Suomen Apteekkariliitto kehittää ammatillisesti ja eettisesti korkeatasoista apteekkitoimintaa osana terveydenhuoltoa ja tuottaa jäsenilleen apteekkiliikkeen harjoittamista tukevia palveluita. Lähes kaikki Suomen apteekkarit kuuluvat vuonna 1897 perustettuun Apteekkariliittoon.
Apteekkariliitolle haluttiin määritellä uusi strategia vuoden 2023 aikana. Strategiatyön taustalla olivat toimialan toimintaympäristössä tapahtuvat merkittävät muutokset sekä tarve Apteekkariliiton roolin tarkentamiseen muuttuvassa toimintaympäristössä. Strategiatyön toivottiin myös tarkentavan Apteekkariliiton palvelulupausta sekä luovan selkeän fokuksen liiton toiminnan kehittämiselle strategiakauden aikana.
Mitä tehtiin
Apteekkariliiton strategiatyö toteutettiin liiton jäsenistöä, henkilöstöä, johtoa ja hallitusta laajasti osallistavan strategiaprosessin avulla.
Strategiaprosessin ensimmäisessä vaiheessa tunnistettiin Apteekkariliiton jäsenille, johdolle, henkilöstölle ja hallitukselle suunnattujen kyselyjen pohjalta toimintaympäristön merkittävät muutosvoimat sekä laadittiin toimintaympäristön vaihtoehtoisia tulevaisuuden kehityskulkuja kuvaavat skenaariot.
Projektin toisessa vaiheessa määritettiin Apteekkariliiton uusi strategia kattaen perustehtävän ja vision päivityksen, palvelulupauksen tarkentamisen sekä strategiakauden edunvalvonnan kärkien ja kehittämisteemojen määrittämisen sekä kehittämisteemojen konkretisoinnin tavoitteiksi, toimenpiteiksi ja mittareiksi. Strategian sisältöä työstettiin yhdessä jäsenyhdistysten, henkilöstön, johdon ja hallituksen kanssa. Digitalisaatioon liittyviä linjauksia pohjustettiin lisäksi yhdessä digitalisaatiotyöryhmän kanssa.
Mitä saavutettiin
✓Syventynyt ymmärrys apteekkitoimialan ja toimintaympäristöön liittyvistä muutoksista sekä niiden vaikutuksista apteekkitoimialan ja Apteekkariliiton toimintaan
✓Tarkennettu näkemys Apteekkariliiton roolista sekä palvelulupauksesta yhteiskunnalle ja jäsenille
✓Jaettu ymmärrys ja strateginen tahtotila Apteekkariliiton tulevaisuuden suunnasta ja toiminnan painopisteistä.
✓Strategian toimeenpanoa ja seurantaa tukevat selkeät kuvaukset kehittämisteemoista sekä niihin liittyvistä tavoitteista, toimenpiteistä ja mittareista.
Suomen Apteekkariliitto kehittää ammatillisesti ja eettisesti korkeatasoista apteekkitoimintaa osana terveydenhuoltoa ja tuottaa jäsenilleen apteekkiliikkeen harjoittamista tukevia palveluita. Lähes kaikki Suomen apteekkarit kuuluvat vuonna 1897 perustettuun Apteekkariliittoon.
Apteekkariliitolle haluttiin määritellä uusi strategia vuoden 2023 aikana. Strategiatyön taustalla olivat toimialan toimintaympäristössä tapahtuvat merkittävät muutokset sekä tarve Apteekkariliiton roolin tarkentamiseen muuttuvassa toimintaympäristössä. Strategiatyön toivottiin myös tarkentavan Apteekkariliiton palvelulupausta sekä luovan selkeän fokuksen liiton toiminnan kehittämiselle strategiakauden aikana.
Mitä tehtiin
Apteekkariliiton strategiatyö toteutettiin liiton jäsenistöä, henkilöstöä, johtoa ja hallitusta laajasti osallistavan strategiaprosessin avulla.
Strategiaprosessin ensimmäisessä vaiheessa tunnistettiin Apteekkariliiton jäsenille, johdolle, henkilöstölle ja hallitukselle suunnattujen kyselyjen pohjalta toimintaympäristön merkittävät muutosvoimat sekä laadittiin toimintaympäristön vaihtoehtoisia tulevaisuuden kehityskulkuja kuvaavat skenaariot.
Projektin toisessa vaiheessa määritettiin Apteekkariliiton uusi strategia kattaen perustehtävän ja vision päivityksen, palvelulupauksen tarkentamisen sekä strategiakauden edunvalvonnan kärkien ja kehittämisteemojen määrittämisen sekä kehittämisteemojen konkretisoinnin tavoitteiksi, toimenpiteiksi ja mittareiksi. Strategian sisältöä työstettiin yhdessä jäsenyhdistysten, henkilöstön, johdon ja hallituksen kanssa. Digitalisaatioon liittyviä linjauksia pohjustettiin lisäksi yhdessä digitalisaatiotyöryhmän kanssa.
Mitä saavutettiin
✓Syventynyt ymmärrys apteekkitoimialan ja toimintaympäristöön liittyvistä muutoksista sekä niiden vaikutuksista apteekkitoimialan ja Apteekkariliiton toimintaan
✓Tarkennettu näkemys Apteekkariliiton roolista sekä palvelulupauksesta yhteiskunnalle ja jäsenille
✓Jaettu ymmärrys ja strateginen tahtotila Apteekkariliiton tulevaisuuden suunnasta ja toiminnan painopisteistä.
✓Strategian toimeenpanoa ja seurantaa tukevat selkeät kuvaukset kehittämisteemoista sekä niihin liittyvistä tavoitteista, toimenpiteistä ja mittareista.
KEHA-keskuksen strategiatyön taustalla oli KEHA-keskuksen meneillään oleva roolin muutos kehittämis- ja hallintopalveluorganisaatiosta kohti laajempaa tehtäväkokonaisuutta. KEHA-keskuksen asiakaskunta on myös laajentumassa merkittävästi työvoimapalveluiden siirtyessä ELY-keskuksilta kuntien vastuulle.
