The purpose of the Water management 2040 scenario project was to improve Kemira’s understanding of the future of water and  strengthen its role as an industry thought leader through insightful marketing collateral.

Starting point

To understand the future of water management, Kemira invited an influential panel of experts to discuss about a number of  challenges, opportunities, and possible paths ahead in the form of a scenario project.

Scenario research is an excellent tool for understanding future changes and building knowledge of the industry. Therefore, systematic scenario methodology was chosen as a tool to promote discussion within the water industry.

What was done?

The scenario project was executed in 2021, with the goal to build alternative, yet plausible scenarios for the future of water management looking into 2040.

The Delphi method – involving water management experts from across the globe – was used for identifying trends, potential disruptions and other changes in the operating environment as input for the scenario development. 

The valuable insight gathered from the experts was then used for building the scenarios using Capful’s proprietary Scenario Builder™. As a result, four unique, story-driven water management scenarios were created.

What was achieved? 

Based on the scenario work, a report titled “Water management 2040” was published. The “what if?” stories can inspire strategic discussions, new cooperation and technology development,  and encourage new and innovative ways of thinking within industries.

Kemira uses the scenarios to strengthen its thought leadership position in the industry, build its brand and stimulate discussion with water industry stakeholders. In their marketing, Kemira has utilized the scenarios e.g. in news articles, webinars and panel discussions regarding the future of water management. 
Report: Water management 2040 – Kemira

“Collaboration with Capful was smooth and we’re satisfied with the outcome report, which has been widely used in our customer communications to the water industry. It has also opened new doors for us in terms of cross-industry collaboration with key influencers in the sector.”  

Marikka Nevamäki, Director, Customer communications, Kemira Oyj

Interested in scenarios?
Let’s get in touch


Jari Puhakka
Senior Partner
+358 40 562 2675
jari.puhakka(at)capful.fi

Water management scenarios – Kemira

The purpose of the Water management 2040 scenario project was to improve Kemira’s understanding of the future of water and  strengthen its role as an industry thought leader through insightful marketing collateral.

Starting point

To understand the future of water management, Kemira invited an influential panel of experts to discuss about a number of  challenges, opportunities, and possible paths ahead in the form of a scenario project.

Scenario research is an excellent tool for understanding future changes and building knowledge of the industry. Therefore, systematic scenario methodology was chosen as a tool to promote discussion within the water industry.

What was done?

The scenario project was executed in 2021, with the goal to build alternative, yet plausible scenarios for the future of water management looking into 2040.

The Delphi method – involving water management experts from across the globe – was used for identifying trends, potential disruptions and other changes in the operating environment as input for the scenario development. 

The valuable insight gathered from the experts was then used for building the scenarios using Capful’s proprietary Scenario Builder™. As a result, four unique, story-driven water management scenarios were created.

What was achieved? 

Based on the scenario work, a report titled “Water management 2040” was published. The “what if?” stories can inspire strategic discussions, new cooperation and technology development,  and encourage new and innovative ways of thinking within industries.

Kemira uses the scenarios to strengthen its thought leadership position in the industry, build its brand and stimulate discussion with water industry stakeholders. In their marketing, Kemira has utilized the scenarios e.g. in news articles, webinars and panel discussions regarding the future of water management. 
Report: Water management 2040 – Kemira

“Collaboration with Capful was smooth and we’re satisfied with the outcome report, which has been widely used in our customer communications to the water industry. It has also opened new doors for us in terms of cross-industry collaboration with key influencers in the sector.”  

Marikka Nevamäki, Director, Customer communications, Kemira Oyj

Interested in scenarios?
Let’s get in touch


Jari Puhakka
Senior Partner
+358 40 562 2675
jari.puhakka(at)capful.fi

Shell Global – The digitalisation of society

Capful toimi Shellin yhteistyökumppanina skenaarioprojektissa, jossa tutkittiin digitalisaation vaikutuksia yhteiskuntaan.

Capful toimi Shellin yhteistyökumppanina kunnianhimoisessa skenaarioprojektissa, jossa tutkittiin digitalisaation vaikutuksia yhteiskuntaan. Projektin tavoitteena oli tutkia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, joita digitalisaation kehitysvoimat voivat muovata. Digitalisaatio kietoutuu kaikille elämän osa-alueille ja siten projekti rakentui useasta eri moduulista, kuten etiikka, hallinto, terveys, työ, talous, koulutus ja tuotanto.

Huippuasiantuntijat tekivät aikamatkan tulevaisuuteen ja analysoivat muutostekijöitä, jotka saattavat määrittää kuinka eri tulevaisuudenkuvat muodostuvat. Capful ja Shell analysoivat yhdessä yli 40 epävarmuustekijää. Lukuisten epävarmuustekijöiden moninaisuuden ja keskinäisten riippuvuuksien analysointiin käytettiin Capfulin Scenario BuilderTM -työkalua, joka tuotti moniulotteisen näkymän mahdollisiin tulevaisuuksiin.

