Arkistot: Työt

Energiatulevaisuus -projektissa selvitettiin energia-alan asiakkaiden ja heidän energiankäyttönsä tulevaisuuden mahdollisia kehityskulkuja. Energia-alan tämän hetken suuret muutosilmiöt voidaan tiivistää neljään teemaan: 1. Uusiutuviin energianlähteisiin ja vähähiilisyyteen, 2. Digitalisaatioon ja teknologiakehitykseen, 3. Energia-alan toimijakentän muutokseen sekä 4. Kuluttajien merkityksen nousuun. Energiatulevaisuutta käsittelevässä projektissa käsiteltiin näitä teemoja energian asiakkaan näkökulmasta.

Projekti organisoitui kuuteen energia-alan toimijoita ja sidosryhmiä laajasti osallistavaan työpajaan. Työpajat jakaantuivat seuraaviin asiakasryhmiin: kotitaloudet, liikkuminen ja logistiikka, palvelusektori, valmistava teollisuus sekä maatilat, maaseutu ja vapaa-ajan asuminen. Kussakin työpajassa pohdittiin miten energia-alan muutos, teknologiakehitys ja palvelullistuminen voivat vaikuttaa kyseisen asiakasryhmän arkeen, työhön, toimintamalleihin ja energiankäyttöön. Toisaalta pyrittiin löytämään vastauksia siihen, miten asiakkaat itse vaikuttavat valinnoillaan energiajärjestelmään. Aikajänne tarkastelulle oli noin vuoteen 2030 ja kontekstina pääasiassa Suomi.

Projektin keskeisimmiksi kysymyksiksi nousivat: Mikä on asiakkaan asema tulevaisuuden energiamarkkinoilla? Pystytäänkö energia-alalla kehittämään aidosti kuluttajia kiinnostavia ja heille kilpailuetua luovia palveluja? Lisääntyvätkö erilaiset insentiivit, jotka tukevat energiankäyttöä uudistavien ratkaisujen käyttöönottoa?

Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä:

”Projektin hyvän toteutuksen edellytyksenä olivat onnistuneet työpajat. Haasteena oli saada eri taustoista koostuva osallistujajoukko tunnistamaan aidosti asiakaslähtöisiä hyötyjä ja uusia mahdollisuuksia meneillään olevasta energiamuutoksesta. Capfulin osaavan ohjauksen avulla tässä onnistuttiin ja saatiin lisäksi koko joukko konkreettisia toimenpide-ehdotuksia jatkotyöstöä varten.”

Lähtötilanne

• Kuluttaja- ja asiakasnäkökulma on vahvistumassa energia-alalla – sekä lainsäädännössä että energiayhtiöiden toiminnassa.
• Energiateollisuus pyrkii asettautumaan asiakkaiden energiankäyttöön ja energiajärjestelmän kehittämiseen liittyvän keskustelun edelläkävijäksi ja edistäjäksi.
• Tavoitteena oli osallistaa laajasti energia-alan asiakasryhmiä sekä koota heidän näkemyksiään energiankäytön mahdollisista ja toivottavista kehityskuluista.

Mitä tehtiin

• Tunnistettiin eri asiakasryhmien toimintaympäristön keskeisimmät trendit, epävarmuudet sekä oletukset energia-alan ja energiankäytön tulevasta kehityksestä.
• Arvioitiin tulevaisuuden kehityskulkujen vaikutuksia: Mitä mahdollisuuksia ja riskejä oletukset toteutuessaan toisivat eri asiakasryhmälle?
• Luotiin toimenpide-ehdotukset keskeisille sidosryhmille: Mitä toimenpiteitä energiayhtiöiden, poliittisten päättäjien, edunvalvojien ja asiakkaiden itsensä tulisi tehdä, jotta tulevaisuuden mahdollisuudet saataisiin hyödynnettyä ja riskit vältettyä?