KEHA-keskuksella ei ole ollut aiemmin omaa strategiaa, vaan toimintaa on ohjannut ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen yhteinen strategia, joka laaditaan edelleen hallituskausittain. Edellisen lisäksi KEHA-keskuksessa nähtiin toimintaympäristön muutosten vuoksi tarpeellisena rakentaa tarkempi, omaa toimintaa ohjaava strategia.
KEHA-keskuksen strategiatyössä painotettiin toimintaympäristön laajaa tarkastelua. Uuden strategian toivottiin lisäksi olevan luonteeltaan rullaava, jotta se kykenisi mukautumaan ketterästi toimintaympäristön muutoksiin.
Mitä tehtiin
Projektin ensimmäisessä vaiheessa tunnistettiin KEHA-keskuksen johdolle ja henkilöstölle suunnattujen kyselyjen pohjalta toimintaympäristön keskeiset muutosvoimat ja rakennettiin näiden pohjalta kuvaukset toimintaympäristön vaihtoehtoisista tulevaisuuksista eri skenaarioista.
Projektin toisessa vaiheessa luotiin koko organisaatiota laajasti osallistavan prosessin avulla KEHA-keskuksen rullaava strategia sisältäen toiminta-ajatuksen, vision sekä strategiset painopistealueet ja niihin liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Osana strategiaprosessia määritettiin myös KEHA-keskuksen strategiset kyvykkyydet ja arvot.
Mitä työn tuloksena saavutettiin?
✓ Syventynyt ymmärrys toimintaympäristön keskeisistä muutostekijöistä sekä analyysin pohjalta muodostetut tulevaisuuden toimintaympäristön mahdollisia kehityspolkuja kuvaavat skenaariot.
✓ Jaettu ymmärrys ja strateginen tahtotila KEHA-keskuksen tulevaisuuden suunnasta ja toiminnan painopisteistä.
”KEHA- keskuksen monipuolisten ja jatkuvasti muuttuvien tehtävien osalta halusimme keskittyä strategiatyössä tuottamaan erityisesti muutoksia tukevan strategian. Halusimme sen olevan rullaava eli pystyisimme tekemään siihen tarvittaessa nopeita muutoksia aina kun toimintaympäristömme muuttuu. Työn aikana Capful toi hyvin näkemyksiä laatikon ulkopuolelta, haastoi ja piti osaltaan työn hallinnassa. Strategiatyössä sisäistämisen kannalta yhdessä henkilöstön ja johdon kanssa kuljettu matka on yhtä tärkeä kuin itse lopputulos. Tässä osallistamisessa Capfulilla oli tärkeä ja onnistunut rooli.”
Tornator hyödyntää skenaarioita strategisessa ja tulevaisuuslähtöisessä toimintaympäristön seurannassa
Tornator Oyj on 2000-luvulla kasvanut Suomen ja Viron suurimmaksi yksityiseksi metsänomistajaksi ja merkittäväksi metsien hoitajaksi myös Romaniassa. Kestävä metsätalous, metsien osto ja vuokraus ja metsänhoitopalvelut ovat Tornatorin ydinliiketoimintaa, mutta yhtiö kehittää myös tuulivoimahankkeita ja harjoittaa tontti- ja maa-aineskauppaa. Liiketoiminta perustuu vastuulliseen metsien käyttöön sekä vahvaan ympäristöosaamiseen ja digitalisaation hyödyntämiseen.
Skenaariotyö loi pohjan toimintaympäristön seurannalle
Tornator toteutti vuonna 2022 Capfulin kanssa skenaariotyön, jonka tuloksena syntyi kolme tulevaisuuskuvaa Suomen metsätalouden kehityksestä vuoteen 2030 sekä Tornatorin näkemys toimintaympäristön muutoksesta lyhyemmällä aikajänteellä. Lisäksi skenaariotyössä tarkasteltiin vaihtoehtoisten tulevaisuuksien vaikutusta Tornatorin liiketoimintaan.
”Tavoitteenamme oli nostaa skenaariotyöskentelyn kyvykkyyttä yhtiössä ja Capfulin ansiosta tässä onnistuttiin. Työ sai aivan uuden ulottuvuuden Ukrainan sodan vyöryessä päälle kesken projektin, ja skenaarioajattelun merkitys konkretisoitui osallistujille”,
Tornator Oyj:n toimitusjohtaja Henrik Nieminen skenaariotyön yhteydessä.
Ennakoiva ja strateginen toimintaympäristön seuranta tukee strategista päätöksentekoa
Puoli vuotta Capfulin kanssa yhteistyössä toteutetun skenaariotyön jälkeen projektin tuloksia hyödynnettiin toimintaympäristön tilannekuvan luomisessa. Tilannekuvaa varten tarkasteltiin esimerkiksi EU:n ympäristöpolitiikkaa, ilmaston lämpenemistä, geopolitiikkaa, talouskehitystä, metsien ja puun kysyntää sekä energia-asioita.
Tilannekuva luotiin
tunnistamalla merkkejä Tornatorin skenaarioiden toteutumisesta
analysoimalla, missä määrin Tornatorin toimintaympäristön kehitykseen liittyvät strategian taustaoletukset ovat edelleen voimassa
tunnistamalla nousevia ilmiöitä, joihin lähivuosina tulee kiinnittää erityistä huomiota
Tilannekuvan avulla Tornator määritteli toimintaympäristön kehityksen vaikutuksia yrityksen strategiaan ja toimintamalliin.
Skenaariot ja niiden toteutumisen seuranta ohjaavat Tornatorin päätöksentekijöitä ajattelemaan monipuolisesti ja johdonmukaisesti erilaisia vaihtoehtoisia kehityskulkuja. Tämä parantaa edellytyksiä tulkita ja ymmärtää ajankohtaisia ilmiöitä, tehostaa päätöksentekoa ja reagointikykyä sekä lisää yhtiön tulevaisuus- ja muutosvalmiutta.