Menetelmä oli joustava ja pohjasi jatkuvaan oppimiseen: eri työryhmien kokemukset kerryttivät keskinäistä oppimista auttaen saavuttamaan riittävän laajan näkemyksen monimuotoisesta toimintaympäristöstä. Scenario BuilderTM:n avulla prosessi on sekä tehokas että luotettava.

Lue lisää skenaarioista englanniksi Shellin sivuilta tai lataa skenaariojulkaisu tästä.

Toteutetaanko teillekin skenaarioprojekti?
Ota yhteyttä:


Arto Kaunonen
Founding Partner
050 356 0717        
arto.kaunonen(at)capful.fi

Lapin matkailun post-Covid-19 skenaariot

Lapin Matkailuelinkeinon liitto käynnisti kesällä 2020 skenaariotyön Lapin matkailun post-Covid-19 skenaarioista. Skenaariotyössä analysoitiin koronapandemian tuomia muutoksia globaalista toimintaympäristöstä alueellisiin ja yrityskohtaisiin vaikutuksiin vuoteen 2025 asti. Lisäksi tunnistettiin kriisin muuttamien laajempien trendien vaikutuksia matkailumarkkinoihin, kuluttajakäyttäytymiseen ja alan kilpailutilanteeseen.

Skenaariot toimivat työkaluna niin koko matkailuelinkeinon ekosysteemin kehittämisessä kuin yksittäisen yrityksen ja matkailualueen oman toiminnan kehittämisessä. Skenaariotyö toteutettiin Lapin Liiton myöntämällä EAKR-rahoitteisella hankkeella.

Skenaariotyössä haettiin vastauksia mm. seuraaviin kohtalonkysymyksiin:

  • Miten matkailu toipuu koronapandemiasta?
  • Mitä pysyviä muutoksia poikkeusaika jättää matkailuun?
  • Miten globaali ja Suomen talous selviävät koronapandemiasta?
  • Miten yritykset selviävät kriisiajan yli?
  • Millainen on kuluttajien ostovoima vuonna 2025?
  • Miten ilmastonmuutos vaikuttaa Lapin säähän ja vuodenaikoihin?
  • Voivatko matkailuelinkeinon toimijat vaikuttaa kuluttajakäyttäytymiseen (esim. palveluntarjoaman avulla)?

Skenaariotyön pohjalta muodostettiin neljä Lapin matkailun skenaariota:

Moniulotteinen kriisi -skenaariossa koronapandemia jyllää useita vuosia. Sulkutoimenpiteet ja kansainvälisen kaupan epävarmuus eskaloituvat globaaliksi taantumaksi. Yhteisten matkustusrajoitusten puuttuessa ja epävarmuudessa suurin osa kansainvälisistä turisteista jää kotimaansa lomakohteisiin. Huono taloustilanne Lapissa ja pienyritysten konkurssit johtavat matkailualan toimijakentän kaventumiseen.


Idän ehdoilla -skenaariossa Kiinan tehokas valvontakoneisto auttaa pandemian selättämisessä muuta maailmaa paremmin, jolloin Kiinan poliittinen ja taloudellinen valta kasvaa. Euroopan potiessa koronan jälkeistä talouskriisiä, Kiinalle avautuu mahdollisuuksia lisätä investointeja Eurooppaan, myös matkailun osalta. Aasialaiset turistit viettävät Lapissa pidemmän ajan, kun yhä useammin matkat yhdistyvät muihin Pohjoismaihin, joita varten Lapin lentokentät toimivat välietappeina.


Euroopan matkustusyhteisö -skenaariossa Euroopan joustavat rajoitustoimet ja yhteistyö mahdollistavat elämän sujuvan jatkumisen muuta maailmaa paremmin. Ilmastokriisin eteneminen jatkuu; merkkejä lumettomista talvista myös Lapissa alkaa näkyä. Hiljaisuus ja luonto ovat globaalien matkailutrendien luksusta. Yhä kuumemmiksi käyvien etelän lomakohteiden epäsuosio kirittää Lapin kesämatkailua ja turismin ympärivuotisuus lisääntyy. Pakettimatkojen joustavat varausehdot ja lentämisen kestävyysnäkökulma painavat matkailijan päätöksenteossa.


Kansainvälisen Pohjolan platform -skenaariossa koronapandemia ratkaistaan kansainvälisen yhteistyön avulla, kun rokote on saapunut markkinoille ja sen suojausteho on hyvä. Kansainvälinen matkailu elpyy ja lähtee kasvuun. Suomen Lapin mielletty turvallisuus ja matkailijoiden vahvistuvat arvot, kuten luonnon ja rauhan arvostus saavat kansainvälisen matkailun määrän Lapissa kasvamaan ympärivuotisesti. Kansainväliset digijätit vahvistavat rooliaan matkailualalla ja integroivat pienempiä toimijoita alustoilleen.

Toimintasuunnitelmia jokaista skenaariota varten:

Skenaarioiden pohjalta on kuvattu välttämättömät toimenpiteet, jotka matkailutoimijoiden tulee tehdä riippumatta siitä, mikä skenaario tulevaisuudessa toteutuu. Skenaarioista riippumattomien välttämättömien toimenpiteiden lisäksi jokaisen skenaarion toteutumisen varalle on luotu varautumissuunnitelma, joka antaa suuntaa sille, mitä toimijoiden tulee painottaa, jos maailma muuttuu tietyn skenaarion kaltaiseksi.