Mitä saavutettiin

• Projektissa syntynyt Energiateollisuuden asiakaslähtöinen tulevaisuuskuva luo pohjaa Suomessa käytävälle avoimelle ja asiakaslähtöiselle energiakeskustelulle sekä ennakkoluulottomalle edunvalvonnalle.

• Eri asiakasryhmien näkemykset alan toivottavasta kehityksestä ja alalla harkittavista toimenpiteistä saatiin kerättyä kokonaisuudeksi, josta pystyttiin tunnistamaan myös asiakasryhmät poikkileikkaavia teemoja edunvalvonnan ja alan kehittämisen tueksi.
• Projektin tuotoksista muodostetaan tarinamuotoinen, visuaalinen kuvaus Energiatulevaisuudesta, jonka lopulliset tuotokset julkaistaan alkuvuodesta 2018.

Lue Energiatulevaisuus-projektin tuotos ”Energia-alalla koittaa asiakkaan aika” kokonaisuudessaan Energiateollisuuden verkkosivuilta.

Kiinnostuitko?
Ollaan yhteydessä

MetroAuton strategian kiteytys- ja toimeenpanoprojektissa muodostettiin helposti ymmärrettävä ja viestittävä strategia painopisteineen ja toimeenpanosuunnitelmineen.

Lähtötilanne

MetroAutolla oli tarve koostaa strategiamateriaalistaan kiteytetty strategia, joka olisi konkreettinen ja helposti viestittävissä. Lisäksi strategialle haluttiin laatia selkeä toimeenpanosuunnitelma.

Mitä tehtiin

Projekti koostui neljästä projektiryhmän tapaamisesta ja strategiakyselystä, joka lähetettiin MetroAuton hallituksen jäsenille ja johdolle. Strategian kiteytyksessä hyödynnettiin MetroAuton jo tuottamia strategiamateriaaleja, joita vedettiin yhteen ja joista kirkastettiin strategian kannalta olennaiset asiat. Materiaalia rikastettiin projektin aikana analysoimalla MetroAuton kannalta keskeisiä toimintaympäristön muutostekijöitä, kilpailuetua ja strategisia valinnan paikkoja.

Mitä saavutettiin

Projektin lopputuloksena syntyi MetroAuton strategia, jossa on neljä selkeää strategista painopistettä. Kullekin painopisteelle muodostettiin tahtotila, tavoitteet ja avainmuutostoimenpiteet. Tahtotilan ja avainmuutostoimenpiteiden perusteella strategiaan suunniteltiin soveltuvat mittarit, joilla strategian etenemistä voidaan seurata.

MetroAuton strategia kiteytettiin yhteen kuvaan, joka on konkreettinen ja helposti viestittävissä. Lisäksi strategian viestintää varten luotiin visuaalinen ja kuvaileva MetroAuto 100 -tarina, joka kertoo, millaiset juuret yrityksellä on, mitä teemoja strategia sisältää ja esimerkiksi mitkä asiat muuttuvat tulevaisuudessa.

Projektissa laadittiin myös alustava viestintäsuunnitelma, joka kiteyttää mitä, kenelle, koska ja missä kanavissa strategiasta viestitään.

”Strategian esitysmateriaalit saatiin hyvin kiteytettyä ja yhteistyö mahdollisti asioiden tarkastelun myös laatikon ulkopuolelta. Kaiken kaikkiaan yhteistyö oli tehokasta ja hedelmällistä”, kuvailee MetroAuton toimitusjohtaja Jussi Rapala.