Jatkossa Tornatorin on tarkoitus tehdä toimintaympäristön seurantaa säännöllisesti pari kertaa vuodessa taustaoletuksia ja skenaarioita hyödyntäen ja käyttää toimintaympäristön seurannan tuloksia esimerkiksi strategian päivitystyössä.
Helsingin yliopisto – Minkälaisissa tulevaisuuden maailmoissa yliopisto-opetus voisi tapahtua vuonna 2035?
Yliopisto-opetuksen skenaariot 2035 -projekti tarkastelee, miten ympärillämme tapahtuvat suuret muutokset, kuten ilmaston lämpeneminen, geopolitiikan kiristyminen, arvojen ja ideologian muutokset sekä digitalisaatio kytkeytyvät yliopisto-opetuksen tulevaisuuteen.
Capfulin ja Helsingin yliopiston yhteistyössä muodostettiin skenaariotyön välineillä näkemys yliopisto-opetuksen vaihtoehtoisista tulevaisuuksista, joka innosti ja inspiroi keskusteluun HY:n tulevaisuuden mahdollisuuksista ja yliopisto-opetuksen roolista pitkällä aikavälillä, aina vuoteen 2035 asti.
Helsingin yliopiston toimijoita laajasti osallistavassa työskentelyssä kuvattiin yliopisto-opetuksen vaihtoehtoisia tulevaisuusskenaarioita. Näiden avulla voitiin pohtia Helsingin yliopistolle tulevaisuudessa avautuvia uusia mahdollisuuksia, sen ainutlaatuisuutta ja ominaispiirteitä. Lisäksi myös tulevaisuuden opettamisen tapoja ja välineitä, sekä yhteiskunnallista ja kansainvälistä vaikuttavuutta. Työn tulokset toimivat myöhemmin pohjana yliopiston opetusfilosofian kirkastamiselle.
Projektin aikana osallistettiin laaja joukko yliopiston henkilökuntaa sekä opiskelijoita työpajoilla, fokusryhmähaastatteluilla ja laajalla kyselyllä. Projekti huipentui keväällä niitä käsittelevään symposiumiin.
Haluatko kuulla lisää? Ota yhteyttä:
Kimmo Kivinen Senior Partner 050 540 9446 kimmo.kivinen@capful.fi
HUS Diagnostiikkakeskuksen skenaariot – miltä diagnostiikka-ala tulevaisuudessa näyttää?
HUS Diagnostiikkakeskus on Suomen johtava lääketieteellisten kuvantamis- ja laboratoriopalvelujen tuottaja, joka toimii Uudenmaan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. HUS Diagnostiikkakeskus vastaa valtakunnallisesti useista erityisosaamista vaativista tutkimuksista sekä yliopistolliselle sairaalalle kuuluvasta tutkimuksesta ja opetuksesta. Diagnostiikkakeskus on yksi HUSin suurimmista tulosalueista ja sillä on toimintaa kahdeksalla lääketieteen erikoisalalla.
Terveydenhuolto on valtavan murroksen edessä
Suomen julkisella sote-sektorilla on käynnissä historiallisen suuri murros. Samaan aikaan ala on työvoimapulan kourissa, ja rahoitukseen liittyy epävarmuutta julkisen talouden kestävyysvajeen takia. Lisäksi teknologiakehitys ja kestävän kehityksen vaatimukset haastavat perinteisiä toimintamalleja. Diagnostiikan rooli sosiaali- ja terveydenhuollossa kasvaa, ja koronakriisi on osoittanut diagnostiikkapalvelujen merkityksen yhteiskunnan toimintojen ylläpidossa.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen vaikuttaa merkittävästi HUS Diagnostiikkakeskuksen toimintaan ja asettaa keskuksen uuteen kilpailutilanteeseen. Edessä on markkinamurros samalla, kun sote-uudistuksen Uudenmaan erillisratkaisu vaikuttaa Diagnostiikkakeskuksen valtakunnalliseen asemaan. Tämä edellyttää Diagnostiikkakeskukselta yhä parempaa kykyä reagoida nopeasti ja ennakoivasti toimintaympäristön muutoksiin.
Skenaariotyössä vahvistettiin näkemystä diagnostiikka-alan mahdollisista tulevaisuuden toimintaympäristöistä
Skenaariotyön tarkoituksena oli saada ote diagnostiikka-alan tulevasta kehityksestä vuoteen 2032 ja ymmärtää erityisesti HUS Diagnostiikkakeskuksen liiketoimintaan vaikuttavia muutoksia. Osa näistä muutostekijöistä on ennakoitavia jatkuvuuksia ja trendejä, osa taas epäjatkuvuuksia ja aitoja epävarmuustekijöitä.
Keskeisiksi kysymyksiksi skenaariotyössä nousivat esimerkiksi: miten julkisen terveydenhuollon rahoitus kehittyy; miten yhteistyö hyvinvointialueiden kanssa toteutetaan; miten sote-uudistus muokkaa diagnostiikkapalveluiden kysyntää; mistä saadaan tarpeeksi työvoimaa; miten sairaanhoidon ja diagnostiikkapalveluiden kilpailukenttä kehittyy?
Näkökulmia skenaarioihin haettiin sisäisellä kyselyllä sekä haastattelemalla HUS:n omia ja ulkoisia asiantuntijoita. Skenaarioiden rakentamisessa hyödynnettiin Capfulin omaa Scenario BuilderTM -työkalua.