Tiivistelmä skenaarioista löytyy Lapin Matkailuelinkeinon liiton verkkosivuilta. Koko skenaarioraportti ladattavissa täältä.

Haluatko kuulla lisää? Ota yhteyttä:


Kimmo Kivinen
Senior Partner
050 540 9446
kimmo.kivinen(at)capful.fi
Iina Lappalainen Capful

Iina Lappalainen
Senior Consultant
050 466 7286
iina.lappalainen(at)capful.fi

Työeläkeyhtiö Elo – Digitalisoitumisen tulevaisuus, vaihtoehdot ja valinnat

Neljännen teollisen vallankumouksen eteneminen lisää epävarmuutta tulevaisuudesta ja vaikuttaa voimakkaasti myös työeläkealaan. Data-analytiikan ja automaation merkitys kasvaa toiminnan tehostamisessa ja asiakkuuksien hallinnassa. Asiakkaat vaativat henkilökohtaista palvelua haluamaan aikana ja haluamallaan tavalla. Fintechit ja kansainväliset pelurit pyrkivät haastamaan työeläkeyhtiöiden tärkeinä jakelukanavina toimivia finanssiyhtiöitä, ja myös lohkoketjuteknologiat luovat uusia toimintamalleja alalle. Monet perinteiset yhtiöt pelkäävät menettävänsä suoran kontaktin asiakkaisiin teknologiatoimijoiden ottaessa asiakasrajapinnan itselleen: Kenen ekosysteemit voittavat ja mille alustoille tulevaisuuden palvelut rakennetaan? Lisäksi robotisaatio, palvelullistuminen, alustatalous ja yksinyrittäjyys muuttavat työsuhteiden luonnetta: Miten, minne ja mistä tulosta TyEL ja YEL-maksuja tulevaisuudessa maksetaan? Muun muassa tämänlaisia kysymyksiä analysoitiin työeläkeyhtiö Elon digitalisaation hyödyntämiseen keskittyvässä skenaariolähtöisessä strategiatyössä.

Lähtötilanne

  • Digitalisaatio- ja teknologiakehitys vaikuttavat voimakkaasti työeläkealaan ja työeläkeyhtiöiden keskeisinä jakelukanavina toimiviin finanssiyhtiöihin.
  • Digitalisaatiokehitys sisältää runsaasti epävarmuutta ja disruptiivisia epäjatkuvuuskohtia, joiden käsittely ennusteiden avulla on vaikeaa.
  • Näkemykset digitalisaatiokehityksen etenemisen vauhdista ja vaikutusten voimakkuudesta vaihtelevat. Oikeita ja vääriä vastauksia ei kuitenkaan ole, joten on löydettävä keino käsitellä vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja niiden vaikutuksia.

Mitä tehtiin

  • Muodostettiin digitalisaatioon keskittyvät työeläkealan skenaariot: viisi erilaista skenaariota, joissa digitalisaatiokehitykseen vauhti, voimakkuus, sisältö ja vaikutukset Eloon vaihtelevat.
  • Luotiin varautumissuunnitelmat viiden eri skenaarion toteutumisen varalle. Lisäksi tunnistettiin strategiatyön pohjaksi lista välttämättömiä toimenpiteitä, jotka tulee toteuttaa riippumatta siitä, minkä skenaarion suuntaan ala alkaa kehittyä.
  • Kuvattiin Elon omat strategiset vaihtoehdot liittyen digitalisoitumisen ambitiotasoon, toimintamalleihin, organisoitumiseen ja painopisteisiin. Vaihtoehtojen arvioinnin pohjalta määriteltiin strateginen tahtotila, linjaukset ja keskeiset toimenpiteet.

Mitä saavutettiin

  • Skenaariolähtöinen strategiatyö rohkaisi käymään ajatuksia avartavaa keskustelua ja mahdollisti digitalisaation luomien epävarmuuksien ja disruptioiden rakentavan käsittelyn yhtiön sisällä.
  • Projekti loi pohjan Elon digitalisaation hyödyntämisen strategiselle suunnalle ja tahtotilalle vuoteen 2020. Keskeiset johtopäätökset ja linjaukset kiteytyivät viiteen strategiseen teemaan.
  • Projektin pohjalta pystyttiin määrittelemään Elon toimintaympäristön kehitykseen liittyvät strategian taustaoletukset. Näiden oletusten voimassaoloa seuraamalla Elo kykenee vahvistamaan reagointikykyään toimialamuutoksiin.

Toteutetaanko teillekin skenaarioprojekti?
Ollaan yhteydessä



Arto Kaunonen
Founder, Senior Partner
+358 50 356 0717
arto.kaunonen(at)capful.fi

Patrian konsernistrategia

Patria toteutti Capfulin kanssa konsernistrategiaprojektin, jossa käytettiin ulkoisia ja sisäisiä analyysejä sekä hyödynnettiin strategisten vaihtoehtojen menetelmää kasvustrategian ambitiotason ja keinojen määrittelyyn.

