HUS Diagnostiikkakeskuksen skenaariot – miltä diagnostiikka-ala tulevaisuudessa näyttää?

HUS Diagnostiikkakeskus on Suomen johtava lääketieteellisten kuvantamis- ja laboratoriopalvelujen tuottaja, joka toimii Uudenmaan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. HUS Diagnostiikkakeskus vastaa valtakunnallisesti useista erityisosaamista vaativista tutkimuksista sekä yliopistolliselle sairaalalle kuuluvasta tutkimuksesta ja opetuksesta. Diagnostiikkakeskus on yksi HUSin suurimmista tulosalueista ja sillä on toimintaa kahdeksalla lääketieteen erikoisalalla.

Terveydenhuolto on valtavan murroksen edessä

Suomen julkisella sote-sektorilla on käynnissä historiallisen suuri murros. Samaan aikaan ala on työvoimapulan kourissa, ja rahoitukseen liittyy epävarmuutta julkisen talouden kestävyysvajeen takia. Lisäksi teknologiakehitys ja kestävän kehityksen vaatimukset haastavat perinteisiä toimintamalleja. Diagnostiikan rooli sosiaali- ja terveydenhuollossa kasvaa, ja koronakriisi on osoittanut diagnostiikkapalvelujen merkityksen yhteiskunnan toimintojen ylläpidossa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen vaikuttaa merkittävästi HUS Diagnostiikkakeskuksen toimintaan ja asettaa keskuksen uuteen kilpailutilanteeseen. Edessä on markkinamurros samalla, kun sote-uudistuksen Uudenmaan erillisratkaisu vaikuttaa Diagnostiikkakeskuksen valtakunnalliseen asemaan. Tämä edellyttää Diagnostiikkakeskukselta yhä parempaa kykyä reagoida nopeasti ja ennakoivasti toimintaympäristön muutoksiin. 

Skenaariotyössä vahvistettiin näkemystä diagnostiikka-alan mahdollisista tulevaisuuden toimintaympäristöistä

Skenaariotyön tarkoituksena oli saada ote diagnostiikka-alan tulevasta kehityksestä vuoteen 2032 ja ymmärtää erityisesti HUS Diagnostiikkakeskuksen liiketoimintaan vaikuttavia muutoksia. Osa näistä muutostekijöistä on ennakoitavia jatkuvuuksia ja trendejä, osa taas epäjatkuvuuksia ja aitoja epävarmuustekijöitä. 

Keskeisiksi kysymyksiksi skenaariotyössä nousivat esimerkiksi: miten julkisen terveydenhuollon rahoitus kehittyy; miten yhteistyö hyvinvointialueiden kanssa toteutetaan; miten sote-uudistus muokkaa diagnostiikkapalveluiden kysyntää; mistä saadaan tarpeeksi työvoimaa; miten sairaanhoidon ja diagnostiikkapalveluiden kilpailukenttä kehittyy?

Näkökulmia skenaarioihin haettiin sisäisellä kyselyllä sekä haastattelemalla HUS:n omia ja ulkoisia asiantuntijoita. Skenaarioiden rakentamisessa hyödynnettiin Capfulin omaa Scenario BuilderTM -työkalua.

Diagnostiikka-alan kehityskulut tiivistettiin neljään vaihtoehtoiseen tulevaisuuskuvaan

Diagnostiikka-alan vaihtoehtoiset tulevaisuudet tiivistettiin neljään skenaarioon: 1) Pakon sanelemaa ulkoistusta, 2) Diagnostiikkavelka kasvaa, 3) Erikoissairaanhoidon kehitysvauhti hidastuu, ja 4) Datasta kilpailuedun veturi.

Skenaarioissa esiin nousevia teemoja ovat muun muassa yksityisten ja julkisten toimijoiden välinen yhteistyö ja työnjako, julkisten terveyspalveluiden saatavuus ja asema, rahoituksen ohjautuminen, osaavan työvoiman saatavuus sekä hyvinvointialueiden tulevaisuus. Lisäksi skenaarioissa käsiteltiin komponenttien ja tarvikkeiden saatavuutta ja toimitusketjuja, julkisten kilpailutusten roolia diagnostiikkapalveluiden hankinnassa, kliinikkoasiakkaiden tyytyväisyyttä julkisiin palveluihin sekä hoitoketjujen integroitumista. Myös digitalisaation ja datan hyödyntäminen sekä itsepalvelun vahvistuminen näyttäytyivät skenaarioissa. Geopoliittinen myllerrys otettiin myös huomioon: miten Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, maailman blokkiutuminen tai EU:n kehitys näkyvät vaihtoehtoisissa tulevaisuuksissa. 

Skenaariotyön keskeistä antia ovat vuoteen 2032 ulottuvat skenaariotarinat. Aikajanalla johdonmukaisesti etenevät, uskottavat ja kiinnostavat tarinat tulevaisuudesta kuvaavat toimintaympäristön keskeisten tekijöiden mahdollisia kehityskulkuja, joita kuvitteelliset tulevaisuuden uutisotsikot havainnollistavat. Tavoitteena on innostaa eri sidosryhmiä pohtimaan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, tulevaisuuden mahdollisuuksia ja haasteita. Myös kvantifioinnit auttavat konkretisoimaan skenaarioiden kuvaamia maailmoja, kertomaan skenaarioiden avainlöydöksistä ja havainnollistamaan skenaarioiden välisiä eroja.

Lopuksi skenaariotyössä tarkasteltiin mahdollisten vaihtoehtoisten tulevaisuuksien vaikutusta HUS Diagnostiikkakeskuksen toimintaan analysoimalla liiketoimintamallin toimivuutta eri skenaarioissa ja luomalla näkemys skenaariokohtaisista strategisista vaihtoehdoista ja varautumistoimenpiteistä sekä skenaarioista riippumattomista toimenpiteistä.  

Skenaariot ovat kokonaisvaltaisia kuvauksia mahdollisista ja vaihtoehtoisista tulevaisuuden toimintaympäristöistä. Ne auttavat ymmärtämään toimintaympäristön muutoksia, tapahtumien syy-seuraussuhteita ja niiden vaikutuksia. Skenaariotyön avulla ei pyritä yhden todennäköisimmän tulevaisuuden ennustamiseen, vaan tulevaisuudessa toteutuvat tapahtumakulut ovat usein yhdistelmiä eri skenaarioista.

Kiinnostuitko?
Ota yhteyttä:


Arto Kaunonen
Founding Partner
050 356 0717        
arto.kaunonen(at)capful.fi
KIINNOSTUITKO SKENAARIOPROJEKTISTA?
Ota yhteyttä, niin aloitetaan