Diagnostiikka-alan kehityskulut tiivistettiin neljään vaihtoehtoiseen tulevaisuuskuvaan
Skenaarioissa esiin nousevia teemoja ovat muun muassa yksityisten ja julkisten toimijoiden välinen yhteistyö ja työnjako, julkisten terveyspalveluiden saatavuus ja asema, rahoituksen ohjautuminen, osaavan työvoiman saatavuus sekä hyvinvointialueiden tulevaisuus. Lisäksi skenaarioissa käsiteltiin komponenttien ja tarvikkeiden saatavuutta ja toimitusketjuja, julkisten kilpailutusten roolia diagnostiikkapalveluiden hankinnassa, kliinikkoasiakkaiden tyytyväisyyttä julkisiin palveluihin sekä hoitoketjujen integroitumista. Myös digitalisaation ja datan hyödyntäminen sekä itsepalvelun vahvistuminen näyttäytyivät skenaarioissa. Geopoliittinen myllerrys otettiin myös huomioon: miten Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, maailman blokkiutuminen tai EU:n kehitys näkyvät vaihtoehtoisissa tulevaisuuksissa.
Skenaariotyön keskeistä antia ovat vuoteen 2032 ulottuvat skenaariotarinat. Aikajanalla johdonmukaisesti etenevät, uskottavat ja kiinnostavat tarinat tulevaisuudesta kuvaavat toimintaympäristön keskeisten tekijöiden mahdollisia kehityskulkuja, joita kuvitteelliset tulevaisuuden uutisotsikot havainnollistavat. Tavoitteena on innostaa eri sidosryhmiä pohtimaan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, tulevaisuuden mahdollisuuksia ja haasteita. Myös kvantifioinnit auttavat konkretisoimaan skenaarioiden kuvaamia maailmoja, kertomaan skenaarioiden avainlöydöksistä ja havainnollistamaan skenaarioiden välisiä eroja.
Lopuksi skenaariotyössä tarkasteltiin mahdollisten vaihtoehtoisten tulevaisuuksien vaikutusta HUS Diagnostiikkakeskuksen toimintaan analysoimalla liiketoimintamallin toimivuutta eri skenaarioissa ja luomalla näkemys skenaariokohtaisista strategisista vaihtoehdoista ja varautumistoimenpiteistä sekä skenaarioista riippumattomista toimenpiteistä.
Skenaariot ovat kokonaisvaltaisia kuvauksia mahdollisista ja vaihtoehtoisista tulevaisuuden toimintaympäristöistä. Ne auttavat ymmärtämään toimintaympäristön muutoksia, tapahtumien syy-seuraussuhteita ja niiden vaikutuksia. Skenaariotyön avulla ei pyritä yhden todennäköisimmän tulevaisuuden ennustamiseen, vaan tulevaisuudessa toteutuvat tapahtumakulut ovat usein yhdistelmiä eri skenaarioista.
Kiinnostuitko? Ota yhteyttä:
Arto Kaunonen Founding Partner 050 356 0717 arto.kaunonen(at)capful.fi
‘Which Way Nigeria – Citizen Scenarios to 2060’ launched – the first of its kind in Africa and the second in the world
How do we ensure a just, prosperous, and resilient Nigeria when it turns 100 in 2060? This question underpinned the Which Way Nigeria – Citizen Scenarios to 2060 (CS60) initiative. The ambitious project aimed at creating scenarios for the country up to 2060 and offering a roadmap towards achieving Nigeria’s desired path to the future. The scenarios are intended to inspire a serious national conversation on where Nigeria is heading and what policies are required to create the future Nigeria that Nigerians want.
With Nigerian civil society organizations taking the lead, CS60 brought together leading local and international experts, whilst Capful brought its scenario expertise to the table. We facilitated the participatory process and used our advanced scenario methods to ensure logical, plausible, and thought-provoking scenarios. Building on a rigorous analysis of the critical uncertainties, we used our proprietary Scenario Builder™ software to make sense of the highly complex environment. The tool generates an intriguing, interactive map of the entire scenario space and helps capture the most relevant and plausible scenarios.
The Nigerian-owned and run project created four scenarios that stem from the existential questions that Nigeria and its citizens wanted to ask regarding their country’s future. Each scenario has a detailed timeline covering all key sectors including energy transition, security, urbanization, migration, education, health, and citizen engagement. The scenarios were unveiled on 11 January 2023 in a news conference in Lagos.
video credit: CS60
The project was both exceptional and highly rewarding for Capful in that all participants were prepared to take such an honest look at where Nigeria stands today and where it wants to be by 2060. The four scenarios cover the full spectrum of the country’s future opportunities and challenges, which are fittingly captured in the scenario names: 1) Land of Hustle, 2) Green land, 3) Land of Lost Hope, and 4) Blood land.
Please follow this link to download full scenario descriptions and storyline:
“With its abundant resources and its population likely to hit 400 million by 2050, Nigeria holds immense future potential. Helping facilitate the scenario process that engages Nigeria’s civil society has been both demanding and meaningful.”
– Arto Kaunonen, Capful’s Founder and Senior Partner
Scenarios are holistic descriptions of possible and alternative future environments. Scenario work is not about predicting one most likely future. The scenarios described may seem more or less likely to different people. However, the aim is not to select one scenario by ranking them in order of probability, but to look at the scenarios as a whole. Future events are often a combination of different scenarios. Scenarios are not an attempt to claim what is certain to happen in the external environment, but rather to strengthen the ability to understand current phenomena and their alternative development paths, and to improve the ability to react and change.
Interested?
Contact us
Arto Kaunonen Founding Partner 050 356 0717 arto.kaunonen(at)capful.fi
Hankkijan tulevaisuuslähtöinen strategia 2026: Miten maatalousala ja maatalouskauppa muuttuvat ja minkälaisia valintoja se edellyttää?