Lähtötilanne

Esa Rautalinko oli aloittanut Patria-konsernin toimitusjohtajana kesällä 2019. Syksyn mittaan hänelle tuli ilmeiseksi tarve käynnistää konsernitason strategiaprojekti. Liiketoimintojen strategiaprosessit ja strategiat toimivat mainiosti, mutta keskusteluissa avainhenkilöiden kanssa oli noussut toistuvasti esiin koko konsernin yhteisen tahtotilan ja strategian määrittelyn tarve.

Patrian johto kävi Capfulin kanssa keskusteluja siitä, miten ja millaisella lähestymistavalla koko yhtiön strategiaa kannattaisi työstää. Mihin ollaan menossa? Millä markkinoilla toimitaan ja millainen liiketoimintoportfolio takaisi kasvun näillä markkinoilla? Entä millaisia uusia resursseja ja kyvykkyyksiä tarvitaan kasvun aikaansaamiseksi? Nyt oli aika katsoa helikopterinäkymää ja löytää eri liiketoiminnoille yhteinen strateginen suunta.

Mitä tehtiin

Patrian ja Capfulin yhteinen hanke toteutettiin kuuden kuukauden aikana. Strategiatyö käynnistettiin tiedonhankinnalla ja konsernistrategiaan liittyvillä strategisilla analyyseillä. Pohjatietoa haettiin yhtiön 88 avainhenkilölle lähetetyillä erilaisilla kyselyillä, ja työn aikana kokoonnuttiin eri kokoonpanoilla 17 fyysisessä ja virtuaalisessa tapaamisessa.

Patria toimii haastavassa kansainvälisessä toimintaympäristössä. Aluksi muodostettiin yhteinen näkemys toimintaympäristön kehityksestä. Toimintaympäristöanalyysi toimii myös pohjana, kun jatkossa seurataan markkinoiden muutoksia ja muita strategiaan liittyviä taustaoletuksia. Sisäisistä analyyseistä merkittävimpiä olivat erilaiset portfolioanalyysit ja kyvykkyysanalyysit, joiden avulla haettiin etenkin liiketoimintojen välisiä synergioita ja arvioitiin Patria-konsernille yhteisiä kilpailuetua tuottavia kyvykkyyksiä.

Missio ja strateginen tahtotila olivat jo etukäteen ajatellen Patrian konsernistrategian keskeisiä elementtejä. Patrian erityinen rooli suomalaisessa yhteiskunnassa heijastuu väistämättä yhtiön tarkoitukseen ja toiminta-ajatukseen. Ei riitä, että pohditaan vain sitä, mitä tehdään ja miten tehdään, vaan mission määrittelyssä oli käytettävä riittävästi aikaa miksi-kysymykseen vastaamiseksi. Kasvu on Patrian kannalta aivan olennaista, jotta yhtiö säilyy vahvana toimijana kansainvälisessä puolustusteollisuudessa. Kasvu olikin pohdinnassa keskeisellä sijalla. Mutta mikä olisi kasvun ambitiotaso?

Kun analyyttinen perusta oli kunnossa, lähdettiin työstämään Patrian kasvun vaihtoehtoja. Tunnistettiin markkinoihin liittyvät kasvun ulottuvuudet ja yhtiön sisäiset kasvun mahdollistajat sekä molempiin näkökulmiin liittyvät vaihtoehdot. Tärkeää oli rakentaa aidot kasvuvaihtoehdot, joiden avulla päästiin strategiseen keskusteluun kasvun ambitiotasosta. Kuinka paljon uutta kasvua

kukin vaihtoehto voisi tuottaa? Mitä tavoitellaan? Mihin uskotaan? Vaihtoehdoista käytiin rikasta ja jäsennettyä keskustelua eri foorumeilla ja arvioitiin vaihtoehtoja järjestelmällisesti eri näkökulmista. Vaihtoehtotarkastelun pohjalta määriteltiin konsernin kasvustrategian isot linjat.

Mitä saavutettiin

Projektin tuloksena Patrialle rakennettiin konsernistrategia, jossa on määritelty yhtiön yhteinen strateginen tahtotila ja valittu strategiset teemat, joiden avulla yhteiseen maaliin tähdätään. Strategiassa korostuu kasvu, joka perustuu konsernin kyvykkyyksien laaja-alaiseen hyödyntämiseen ja liiketoimintojen väliseen uudenlaiseen yhteistyöhön.

“Strategiatyö Capfulin kanssa keskittyi konsernitason isoon kuvaan. Patria on kansainväliseen kasvuun tähtäävä teknologiayritys, ja strategiatyö osoitti, että meillä on mahdollisuuksia hyödyntää vielä paremmin toisiaan tukevia liiketoimintoja ja konsernin yhteisiä kyvykkyyksiä koko konsernin kasvun kiihdyttämiseksi. Capfulin työtapa on analyyttinen ja osallistava ja hyödyntää tehokkaasti strategisia vaihtoehtoja. Yhteistä ymmärrystä oli hyvä rakentaa konkreettisten vaihtoehtojen ja monipuolisen strategisen keskustelun pohjalta.”