Kiinnostuitko strategiasta?
Ollaan yhteydessä

Skenaariot uusien arvonluontimahdollisuuksien tunnistamisessa digitalisaation ja koronapandemian disruptoidessa toimintaympäristöä

Lähtötilanne

Heinon Tukun skenaario- ja visioprojekti toteutettiin vuoden 2020 kesän ja syksyn aikana, koronapandemian aiheuttaessa toimintaympäristöön merkittävää epävarmuutta. Foodservice eli Heinon Tukun suurin asiakasryhmä kärsi ravintoloiden ja työpaikkaruokailun äkillisestä, rajusta vähenemisestä. Saman aikaisesti digitalisaatio kiihdytti vauhtiaan ja teknologiajättien nousu kiristivät kilpailua Pohjoismaissa. Miten markkinat muuttuvat? Mitä arvoa elintarviketukkuliike voi luoda asiakkailleen tulevaisuudessa? Millainen toimintatapa on menestyvä näin epävarmassa toimintaympäristössä?

Projektin tarkoituksena oli rakentaa loogiset ja haastavat skenaariot, joiden avulla voidaan ennakoida Heinon Tukun tulevaa toimintaympäristöä vuoteen 2024, tunnistaa yhdessä Heinon Tukun asiakkaiden kanssa tukkuliikkeen tulevaisuuden arvonluontimahdollisuuksia ja analysoida vaihtoehtoisten tulevaisuuksien vaikutuksia yhtiön liiketoimintaan.

Mitä tehtiin

Skenaariotyössä hyödynnettiin skenaariokyselyn ja asiantuntijahaastattelujen näkemyksiä asiakaskunnan ja tukkualan tulevaisuudesta sekä tunnistettiin uusia kehityskulkuja erityisesti digitalisoituvan markkinan ja tukkualan kilpailukentän näkökulmasta. Skenaarioiden muodostamisessa hyödynnettiin Capfulin kehittämää Scenario Builder^TM -ohjelmaa, jolla tunnistettiin sisäisesti loogisia, mutta keskenään erilaisia skenaarioita. Skenaariot kuvattiin tarkemmin, konkretisoitiin ja laadittiin muun muassa kunkin skenaarion kehittymisen juonenkuvaukset. Asiakastyöpajassa analysoitiin Heinon Tukun asiakkaan kanssa kuluttajakäyttäytymisen muutosta eri skenaarioissa.  

Skenaarioiden kuvaamisen jälkeen analysoitiin Heinon Tukun skenaariokohtaiset varautumistoimenpiteet ja toisaalta skenaarioista riippumattomat, välttämättömät toimenpiteet. Skenaariotyön tuloksia hyödynnettiin Heinon Tukun vision ja strategisten painopistealueiden määrittelyssä vuoteen 2024.

Mitä saavutettiin

Projektissa tuotetut skenaariot avasivat uutta keskustelua ja ymmärrystä toimintaympäristön muutoksesta ja siten elintarviketukkurin mahdollisista rooleista ja arvonluontimahdollisuuksista tulevaisuuden arvoketjuissa. Skenaariot ovat myös oiva väline tuoda uutta ymmärrystä asiakkaiden liiketoimintaan ja käydä keskustelua heidän kanssaan uusista yhteistyömahdollisuuksista.

Skenaariotyö ja sitä seurannut visiotyö auttoivat tunnistamaan ja priorisoimaan sisäisiä kehittämisteemoja. Osallistamalla avainhenkilöt mukaan työhön saatiin yllättävänkin helposti muodostettua visio vuoteen 2024 samoin kuin strategiset painopistealueet.

”Skenaariotyö, tässä hyvin haastavassa tilanteessa koronan keskellä, loi hyvän alustan uuden poikkeusajan ylitse katsovan strategian luomiseen. Skenaariot auttoivat meitä myös hahmottamaan alustatalouden disruptioita lähitulevaisuudessa. Kaiken kaikkiaan skenaariotyö auttoi varautumaan erilaisiin, ennalta arvaamattomiin tilanteisiin, jotka voitiin huomioida uutta strategiaa tehtäessä” kertoo Heinon Tukun toimitusjohtaja Petri Heino.