Hankkija on Suomen johtava maatalouskauppa, joka palvelee maanlaajuisen myymäläverkoston, monipuolisen verkkokaupan ja osaavien asiantuntijamyyjien kautta. Yhtiö kuuluu tanskalaiseen Danish Agro -ryhmään, joka koostuu useista maatalousalan yrityksistä Skandinavian ja Baltian alueella. Hankkijan liiketoiminta-alueita ovat maatalous-, kone- ja myymäläkauppa, minkä lisäksi konserniin kuuluu logistiikkayhtiö Movere. Hankkija on Suomen suurin viljanostaja ja se vie vuosittain merkittäviä määriä suomalaista viljaa ulkomaille. Suuri osa viljasta käytetään yhtiön omassa rehuteollisuudessa ja Hankkijan rehuja viedään yli 30 maahan.
Maatalousalan ja maatalouskaupan kehitysnäkymät ovat poikkeuksellisen sumuiset
Maatalousmarkkinan koko Suomessa on vakaa, mutta alan näkymät ovat heikentyneet esimerkiksi nousseiden tuotantokustannusten ja heikon markkinahintakehityksen vuoksi. Vaikka monet Hankkijan ulkoiseen toimintaympäristöön liittyvät tekijät kehittyvät trendinomaisesti, toimintaympäristön kehitysnäkymät ovat tällä hetkellä poikkeuksellisen sumuiset.
Skenaariotyö tukee strategista päätöksentekoa
Laajentaakseen ymmärrystä Hankkijan ulkoisen toimintaympäristön vaihtoehtoisista kehityskuluista ja niiden vaikutuksista sekä muutosten edellyttämistä linjauksista, Hankkija aloitti Capfulin kanssa skenaariolähtöisen strategiatyön, jossa tarkasteltiin maatalouden ja maatalouskaupan kehitystä vuoteen 2030 ja rakennettiin tulevaisuuslähtöinen strategia vuodelle 2026.
Uuden strategian työstäminen lähti liikkeelle toimintaympäristön muutokseen pureutuvalla skenaariotyöllä, jonka keskeisenä tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä maatalouden ja maatalouskaupan vaihtoehtoisista kehityskuluista. Näkökulmia skenaarioihin ja strategiaan haettiin sisäisillä kyselyillä sekä haastattelemalla asiantuntijoita ja Hankkijan asiakkaita. Skenaarioiden rakentamisessa hyödynnettiin Capfulin Scenario Builder™ -työkalua.
Skenaariotyöllä laajennettiin ymmärrystä maatalouden ja maatalouskaupan vaihtoehtoisista kehityskuluista
Maatalouden vaihtoehtoiset tulevaisuudet kiteytettiin neljään erilaiseen tulevaisuuden skenaarioon ja niiden vaikutuksiin Hankkijan toimintaympäristöön vuonna 2030.
Skenaarioiden rakentamisen jälkeen tarkasteltiin vaihtoehtoisten tulevaisuuksien vaikutusta Hankkijan liiketoimintaan analysoimalla skenaarioiden tuomia liiketoimintamahdollisuuksia ja luomalla näkemys skenaariokohtaisista strategisista vaihtoehdoista ja varautumistoimenpiteistä sekä skenaarioista riippumattomista välttämättömistä toimenpiteistä.
Strategisia vaihtoehtoja hyödyntäen määriteltiin Hankkijan strateginen tahtotila ja strategiset teemat, joiden avulla tähdätään yhteiseen tavoitteeseen
Skenaariotyön pohjalta muodostettiin Hankkijan näkemys toimintaympäristön kehityksestä. Näkemys ohjaa yrityksen strategista päätöksentekoa ja sen avulla toimintaympäristöä on mahdollista seurata päätöksentekoon sidotusti. Lisäksi projektissa tehtiin tarvittavia ulkoisia ja sisäisiä strategisia analyysejä.
Kun analyyttinen perusta oli kunnossa, lähdettiin työstämään Hankkijan strategisia vaihtoehtoja. Skenaariotyö, näkemys toimintaympäristön kehityksestä ja strategiset analyysit loivat pohjan strategisille vaihtoehdoille, joiden systemaattisen arvioinnin avulla tehtiin perusteltuja strategisia linjauksia. Strategisten vaihtoehtojen menetelmä tukee jäsenneltyä strategiakeskustelua painottaen strategisten valintojen lisäksi myös poisvalintoja. Vaihtoehtotarkastelun pohjalta yhtiön strategia on helppo kirkastaa ja konkretisoida.
Strategisten linjausten ja toimintaympäristön muutoksia hyödyntäen muodostettiin Hankkijan strateginen tahtotila 2026 ja määritettiin strategiset teemat eli toiminnan painopisteet tulevalle strategiakaudelle, joiden avulla tähdätään yhteiseen maaliin. Tämän jälkeen määritettiin teemojen keskeisimmät toimenpiteet ja näille avainmittarit.
”Skenaariolähtöinen strategian valmistelu antaa hyvät valmiudet reagoida muuttuvaan toimintaympäristöön myös strategiajakson aikana. Yhteistyö Capfulin kanssa toimi hyvin ja olemme tyytyväisiä lopputulokseen.”
– Toimitusjohtaja Jyrki Lepistö, Hankkija Oy
Kiinnostuitko? Ota yhteyttä:
Jari Puhakka Senior Partner 040 562 2675 jari.puhakka@capful.fi
UEF kampuskehityksen skenaariot
Oppimisen, työntekemisen ja tutkimuksen toimintaympäristössä ilmenee laajoja ja vahvoja kehityskulkuja, kuten digitaalinen ja teknologinen kehitys, kulttuurinen kohtaaminen ja liikkuvuuden lisääntyminen, ympäristön muutokset ja luonnonvarojen kestävä käyttö, väestön ikääntyminen sekä moninaistuva oppiminen ja vuorovaikutus.
UEF:lle toteutetun skenaariotyön tavoitteena oli rakentaa loogiset ja haastavat skenaariot, joiden avulla voidaan ennakoida oppimisen, tutkimuksen ja työntekemisen toimintaympäristön kehitystä, analysoida vaihtoehtoisten tulevaisuuksien vaikutusta yliopiston toimintaan sekä määritellä varautumisnäkökohdat ja välttämättömättömät toimenpiteet kampuskehitykseen.