– Toimitusjohtaja Esa Rautalinko, Patria-konserni

Toteutetaanko teillekin konsernistrategiaprojekti?
Ota yhteyttä:


Arto Kaunonen
Founding Partner
050 356 0717
arto.kaunonen(at)capful.fi

Case HalpaHalli – Strategia kohti uutta nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä

Mistä HalpaHalli lähti liikkeelle?

HalpaHalli on perinteikäs suomalainen halpakauppatoimija. Sen markkina-aluetta ravistelevat useat tekijät kuten väestönmuutos nykyisissä maantieteellisissä kohdemarkkinoissa, verkkokaupan yleistyminen sekä hankinta- ja toimitusketjujen muutos. Tässä tilanteessa HalpaHalli haluaa sekä kohentaa kilpailukykyään, -asemaansa että löytää kannattavan kasvun lähteitä.

Mitä tehtiin?

Prosessi oli kaksivaiheinen: 1) Ennakoitiin HalpaHallin toimintaympäristön potentiaalisia tulevaisuuksia ja määritettiin yhteiset oletukset keskeisten, strategisiin päätöksiin vaikuttavista ulkoisten tekijöiden kehityskuluista. Skenaariotyössä hyödynnettiin Capfulin Scenario Builder™ työkalua 2) Rakennettiin HalpaHallin visio ja  tulevaisuuslähtöinen strategia yrityksen koko johtoryhmää ja keskijohtoa osallistaen.

Mitä työn tuloksena syntyi?

  • Skenaariot HalpaHallin toimintaympäristön mahdollisista tulevaisuuksista ja yhteinen näkemys sen kehityksestä strategian taustaoletuksiksi
  • Uusi kunnianhimoinen visio, joka ohjaa HalpaHallia uudistamaan liiketoimintamalliaan
  • Rohkeat tavoitteet kannattavuuden ja toiminnan tehokkuuden parantamisesta sekä kasvun saavuttamisesta valituissa kategorioissa ja kohderyhmässä
  • Strategisetpainopisteet, joilla varmistetaan yrityksen kilpailukyky tänään ja rakennetaan tulevaa kasvukyvykkyyttä
  • Organisaation itsensä tunnistamat tarkat ja harkitut toimenpiteet painopisteiden ja tavoitteiden perusteella
  • Mittarit strategiassa onnistumisen ja toimintaympäristön kehittymisen seurantaan

”Perinteisen pitkän linjan perheyrityksen kvartaaliajattelu poikkeaa vahvasti monesta tämän päivän toimijan ajattelusta. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei ympärillä olevaan muuttuvan maailman haasteisiin reagoitaisi. Capfulin kanssa tehty laajamittaiseen, skenaariopohjaiseen strategiatyöhön suhtauduttiin molemmin puolin vakavasti. Saimme aikaan tuotoksen, joka antaa pohjaa muutosten tekemiselle ja selkeää näkymää lähitulevaisuuteen ja myös työkalut muuttuvien tekijöiden tunnistamiseen”

Janne Ylinen, toimitusjohtaja, HalpaHalli Oy

Toteutetaanko teillekin skenaarioprojekti?

Ollaan yhteydessä


Jari Puhakka
Senior Partner
040 562 2675
jari.puhakka(at)capful.fi

Energiateollisuuden asiakaslähtöinen tulevaisuuskuva

Energiatulevaisuus -projektissa selvitettiin energia-alan asiakkaiden ja heidän energiankäyttönsä tulevaisuuden mahdollisia kehityskulkuja. Energia-alan tämän hetken suuret muutosilmiöt voidaan tiivistää neljään teemaan: 1. Uusiutuviin energianlähteisiin ja vähähiilisyyteen, 2. Digitalisaatioon ja teknologiakehitykseen, 3. Energia-alan toimijakentän muutokseen sekä 4. Kuluttajien merkityksen nousuun. Energiatulevaisuutta käsittelevässä projektissa käsiteltiin näitä teemoja energian asiakkaan näkökulmasta.

Projekti organisoitui kuuteen energia-alan toimijoita ja sidosryhmiä laajasti osallistavaan työpajaan. Työpajat jakaantuivat seuraaviin asiakasryhmiin: kotitaloudet, liikkuminen ja logistiikka, palvelusektori, valmistava teollisuus sekä maatilat, maaseutu ja vapaa-ajan asuminen. Kussakin työpajassa pohdittiin miten energia-alan muutos, teknologiakehitys ja palvelullistuminen voivat vaikuttaa kyseisen asiakasryhmän arkeen, työhön, toimintamalleihin ja energiankäyttöön. Toisaalta pyrittiin löytämään vastauksia siihen, miten asiakkaat itse vaikuttavat valinnoillaan energiajärjestelmään. Aikajänne tarkastelulle oli noin vuoteen 2030 ja kontekstina pääasiassa Suomi.

Projektin keskeisimmiksi kysymyksiksi nousivat: Mikä on asiakkaan asema tulevaisuuden energiamarkkinoilla? Pystytäänkö energia-alalla kehittämään aidosti kuluttajia kiinnostavia ja heille kilpailuetua luovia palveluja? Lisääntyvätkö erilaiset insentiivit, jotka tukevat energiankäyttöä uudistavien ratkaisujen käyttöönottoa?

Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä:

”Projektin hyvän toteutuksen edellytyksenä olivat onnistuneet työpajat. Haasteena oli saada eri taustoista koostuva osallistujajoukko tunnistamaan aidosti asiakaslähtöisiä hyötyjä ja uusia mahdollisuuksia meneillään olevasta energiamuutoksesta. Capfulin osaavan ohjauksen avulla tässä onnistuttiin ja saatiin lisäksi koko joukko konkreettisia toimenpide-ehdotuksia jatkotyöstöä varten.”

Lähtötilanne

  • Kuluttaja- ja asiakasnäkökulma on vahvistumassa energia-alalla – sekä lainsäädännössä että energiayhtiöiden toiminnassa.
  • Energiateollisuus pyrkii asettautumaan asiakkaiden energiankäyttöön ja energiajärjestelmän kehittämiseen liittyvän keskustelun edelläkävijäksi ja edistäjäksi.
  • Tavoitteena oli osallistaa laajasti energia-alan asiakasryhmiä sekä koota heidän näkemyksiään energiankäytön mahdollisista ja toivottavista kehityskuluista.

Mitä tehtiin

  • Tunnistettiin eri asiakasryhmien toimintaympäristön keskeisimmät trendit, epävarmuudet sekä oletukset energia-alan ja energiankäytön tulevasta kehityksestä.
  • Arvioitiin tulevaisuuden kehityskulkujen vaikutuksia: Mitä mahdollisuuksia ja riskejä oletukset toteutuessaan toisivat eri asiakasryhmälle?
  • Luotiin toimenpide-ehdotukset keskeisille sidosryhmille: Mitä toimenpiteitä energiayhtiöiden, poliittisten päättäjien, edunvalvojien ja asiakkaiden itsensä tulisi tehdä, jotta tulevaisuuden mahdollisuudet saataisiin hyödynnettyä ja riskit vältettyä?

Mitä saavutettiin

  • Projektissa syntynyt Energiateollisuuden asiakaslähtöinen tulevaisuuskuva luo pohjaa Suomessa käytävälle avoimelle ja asiakaslähtöiselle energiakeskustelulle sekä ennakkoluulottomalle edunvalvonnalle.
  • Eri asiakasryhmien näkemykset alan toivottavasta kehityksestä ja alalla harkittavista toimenpiteistä saatiin kerättyä kokonaisuudeksi, josta pystyttiin tunnistamaan myös asiakasryhmät poikkileikkaavia teemoja edunvalvonnan ja alan kehittämisen tueksi.
  • Projektin tuotoksista muodostetaan tarinamuotoinen, visuaalinen kuvaus Energiatulevaisuudesta, jonka lopulliset tuotokset julkaistaan alkuvuodesta 2018.

Lue Energiatulevaisuus-projektin tuotos ”Energia-alalla koittaa asiakkaan aika” kokonaisuudessaan Energiateollisuuden verkkosivuilta.

Kiinnostuitko?
Ollaan yhteydessä


Arto Kaunonen
Founder, Senior Partner
+358 50 356 0717
arto.kaunonen(at)capful.fi

MetroAuton strategian kiteytys

MetroAuton strategian kiteytys- ja toimeenpanoprojektissa muodostettiin helposti ymmärrettävä ja viestittävä strategia painopisteineen ja toimeenpanosuunnitelmineen.

Lähtötilanne

MetroAutolla oli tarve koostaa strategiamateriaalistaan kiteytetty strategia, joka olisi konkreettinen ja helposti viestittävissä. Lisäksi strategialle haluttiin laatia selkeä toimeenpanosuunnitelma.

Mitä tehtiin

Projekti koostui neljästä projektiryhmän tapaamisesta ja strategiakyselystä, joka lähetettiin MetroAuton hallituksen jäsenille ja johdolle. Strategian kiteytyksessä hyödynnettiin MetroAuton jo tuottamia strategiamateriaaleja, joita vedettiin yhteen ja joista kirkastettiin strategian kannalta olennaiset asiat. Materiaalia rikastettiin projektin aikana analysoimalla MetroAuton kannalta keskeisiä toimintaympäristön muutostekijöitä, kilpailuetua ja strategisia valinnan paikkoja.

Mitä saavutettiin

Projektin lopputuloksena syntyi MetroAuton strategia, jossa on neljä selkeää strategista painopistettä. Kullekin painopisteelle muodostettiin tahtotila, tavoitteet ja avainmuutostoimenpiteet. Tahtotilan ja avainmuutostoimenpiteiden perusteella strategiaan suunniteltiin soveltuvat mittarit, joilla strategian etenemistä voidaan seurata.

MetroAuton strategia kiteytettiin yhteen kuvaan, joka on konkreettinen ja helposti viestittävissä. Lisäksi strategian viestintää varten luotiin visuaalinen ja kuvaileva MetroAuto 100 -tarina, joka kertoo, millaiset juuret yrityksellä on, mitä teemoja strategia sisältää ja esimerkiksi mitkä asiat muuttuvat tulevaisuudessa.