Toteutetaanko teillekin skenaarioprojekti?
Ollaan yhteydessä

Skenaarioprojektissa tarkasteltiin koronapandemian aiheuttamaa disruptiota Orkla Suomen toimintaympäristölle. Projektin tuotoksena syntyi kolme erilaista skenaariota Orkla Suomen vaihtoehtoisista tulevaisuuden toimintaympäristöstä vuoteen 2023, varautumistoimenpiteet kutakin skenaariota varten sekä skenaarioista riippumattomat välttämättömät toimenpiteet.

Lähtötilanne

Orkla Suomella oli tarve ymmärtää, millaisia muutoksia koronapandemia aiheuttaa yrityksen ulkoisessa toimintaympäristössä. Mitkä toimintaympäristön tekijät palaavat entiselleen kriisin laannuttua, ja mikä muodostuu ”uudeksi normaaliksi”? Koronapandemian aiheuttaessa markkinoille uudenlaisia epäjatkuvuuskohtia ja nopeita muutoksia myös kuluttajakäyttäytymiseen haluttiin löytää vastaus kysymyksiin: ”Kuinka Orkla Suomi voi hyödyntää muutosta? Miten hyvin nykystrategia toimii uudenlaisissa toimintaympäristöissä?”

Projektin lähtökohdaksi valittiin skenaariot, sillä skenaariotyö on erinomainen väline toimintaympäristön tulevien muutosten ymmärtämisessä. Skenaariotyön avulla organisaation päätöksentekijät voivat ongelman sijaan käsitellä toimintaympäristön epävarmuutta ja kuluttajakäyttäytymisen muutoksia strategiatyön luontevana, uusia mahdollisuuksia avaavana osana.

Mitä tehtiin

Projekti koostui projektiryhmän tapaamisista ja workshopeista. Tiedonkeruu toteutettiin tehokkaan skenaariokyselyn ja asiantuntijahaastatteluiden avulla. Aluksi tunnistettiin Orkla Suomen toimintaympäristön keskeisimmät epävarmuustekijät ja niihin liittyvät kohtalonkysymykset. Kohtalonkysymysten avulla kiteytettiin, mitä asioita toimintaympäristöstä tulisi ymmärtää paremmin. Skenaarioissa näihin kysymyksiin pyrittiin hakemaan vastauksia eri näkökulmista.

Valituille epävarmuustekijöille määriteltiin eri kehitysvaihtoehdot vuoteen 2023, ja näin muodostettiin tulevaisuustaulukko. Capfulin kehittämän Scenario Builder^TM -softan avulla tulevaisuustaulukosta tunnistettiin sisäisesti loogisia, mutta keskenään erilaisia skenaarioita, joista kolme kuvattiin tarkemmin, kvantifioitiin ja visualisoitiin. Kussakin skenaariossa kuvattiin myös tavallisen kuluttajan elämää ja valintoja.

Mitä saavutettiin

Skenaariotyön avulla Orkla Suomen tärkeisiin strategisiin kysymyksiin haettiin vastauksia systemaattisella prosessilla. Skenaarioita hyödynnettiin uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamisessa, strategisten vaihtoehtojen näkemisessä ja nykystrategian testaamisessa. Projektissa määriteltiin lisäksi Orkla Suomen varautumistoimenpiteet eri skenaarioiden varalle, kuvattiin skenaarioista riippumattomat välttämättömät toimenpiteet sekä luotiin viitekehys ja työkalu toimintaympäristön seurannalle. Projektin tuotoksista syntyi lisäarvoa myös Orkla Suomen asiakkaille, ja skenaariotyö on tarjonnut alustan syvemmälle dialogille sidosryhmien kanssa.

Skenaariotyö rohkaisi ajatuksia avartavaan keskusteluun, uudisti avainhenkilöiden strategista näkemystä ja mahdollisti koronapandemian luomien epävarmuuksien ja disruptioiden rakentavan käsittelyn.