Projekti toteutettiin laajasti osallistaen. Tarkoituksena oli ohjata organisaation eri toimijoita ajattelemaan ja käsittelemään yhteisesti oppimiseen, tutkimukseen ja työn tekemiseen liittyviä vaihtoehtoisia tulevaisuuden kehityskulkuja ja siten parantaa edellytyksiä ymmärtää ajankohtaisia ilmiöitä ja kampusten käyttäjien tulevaisuuden tarpeita. Tavoitteena oli kehittää projektiin osallistuvien tulevaisuuslähtöistä näkemystä ja syventää ymmärrystä toimintaympäristön tulevasta kehityksestä, auttaa avainhenkilöitä käymään rakentavaa keskustelua toimintaympäristön muutoksista ja tilaratkaisujen uudistumisen tarpeista, sekä synnyttää uutta strategista keskustelua ja ja ajattelua. Osallistavan prosessin kautta luotiin näkemys tulevaisuuden mahdollisista kehityskuluista.
Työn tuloksena tunnistettiin UEF:n kampuksen kehittämisen kannalta keskeiset toimintaympäristön muutokset ja niistä rakentuvat kolme erilaista tulevaisuuden toimintaympäristön skenaariota. Skenaarioissa kuvataan oppimisen, työn ja niiden toimintaympäristön muutoksia ja disruptioita, sekä erilaisten skenaarioiden konkreettisia vaikutuksia tulevaisuuden kampusten työympäristöihin ja tilatarpeisiin. Skenaariotyö ja sen pohjalta muodostettu näkemys UEF:n toimintaympäristön kehityksestä vuoteen 2030 toimivat kampuskehityskeskustelun pohjana ja ohjaavat kampuskehityksen toimintatapojen ja linjausten määrittelyä.
”Skenaariotyö oli tärkeä vaihe organisaatiomme kampuskehityshankkeessa avata ajattelua erilaisiin tulevaisuuden vaihtoehtoihin ja antaa rohkeutta tarkastella toimintatapojemme. Tämän pohjalta meidän on huomattavasti helpompi jatkaa kohti konkretiaa.”
Hallintojohtaja Tuomo Meriläinen
Lähtötilanne
• Miltä yliopistojen tulevaisuuden toimintaympäristöt voivat näyttää?
• Miten opiskelun, opetuksen, tutkimuksen ja työn tekemisen vaatimukset ja toimintamallit voivat kehittyä vuoteen 2035 mennessä?
• Miten nämä kehityskulut vaikuttavat UEF:n kampuskehittämiseen?
Mitä tehtiin
• Tunnistettiin UEF:n kampuksen kehittämisen kannalta keskeiset toimintaympäristön muutokset ja niistä rakentuvat kolme erilaista tulevaisuuden toimintaympäristön skenaariota.
• Skenaarioissa kuvattiin, mitä toiveita ja tarpeita opiskelijoilla ja työntekijöillä voi olla tulevaisuudessa työ- ja oppimisympäristöille, ja millaisia uusia vaatimuksia voi nousta kampuksille, tiloille ja teknologioille.
• Arvioitiin skenaarioiden vaikutuksia kampuksen tilojen toiminnalliseen, laadulliseen ja määrälliseen tarpeeseen ja testattiin nykyisten tilaratkaisujen toimivuutta eri skenaarioissa.
Mitä saavutettiin
• Projektin tuotoksena syntyi skenaarioiden lisäksi lista toimenpide-ehdotuksia kampusten, tilojen ja työympäristöjen kehittämiseksi. Nämä toimivat pohjana UEF:n kampuskehityksen toimintatapojen ja linjausten määrittelyssä.
• Skenaariotyön jälkeen koordinaatio-ryhmässä muodostettiin UEF:n näkemys toimintaympäristön kehityksestä vuoteen 2030. Nämä näkemykset toimivat kampuskehityskeskustelun tukena.
Tornatorin skenaariot – mitä metsille tapahtuu?
Tornator Oyj on 2000-luvulla kasvanut Suomen ja Viron suurimmaksi yksityiseksi metsänomistajaksi ja merkittäväksi metsien hoitajaksi myös Romaniassa. Kestävä metsätalous, metsien osto ja vuokraus ja metsänhoitopalvelut ovat Tornatorin ydinliiketoimintaa, mutta yhtiö kehittää myös tuulivoimahankkeita ja harjoittaa tontti- ja maa-aineskauppaa. Liiketoiminta perustuu vastuulliseen metsien käyttöön sekä vahvaan ympäristöosaamiseen ja digitalisaation hyödyntämiseen. Tornatorin metsäomaisuuden arvo oli vuonna 2021 noin 2,2 miljardia euroa.
Vuonna 2021 Euroopan komissio esitteli suuren määrän uutta metsiä koskevaa sääntelyä. Puhuttiin jopa sääntelyvyörystä. Komissio julkisti odotetun metsästrategiansa ja edisti useita ympäristö-, ilmasto- ja energiapolitiikkaan liittyviä asetuksia ja direktiivejä, jotka vaikuttavat suoraan tai välillisesti myös metsäsektoriin korostamalla metsien roolia ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteiden saavuttamisessa.
Ymmärtääkseen paremmin toimintaympäristön muutoksia ja niiden vaikutuksia liiketoimintaansa, vahvistaakseen yhtiön sisäistä strategista ajattelua sekä määritelläkseen tulevaisuuden strategisia vaihtoehtoja Tornator aloitti Capfulin kanssa skenaariotyön, jossa tarkasteltiin Suomen metsätalouden kehitystä vuoteen 2030.
Projektin jo käynnistyttyä toimintaympäristön epävarmuus kasvoi vielä merkittävästi: Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, ja koronapandemian aiheuttamasta shokista toipuvan talouden näkymät sumenivat uudelleen. Hyökkäyssota ravisteli myös suoraan Suomen puumarkkinoita, kun puun tuonti Venäjältä loppui.