Projektissa laadittiin myös alustava viestintäsuunnitelma, joka kiteyttää mitä, kenelle, koska ja missä kanavissa strategiasta viestitään.

Strategian esitysmateriaalit saatiin hyvin kiteytettyä ja yhteistyö mahdollisti asioiden tarkastelun myös laatikon ulkopuolelta. Kaiken kaikkiaan yhteistyö oli tehokasta ja hedelmällistä”, kuvailee MetroAuton toimitusjohtaja Jussi Rapala.

Kiinnostuitko strategiasta?
Ollaan yhteydessä


Jari Puhakka
Senior Partner
040 562 2675
jari.puhakka(at)capful.fi

Heinon Tukun skenaariot ja visio

Skenaariot uusien arvonluontimahdollisuuksien tunnistamisessa digitalisaation ja koronapandemian disruptoidessa toimintaympäristöä

Lähtötilanne

Heinon Tukun skenaario- ja visioprojekti toteutettiin vuoden 2020 kesän ja syksyn aikana, koronapandemian aiheuttaessa toimintaympäristöön merkittävää epävarmuutta. Foodservice eli Heinon Tukun suurin asiakasryhmä kärsi ravintoloiden ja työpaikkaruokailun äkillisestä, rajusta vähenemisestä. Saman aikaisesti digitalisaatio kiihdytti vauhtiaan ja teknologiajättien nousu kiristivät kilpailua Pohjoismaissa. Miten markkinat muuttuvat? Mitä arvoa elintarviketukkuliike voi luoda asiakkailleen tulevaisuudessa? Millainen toimintatapa on menestyvä näin epävarmassa toimintaympäristössä?

Projektin tarkoituksena oli rakentaa loogiset ja haastavat skenaariot, joiden avulla voidaan ennakoida Heinon Tukun tulevaa toimintaympäristöä vuoteen 2024, tunnistaa yhdessä Heinon Tukun asiakkaiden kanssa tukkuliikkeen tulevaisuuden arvonluontimahdollisuuksia ja analysoida vaihtoehtoisten tulevaisuuksien vaikutuksia yhtiön liiketoimintaan.

Mitä tehtiin

Skenaariotyössä hyödynnettiin skenaariokyselyn ja asiantuntijahaastattelujen näkemyksiä asiakaskunnan ja tukkualan tulevaisuudesta sekä tunnistettiin uusia kehityskulkuja erityisesti digitalisoituvan markkinan ja tukkualan kilpailukentän näkökulmasta. Skenaarioiden muodostamisessa hyödynnettiin Capfulin kehittämää Scenario BuilderTM -ohjelmaa, jolla tunnistettiin sisäisesti loogisia, mutta keskenään erilaisia skenaarioita. Skenaariot kuvattiin tarkemmin, konkretisoitiin ja laadittiin muun muassa kunkin skenaarion kehittymisen juonenkuvaukset. Asiakastyöpajassa analysoitiin Heinon Tukun asiakkaan kanssa kuluttajakäyttäytymisen muutosta eri skenaarioissa.  

Skenaarioiden kuvaamisen jälkeen analysoitiin Heinon Tukun skenaariokohtaiset varautumistoimenpiteet ja toisaalta skenaarioista riippumattomat, välttämättömät toimenpiteet. Skenaariotyön tuloksia hyödynnettiin Heinon Tukun vision ja strategisten painopistealueiden määrittelyssä vuoteen 2024.

Mitä saavutettiin

Projektissa tuotetut skenaariot avasivat uutta keskustelua ja ymmärrystä toimintaympäristön muutoksesta ja siten elintarviketukkurin mahdollisista rooleista ja arvonluontimahdollisuuksista tulevaisuuden arvoketjuissa. Skenaariot ovat myös oiva väline tuoda uutta ymmärrystä asiakkaiden liiketoimintaan ja käydä keskustelua heidän kanssaan uusista yhteistyömahdollisuuksista.

Skenaariotyö ja sitä seurannut visiotyö auttoivat tunnistamaan ja priorisoimaan sisäisiä kehittämisteemoja. Osallistamalla avainhenkilöt mukaan työhön saatiin yllättävänkin helposti muodostettua visio vuoteen 2024 samoin kuin strategiset painopistealueet.

”Skenaariotyö, tässä hyvin haastavassa tilanteessa koronan keskellä, loi hyvän alustan uuden poikkeusajan ylitse katsovan strategian luomiseen. Skenaariot auttoivat meitä myös hahmottamaan alustatalouden disruptioita lähitulevaisuudessa. Kaiken kaikkiaan skenaariotyö auttoi varautumaan erilaisiin, ennalta arvaamattomiin tilanteisiin, jotka voitiin huomioida uutta strategiaa tehtäessä” kertoo Heinon Tukun toimitusjohtaja Petri Heino.

