhuoltoa ja tuottaa jäsenilleen apteekkiliikkeen harjoittamista tukevia palveluita. Lähes kaikki Suomen apteekkarit kuuluvat vuonna 1897 perustettuun Apteekkariliittoon. 

Apteekkariliitolle haluttiin määritellä uusi strategia vuoden 2019 aikana. Toimintaympäristön tarkastelun lisäksi projektissa päivitettiin Apteekkariliiton toiminta-ajatus ja muodostettiin pidemmän aikajänteen visio, edunvalvonnan painopisteet ja kehittämisteemat.  

Mitä tehtiin 

Projektissa tarkasteltiin Apteekkariliiton ja apteekkialan nykytilaa, kehitystä sekä tulevaisuuden roolia ja suuntaa. Projektin tuotoksina syntyneet liiton edunvalvonnan painopisteet ja kehittämisteemat analysoitiin niin nykytilan sekä tahtotilan osalta. Painopisteille ja teemoille määriteltiin konkreettisia tavoitteita ja toimenpiteitä.   

Strategiaprosessi sisälsi jäsenyhdistysten paikalliset työpajat, joita järjestettiin yhteensä 10 kappaletta. Työpajoissa analysoitiin apteekkialan toimintaympäristön kehitystä ja alan tärkeimpiä kehityskohteita. Alueyhdistyksen lisäksi strategiatyöhön osallistettiin Apteekkariliiton henkilöstön ja hallituksen jäseniä mahdollisimman laajan strategisen ymmärryksen saavuttamiseksi. Projekti sisälsi myös kaksi strategiakyselyä.  

Mitä saavutettiin 

Apteekkariliitolle toteutettiin kokonaisvaltainen ja osallistava strategiatyö. Valitut edunvalvonnan painopisteet ja kehittämisteemat kuvattiin ymmärrettävästi ja konkretisoitiin avaintoimenpiteiksi. Strategiatyö rohkaisi Apteekkariliittoa käymään ajatuksia avartavaa pitkän aikavälin keskustelua ja mahdollisti toimintaympäristön muutoksen rakentavan käsittelyn organisaation sisällä. Projekti sai paljon kiitosta laajasta jäsenkunnan osallistamisesta ja työ tavoitti osallistujia laajalta maantieteelliseltä alueelta. Strategiatyö valmistui syksyllä 2019 Apteekkariliiton vuosikokousta varten.  

”Toteutimme Capfulin kanssa strategiaprosessin, jossa analysoimme toimintaympäristön muutosta ja hyödynsimme jäsenistön laajaa osaamista. Lääkehuolto on murroksessa, ja uudistamistyössä tavoitteena tulee olla lääkehoitojen oikean toteutumisen varmistaminen. Uudistuvan strategian myötä Apteekkariliitto on aktiivinen uudistaja, ja asettaa uudistusten kärkitavoitteeksi apteekkien roolin osana terveydenhuoltoa. Capful tuki meitä varsin laajassa strategiatyössä, jossa pyrittiin hahmottamaan sekä toimintaympäristön muutos että osallistamaan jäsenet päätöksentekoon”, kuvailee Apteekkariliiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen.  

Toteutetaanko teillekin strategiaprojekti?
Ollaan yhteydessä.

Tradenomiliitto TRAL ry:n strategia palkansaajaliikkeiden murroksessa

Tradenomiliitto on Akavan nopeimmin kasvava jäsenliitto. Sen jäsenmäärä kasvaa samaan aikaan, kun monet muut liitot ovat supistuneet. Capfulin TRALille toteuttamassa strategiaprosessissa lähdettiin haastamaan TRALin ja palkansaajaliikkeiden roolia ja toimintatapoja asiakkaiden odotusten muutoksessa.

Strategiaprosessissa tunnistettiin toimintaympäristön muutosvoimia, kuvattiin liiton nykytilaa, määriteltiin strategisia vaihtoehtoja, sekä valittiin kehittämisen tavoitteet ja painopistealueet. Lisäksi projektissa tehtiin palveluportfolioon, jäsensegmentointiin ja arvonluontiin liittyviä strategisia analyyseja.