Skenaariotyöstä tukea päätöksentekoon – mitä metsille tapahtuu?
Skenaariotyössä keskeisiksi kysymyksiksi nousivat mm. miten metsiä käytetään tulevaisuudessa ja kuka käytöstä päättää; miten sääntely jatkossa kehittyy; mikä on metsien merkitys monimuotoisuuden turvaamisessa; mikä on metsätalouden rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa ja miten tämä vaikuttaa metsäomaisuuden hyödyntämiseen. Entä mitä metsään liittyvää uutta liiketoimintaa ja uusia liiketoimintamalleja voisi löytyä vuoteen 2030 mennessä?
Näkökulmia skenaarioihin haettiin sisäisellä kyselyllä sekä haastattelemalla suomalaisia ja kansainvälisiä asiantuntijoita suoraan metsätalouteen liittyvien kysymysten ohella mm. vihreästä siirtymästä, talous- ja teknologiakehityksestä, kestävän rahoituksen taksonomiasta ja huoltovarmuudesta. Capfulin asiantuntijat arvioivat myös erikseen Ukrainan sodan vaikutuksia skenaarioihin.
Skenaarioiden rakentamisessa hyödynnettiin Capfulin omaa Scenario BuilderTM -työkalua.
Kolme vaihtoehtoista metsätalouden tulevaisuuskuvaa
Metsätalouden vaihtoehtoiset tulevaisuudet tiivistettiin kolmeen skenaarioon: Markkinavetoinen vihreä siirtymä, Tiukka EU-regulaatio ja energiaomavaraisuus ja Metsätalous turvaa huoltovarmuuden.
Skenaariot valaisevat sitä, millaiset kehityskulut voisivat johtaa esimerkiksi avohakkuiden täyskieltoon, kansallisen päätöksenteon vahvistumiseen biodiversiteettikysymyksissä, Suomen metsäteollisuuden siirtymiseen korkeamman jalostusarvon tuotantoon, muovinkäytön kieltämiseen, puukuidun käytön lisääntymiseen vaateteollisuudessa tai tuulivoimatuotannon nykyistäkin nopeampaan kasvuun. Vaihtoehtoisissa kehityskuluissa esiin nousevat myös mm. energiaomavaraisuus, vetytalous, raaka-ainepulan kärjistyminen, luonnon ääri-ilmiöiden yleistymien, päästökompensaatiomarkkinat ja näiden vaikutukset Tornatorin mahdollisiin toimintaympäristöihin vuonna 2030. Metsätalous turvaa huoltovarmuuden -skenaariossa geopolitiikka heijastuu vahvasti toimintaympäristön kehitykseen. Skenaarioiden vaikutukset myös kvantifioitiin Tornatorille tärkeiden liiketoiminnan muuttujien suhteen.
Lopuksi skenaariotyössä tarkasteltiin vaihtoehtoisten tulevaisuuksien vaikutusta Tornatorin liiketoimintaan analysoimalla nykystrategian toimivuutta eri skenaarioissa, skenaarioista riippumattomia välttämättömiä toimenpiteitä sekä skenaariokohtaisia strategisia vaihtoehtoja ja varautumistoimenpiteitä. Skenaariotyö ja siinä tunnistetut muutosilmiöt luovat myös pohjan tulevalle toimintaympäristön seurannalle.
”Tavoitteenamme oli nostaa skenaariotyöskentelyn kyvykkyyttä yhtiössä ja Capfulin ansiosta tässä onnistuttiin. Työ sai aivan uuden ulottuvuuden Ukrainan sodan vyöryessä päälle kesken projektin, ja skenaarioajattelun merkitys konkretisoitui osallistujille. Capful hoiti työpajat erinomaisesti ja sai ihmiset keskustelemaan sopivan strategisella tasolla.”
-Toimitusjohtaja Henrik Nieminen, Tornator Oyj
KIINNOSTUITKO?
Ota yhteyttä niin aloitetaan
Käytämme evästeitä verkkosivustollamme, jotta voimme tarjota sinulle olennaisimman kokemuksen muistamalla mieltymyksesi ja toistuvat vierailut. Klikkaamalla ”HYVÄKSY KAIKKI” hyväksyt kaikki evästeet. Voit kuitenkin käydä "Evästeasetuksissa" ja antaa hallitun suostumuksen. Hyväksy kaikkiVain välttämättömät Evästeasetukset
Evästeasetukset
Tietosuojaseloste
Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä parantamaan kokemustasi selatessasi verkkosivustoa. Näistä välttämättömiksi luokitellut evästeet tallennetaan selaimeesi, koska ne ovat välttämättömiä verkkosivuston perustoimintojen toiminnalle. Käytämme myös kolmansien osapuolten evästeitä, jotka auttavat meitä analysoimaan ja ymmärtämään, miten käytät tätä verkkosivustoa. Nämä evästeet tallennetaan selaimeesi vain suostumuksellasi. Sinulla on myös mahdollisuus kieltäytyä näistä evästeistä. Joidenkin evästeiden käytöstä kieltäytyminen voi kuitenkin vaikuttaa selauskokemukseesi.
Välttämättömät evästeet ovat välttämättömiä verkkosivuston moitteettoman toiminnan kannalta. Nämä evästeet varmistavat verkkosivuston perustoiminnot ja turvaominaisuudet nimettömästi.
Cookie
Duration
Description
cookielawinfo-checkbox-advertisement
1 year
Set by the GDPR Cookie Consent plugin, this cookie is used to record the user consent for the cookies in the "Advertisement" category .
cookielawinfo-checkbox-analytics
1 year
Set by the GDPR Cookie Consent plugin, this cookie is used to record the user consent for the cookies in the "Analytics" category .
cookielawinfo-checkbox-functional
1 year
The cookie is set by the GDPR Cookie Consent plugin to record the user consent for the cookies in the category "Functional".
cookielawinfo-checkbox-necessary
1 vuosi
Tämän evästeen asettaa GDPR-evästeiden suostumus -laajennus. Evästeitä käytetään tallentamaan käyttäjän suostumus luokan "välttämätön" evästeisiin.
cookielawinfo-checkbox-non-necessary
1 year
Set by the GDPR Cookie Consent plugin, this cookie is used to record the user consent for the cookies in the "Non-necessary" category .
cookielawinfo-checkbox-others
1 year
Set by the GDPR Cookie Consent plugin, this cookie is used to store the user consent for cookies in the category "Others".