Toteutetaanko teillekin skenaarioprojekti?
Ollaan yhteydessä


Jari Puhakka
Senior Partner
040 562 2675
jari.puhakka(at)capful.fi

Merialueiden skenaariot

Suomeen on laadittu ensimmäistä kertaa Merialuesuunnitelma ja laadinnassa hyödynnettiin Capfulin skenaarioprosessia ja strategiatyön osaamista. Merialuesuunnitelmalla ohjataan koko Suomen merialueen käyttöä Itämerellä Suomen talousvyöhykkeellä. Suunnitelman tavoitteena on parantaa merielinkeinojen edellytyksiä ja meriympäristön tilaa.

Lähtötilanne

Suomen merialuesuunnittelussa tarkastellaan merellisten käyttäjien tarpeita ja pyritään sovittamaan ne yhteen. Merialuesuunnittelun tarkoituksena on edistää merialueen eri käyttömuotojen kestävää kehitystä ja kasvua, merialueen luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä meriympäristön hyvän tilan saavuttamista. Merialuesuunnitelman taustalla on EU:n yhdennetty meripolitiikka, jolla pyritään tukemaan sinistä kasvua eli kehittämään koordinaatiota eri merellisten toimialojen välillä.

Maailman väestön kasvaessa ja maa-alan käydessä niukemmaksi merien käyttö lisääntyy tulevaisuudessa. Itämereen halutaan lisää tuulivoimaloita, meriliikenne kasvaa, matkailu- ja virkistys lisääntyy ja merestä pitäisi saada yhä enemmän ruokaa ja raaka-aineita. Samaan aikaan Itämeri on todella huonossa kunnossa, josta jokakesäiset sinilevälautat ovat yksi näkyvin merkki.

Mitä tehtiin

Suomen merialuesuunnitelmassa tarkastelun kohteena ovat olleet energia-ala, meriliikenne, kalastus ja vesiviljely, matkailu, virkistyskäyttö sekä ympäristön ja luonnon säilyttäminen, suojelu ja parantaminen. Lisäksi on huomioitu myös kaivannaisalaa, sinistä bioteknologiaa ja meriteollisuutta. Huomiota on kiinnitetty myös maanpuolustuksen tarpeisiin, kulttuuriperintöön, merialueen ominaispiirteisiin sekä maan ja meren vuorovaikutukseen.

Skenaarioissa kuvattiin Suomen merialueiden toimintaympäristön kehitysvaihtoehtoja aina vuoteen 2050 saakka.

Työn keskeinen haaste on ollut sovittaa merialueille kohdistuvia lukuisia intressejä yhteen. Suomen merialuesuunnittelussa, toisin kuin muiden Itämeren maiden suunnitelmissa, poikkeuksellisena lähestymistapana käytettiin skenaariotyötä. Skenaariot ovat herättäneet suurta mielenkiintoa ja niitä on esitelty useissa Itämeren yhteistyöfoorumeissa.

Mitä saavutettiin

Merialueille toteutettiin tehokas ja kokonaisvaltainen skenaarioprojekti, jossa osallistettiin sidosryhmiä laajasti. Merialueiden skenaarioissa kuvattiin Itämereen kohdistuvia muutospaineita, kuten ilmastonmuutos, maiden väliset konfliktit, matkailutottumukset, teknologinen kehitys ja esimerkiksi merilogistiikan kehitys. Skenaarioiden vaikutukset kuvattiin lopuksi myös kartalle. Skenaarioille laadittiin varautumissuunnitelmat ja niiden pohjalta tunnistettiin skenaarioista riippumattomat välttämättömät toimenpiteet, jotka toimivat visiotyöskentelyn lähtökohtana.

Skenaariotyö koettiin prosessin onnistumisen kannalta keskeisenä vaiheena, jossa osallistujat pääsivät laajasti esittämään huoliaan ja toiveitaan Itämeren kehitysvaihtoehdoista tai tuomaan esille omia intressejään suunnitteluun ilman, että vastakkainasettelut lukkiutuivat.

”Skenaariotyövaihe aloitti meillä vahvan sidosryhmädialogin, jossa ilman sitoutumisia suuntaan tai toiseen oli mahdollista tarkastella merellisiä tulevaisuuskuvia, niitä pahimpia mahdollisiakin. Tämän työn jälkeen oli luontevaa lähetä valitsemaan yhdessä se haluttu tulevaisuus ja rakentaa askeleet sitä kohden. Skenaariotyö ja visiotyö linkittyvät saumattomasti toisiinsa ja uskon, että tämä polku avautui myös osallistuneille tahoille”, kuvailee Merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaattori, Mari Pohja-Mykrä, Satakuntaliitosta.

”Skenaariovaihe osui ja onnistui hyvin aktivoimaan sidosryhmät ja auttoi myös merialuesuunnittelun lentokorkeuden ymmärtämisessä”, kertoo Suunnittelujohtaja ja koordinaatiotyöryhmän puheenjohtaja Heikki Saarento, Varsinais-Suomen liitosta.

Toteutetaanko teillekin skenaarioprojekti?
Ota yhteyttä


Kimmo Kivinen
Senior Partner
050 540 9446
kimmo.kivinen(at)capful.fi

BE PREPARED WHEN THE WIND SHIFTS
Contact us to get started