”Skenaarioprojekti toi lisävarmuutta siihen, että strategiamme toimii, kun testasimme businessmalliamme ja strategiaamme näissä eri skenaarioiden maailmoissa. Se loi mahdollisuuden olla optimistinen kevään vaikeassa tilanteessa. Saimme hyvää haastamista erilaisista, Orkla Suomen ulkopuolelta tulleista näkemyksistä.  Capfulin kanssa yhteistyössä tekemämme skenaariot ovat myös hyvä työkalu maailman muutoksen seurantaan”, kuvailee Orkla Suomen toimitusjohtaja Pasi Flinkman.

Katso alta Orkla Suomen toimitusjohtajan haastattelu skenaariotyöstä:

Toteutetaanko teillekin skenaarioprojekti?
Ollaan yhteydessä

Capful on toteuttanut Oulun Seudun Sähkön (OSS:n) strategiaprojektin, jonka tarkoituksena oli päivittää OSS:n strategia sekä analysoida toimintaympäristön muutosta ja strategisia valinnan paikkoja. Projektin lopputuloksena OSS:lle luotiin päivitetty visio ja strateginen tahtotila, kiteytettiin ja konkretisoitiin strategiset teemat sekä määriteltiin toiminta-ajatus ja arvot. Strategian onnistunutta toimeenpanoa varten projektissa rakennettiin konkreettinen strategian toimeenpanosuunnitelma sekä toimeenpanon seurantaa tukeva mittaristo.

”Projekti synnytti uutta strategista keskustelua ja rakensimme strategian, joka tarjoaa konkreettiset lähtökohdat OSS:n toiminnan suunnitteluun ja ohjaamiseen. Oli todella mielenkiintoista päästä toteuttamaan tämä strategiaprojekti Capfulin kanssa”, kuvailee Risto Kantola, Oulun Seudun Sähkön toimitusjohtaja.

Oulun Seudun Sähkö on osuuskuntamuotoinen energia-alan toimija. Osuuskuntana OSS:n tehtävänä on tarjota asiakkailleen edullisia ja korkealaatuisia palveluita sekä kasvattaa osuuskunnan arvoa pitkällä aikajänteellä. OSS:n liiketoiminta-alueet ovat sähkönmyynti, sähköntuotanto, sähkösiirto, valokuitu ja kaukolämpö.

Toteutetaanko teillekin strategiaprojekti?
Ollaan yhteydessä

Capful toteutti skenaarioprojektin yhdessä Osuuskauppa Hämeenmaan kanssa. Johdon mielestä syksyllä 2020 oli sopiva ajankohta toimintaympäristön muutosten perusteellisempaan analysointiin ja suunnitteluhorisontin pidentämiseen. Projektiin osallistui yrityksen johto, hallitus ja hallintoneuvoston edustajia.

Skenaarioprojektissa ennakoitiin toimintaympäristön tulevaa kehitystä ja syvennettiin ymmärrystä Hämeenmaan toiminta- ja kilpailuympäristön kehityksen isosta kuvasta. Projektin lähtökohtana oli Osuuskauppa Hämeenmaan omat strategiset kysymykset.

Tarkoituksena oli ennakoida erityisesti Hämeenmaan asiakasomistajan tarpeiden muutoksia ja alueen kehitystä sekä vastata tältä pohjalta seuraaviin Hämeenmaan strategisiin kysymyksiin:

• Missä liiketoiminnassa Hämeenmaa haluaa olla jatkossa mukana?
• Minkä roolin ja aseman yritys haluaa ottaa näissä liiketoiminnoissa?

Projektin tuloksena syntyivät skenaariot, joiden avulla Osuuskauppa Hämeenmaa voi varautua mahdollisiin ja erilaisiin tulevaisuudenkuviin sekä tunnistaa toimenpiteet, jotka joka tapauksessa on tehtävä riippumatta skenaariosta.

Toteutetaanko teillekin skenaarioprojekti?