CookieLawInfoConsent
1 year
Records the default button state of the corresponding category & the status of CCPA. It works only in coordination with the primary cookie.
JSESSIONID
session
The JSESSIONID cookie is used by New Relic to store a session identifier so that New Relic can monitor session counts for an application.
pll_language
1 vuosi
Tämän evästeen on asettanut Polylang-laajennus WordPress-pohjaisille verkkosivustoille. Eväste tallentaa viimeksi selatun sivun kielikoodin.
viewed_cookie_policy
1 vuosi
Eväste asetetaan GDPR: n evästeiden suostumuksen laajennuksella, ja sitä käytetään tallentamaan, onko käyttäjä suostunut evästeiden käyttöön. Se ei tallenna mitään henkilötietoja.
Evästeitä, jotka eivät välttämättä ole erityisen välttämättömiä verkkosivuston toiminnalle ja joita käytetään erityisesti käyttäjän henkilökohtaisten tietojen keräämiseen analyysien, mainosten ja muun upotetun sisällön kautta, kutsutaan ei-välttämättömiksi evästeiksi. On pakollista hankkia käyttäjän suostumus ennen näiden evästeiden käyttämistä verkkosivustollasi.
Cookie
Duration
Description
_ga
2 vuotta
Tämän evästeen on asentanut Google Analytics. Evästettä käytetään kävijän, istunnon, kampanjan tietojen laskemiseen ja sivuston käytön seuraamiseen sivuston analyysiraportissa. Evästeet tallentavat tietoja nimettömästi ja antavat satunnaisesti luodun numeron yksilöivien kävijöiden tunnistamiseksi.
_gat_gtag_UA_86119423_1
1 minuutti
Tämän evästeen on asettanut Google ja sitä käytetään käyttäjien erottamiseen.
_gid
1 päivä
Tämän evästeen on asentanut Google Analytics. Evästettä käytetään tallentamaan tietoja siitä, miten kävijät käyttävät verkkosivustoa, ja auttaa luomaan analyysiraportin verkkosivuston toiminnasta. Kerätyt tiedot, mukaan lukien kävijämäärä, lähde, mistä he ovat tulleet, ja nimetön sivu.
YSC
sessio
Nämä evästeet on asettanut Youtube, ja niitä käytetään upotettujen videoiden näkymien seuraamiseen.
Other uncategorized cookies are those that are being analyzed and have not been classified into a category as yet.
Cookie
Duration
Description
_lfa_test_cookie_stored
past
This cookie is set by the provider Leadfeeder. Stored only until we find out if cookies can be stored.
AnalyticsSyncHistory
1 month
This cookie is set by LinkedIn. Used to store information about the time a sync with the lms_analytics cookie took place for users in the Designated Countries.
li_gc
2 years
Used to store consent of guests regarding the use of cookies for non-essential purposes.
Advertisement cookies are used to provide visitors with relevant ads and marketing campaigns. These cookies track visitors across websites and collect information to provide customized ads.
Cookie
Duration
Description
_fbp
3 months
This cookie is set by Facebook to display advertisements when either on Facebook or on a digital platform powered by Facebook advertising, after visiting the website.
_lfa
2 vuotta
Tämän evästeen on asettanut toimittaja Leadfeeder. Tätä evästettä käytetään verkkosivustolla vierailevien laitteiden IP-osoitteen tunnistamiseen. Eväste kerää tietoja, kuten IP-osoitteet, verkkosivustoille käytetty aika ja käyntien sivupyynnöt. Tätä kerättyä tietoa käytetään uudelleen kohdistamiseen useille käyttäjille, jotka reitittävät samasta IP-osoitteesta.
fr
3 months
Facebook sets this cookie to show relevant advertisements to users by tracking user behaviour across the web, on sites that have Facebook pixel or Facebook social plugin.
test_cookie
15 minutes
The test_cookie is set by doubleclick.net and is used to determine if the user's browser supports cookies.
VISITOR_INFO1_LIVE
5 months 27 days
A cookie set by YouTube to measure bandwidth that determines whether the user gets the new or old player interface.
Analytical cookies are used to understand how visitors interact with the website. These cookies help provide information on metrics the number of visitors, bounce rate, traffic source, etc.
Cookie
Duration
Description
_ga
2 years
The _ga cookie, installed by Google Analytics, calculates visitor, session and campaign data and also keeps track of site usage for the site's analytics report. The cookie stores information anonymously and assigns a randomly generated number to recognize unique visitors.
_gat_UA-86119423-1
1 minute
A variation of the _gat cookie set by Google Analytics and Google Tag Manager to allow website owners to track visitor behaviour and measure site performance. The pattern element in the name contains the unique identity number of the account or website it relates to.
CONSENT
2 years
YouTube sets this cookie via embedded youtube-videos and registers anonymous statistical data.
Functional cookies help to perform certain functionalities like sharing the content of the website on social media platforms, collect feedbacks, and other third-party features.
Cookie
Duration
Description
bcookie
2 years
LinkedIn sets this cookie from LinkedIn share buttons and ad tags to recognize browser ID.
bscookie
2 years
LinkedIn sets this cookie to store performed actions on the website.
lang
session
LinkedIn sets this cookie to remember a user's language setting.
lidc
1 day
LinkedIn sets the lidc cookie to facilitate data center selection.
UserMatchHistory
1 month
LinkedIn sets this cookie for LinkedIn Ads ID syncing.