Projekti organisoitui TRAL ry:n johtoryhmästä koostuvaan projektiryhmään ja työvaliokunnan työpajaan. Toimintaympäristön muutosten hahmottamiseksi ja strategisten valintojen tukemiseksi tehtiin myös asiantuntijahaastatteluja, sekä verkkokysely liiton keskeisille toimijoille ja sidosryhmille.

Lähtötilanne

• Työelämä on suurten muutosten edessä
• Palkansaajaliikkeiden asemaa ja roolia on kyseenalaistettu yhteiskunnassa
• Jäsenet odottavat saavansa konkreettista hyötyä jäsenmaksujaan vastaan

Mitä tehtiin

• Tutkittiin työmarkkinasopimisen toimintaympäristön tulevaa kehitystä
• Analysoitiin TRALin asiakaskuntaa, sen odotusten muutosta ja TRALin arvonluonnin edellytyksiä
• Arvioitiin TRALin palveluportfolion kehitystarvetta edellisten pohjalta

Mitä saavutettiin

• Epämääräiseen toimintaympäristön tilanteeseen systemaattinen analyysi ja jäsennys
• Liittoa raikkaalla tavalla uudistava strategia
• Vahva asiakaslähtöisyys toiminnan lähtökohdaksi

Toteutetaanko teillekin strategiaprojekti?
Ollaan yhteydessä

Capfulin hyödynsi Kymenlaakson 2010 maakuntaohjelmassa EVAn globaaleja skenaarioita. Hyvän kokemuksen pohjalta seuraava maakuntaohjelmakierros aloitettiin perusteellisella skenaariotyöllä.

Tässä vaiheessa maakunnan kehitys nojautui voimakkaasti Venäjään ja skenaariotyöllä haluttiin haastaa mm. tätä perusoletusta. Vuoden 2014 keväällä Venäjä valtasi Krimin ja oli nopeasti pääteltävissä, että Kymenlaaksossa toteutuisi ”Grande Catastrophe” –skenaario, jossa Venäjä kääntyy sisäänpäin ja sulkeutuu suhteessa länsimaihin.

Nopeasti Krimin valtauksen jälkeen skenaariotyön projektiryhmä kokoontui ja käsitteli alkanutta tapahtumaketjua kerättyjen tietojen ja raporttien valossa. Toteutumassa olevan skenaarion varautumissuunnitelmista nostettiin linjauksia juuri valmistumassa olevaan maakuntaohjelmaan ja asia vietiin MYRin (= maakunnan yhteistyöryhmä) seuraavaan kokoukseen päätettäväksi.

Lähtötilanne

• Maakunnassa vahvat näkymät Venäjän myönteisestä talouskehityksestä
• Venäläisten turistien määrä kasvussa
• Ulkomaalaisilla toimijoilla kasvava kiinnostus operoida maakunnan kautta Venäjälle

Mitä tehtiin

• Kuvattiin systemaattisesti toimintaympäristön erilaisia kehitysvaihtoehtoja mukaan lukien Venäjän rajan yli tapahtuvan toiminnan merkittävä vaikeutuminen
• Mietittiin joka skenaariolle varautumissuunnitelmat
• Osallistettiin prosessiin koko MYR ja muu maakunnan keskeiset kehittäjätahot

Mitä saavutettiin

• Systemaattinen tapa reagoida toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin
• Suora yhteys toimintaympäristön muutoksista strategiseen päätöksentekoon
• Kyky reagoida nopeasti tapahtuneeseen toimintaympäristön muutokseen:
• Valmiiksi mietityt varautumissuunnitelmat nopeuttivat toimenpiteitä tilanteessa
• Johto oli sitoutunut skenaarioihin, joita oli ollut laatimassa sekä niiden varautumissuunnitelmiin, jotka piti ottaa muutostilanteessa käyttöön

Toteutetaanko teillekin strategiatyö?
Ollaan yhteydessä