HUS Diagnostiikkakeskus on Suomen johtava lääketieteellisten kuvantamis- ja laboratoriopalvelujen tuottaja, joka toimii Uudenmaan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. HUS Diagnostiikkakeskus vastaa valtakunnallisesti useista erityisosaamista vaativista tutkimuksista sekä yliopistolliselle sairaalalle kuuluvasta tutkimuksesta ja opetuksesta. Diagnostiikkakeskus on yksi HUSin suurimmista tulosalueista ja sillä on toimintaa kahdeksalla lääketieteen erikoisalalla.

Terveydenhuolto on valtavan murroksen edessä

Suomen julkisella sote-sektorilla on käynnissä historiallisen suuri murros. Samaan aikaan ala on työvoimapulan kourissa, ja rahoitukseen liittyy epävarmuutta julkisen talouden kestävyysvajeen takia. Lisäksi teknologiakehitys ja kestävän kehityksen vaatimukset haastavat perinteisiä toimintamalleja. Diagnostiikan rooli sosiaali- ja terveydenhuollossa kasvaa, ja koronakriisi on osoittanut diagnostiikkapalvelujen merkityksen yhteiskunnan toimintojen ylläpidossa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen vaikuttaa merkittävästi HUS Diagnostiikkakeskuksen toimintaan ja asettaa keskuksen uuteen kilpailutilanteeseen. Edessä on markkinamurros samalla, kun sote-uudistuksen Uudenmaan erillisratkaisu vaikuttaa Diagnostiikkakeskuksen valtakunnalliseen asemaan. Tämä edellyttää Diagnostiikkakeskukselta yhä parempaa kykyä reagoida nopeasti ja ennakoivasti toimintaympäristön muutoksiin. 

Skenaariotyössä vahvistettiin näkemystä diagnostiikka-alan mahdollisista tulevaisuuden toimintaympäristöistä

Skenaariotyön tarkoituksena oli saada ote diagnostiikka-alan tulevasta kehityksestä vuoteen 2032 ja ymmärtää erityisesti HUS Diagnostiikkakeskuksen liiketoimintaan vaikuttavia muutoksia. Osa näistä muutostekijöistä on ennakoitavia jatkuvuuksia ja trendejä, osa taas epäjatkuvuuksia ja aitoja epävarmuustekijöitä. 

Keskeisiksi kysymyksiksi skenaariotyössä nousivat esimerkiksi: miten julkisen terveydenhuollon rahoitus kehittyy; miten yhteistyö hyvinvointialueiden kanssa toteutetaan; miten sote-uudistus muokkaa diagnostiikkapalveluiden kysyntää; mistä saadaan tarpeeksi työvoimaa; miten sairaanhoidon ja diagnostiikkapalveluiden kilpailukenttä kehittyy?

Näkökulmia skenaarioihin haettiin sisäisellä kyselyllä sekä haastattelemalla HUS:n omia ja ulkoisia asiantuntijoita. Skenaarioiden rakentamisessa hyödynnettiin Capfulin omaa Scenario BuilderTM -työkalua.

Diagnostiikka-alan kehityskulut tiivistettiin neljään vaihtoehtoiseen tulevaisuuskuvaan

Diagnostiikka-alan vaihtoehtoiset tulevaisuudet tiivistettiin neljään skenaarioon: 1) Pakon sanelemaa ulkoistusta, 2) Diagnostiikkavelka kasvaa, 3) Erikoissairaanhoidon kehitysvauhti hidastuu, ja 4) Datasta kilpailuedun veturi.

Skenaarioissa esiin nousevia teemoja ovat muun muassa yksityisten ja julkisten toimijoiden välinen yhteistyö ja työnjako, julkisten terveyspalveluiden saatavuus ja asema, rahoituksen ohjautuminen, osaavan työvoiman saatavuus sekä hyvinvointialueiden tulevaisuus. Lisäksi skenaarioissa käsiteltiin komponenttien ja tarvikkeiden saatavuutta ja toimitusketjuja, julkisten kilpailutusten roolia diagnostiikkapalveluiden hankinnassa, kliinikkoasiakkaiden tyytyväisyyttä julkisiin palveluihin sekä hoitoketjujen integroitumista. Myös digitalisaation ja datan hyödyntäminen sekä itsepalvelun vahvistuminen näyttäytyivät skenaarioissa. Geopoliittinen myllerrys otettiin myös huomioon: miten Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, maailman blokkiutuminen tai EU:n kehitys näkyvät vaihtoehtoisissa tulevaisuuksissa. 

Skenaariotyön keskeistä antia ovat vuoteen 2032 ulottuvat skenaariotarinat. Aikajanalla johdonmukaisesti etenevät, uskottavat ja kiinnostavat tarinat tulevaisuudesta kuvaavat toimintaympäristön keskeisten tekijöiden mahdollisia kehityskulkuja, joita kuvitteelliset tulevaisuuden uutisotsikot havainnollistavat. Tavoitteena on innostaa eri sidosryhmiä pohtimaan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, tulevaisuuden mahdollisuuksia ja haasteita. Myös kvantifioinnit auttavat konkretisoimaan skenaarioiden kuvaamia maailmoja, kertomaan skenaarioiden avainlöydöksistä ja havainnollistamaan skenaarioiden välisiä eroja.

Lopuksi skenaariotyössä tarkasteltiin mahdollisten vaihtoehtoisten tulevaisuuksien vaikutusta HUS Diagnostiikkakeskuksen toimintaan analysoimalla liiketoimintamallin toimivuutta eri skenaarioissa ja luomalla näkemys skenaariokohtaisista strategisista vaihtoehdoista ja varautumistoimenpiteistä sekä skenaarioista riippumattomista toimenpiteistä.  

Skenaariot ovat kokonaisvaltaisia kuvauksia mahdollisista ja vaihtoehtoisista tulevaisuuden toimintaympäristöistä. Ne auttavat ymmärtämään toimintaympäristön muutoksia, tapahtumien syy-seuraussuhteita ja niiden vaikutuksia. Skenaariotyön avulla ei pyritä yhden todennäköisimmän tulevaisuuden ennustamiseen, vaan tulevaisuudessa toteutuvat tapahtumakulut ovat usein yhdistelmiä eri skenaarioista.

Kiinnostuitko?
Ota yhteyttä:


Arto Kaunonen
Founding Partner
050 356 0717        
arto.kaunonen(at)capful.fi

HUS Diagnostiikkakeskuksen skenaariot – miltä diagnostiikka-ala tulevaisuudessa näyttää?

HUS Diagnostiikkakeskus on Suomen johtava lääketieteellisten kuvantamis- ja laboratoriopalvelujen tuottaja, joka toimii Uudenmaan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. HUS Diagnostiikkakeskus vastaa valtakunnallisesti useista erityisosaamista vaativista tutkimuksista sekä yliopistolliselle sairaalalle kuuluvasta tutkimuksesta ja opetuksesta. Diagnostiikkakeskus on yksi HUSin suurimmista tulosalueista ja sillä on toimintaa kahdeksalla lääketieteen erikoisalalla.

Terveydenhuolto on valtavan murroksen edessä

Suomen julkisella sote-sektorilla on käynnissä historiallisen suuri murros. Samaan aikaan ala on työvoimapulan kourissa, ja rahoitukseen liittyy epävarmuutta julkisen talouden kestävyysvajeen takia. Lisäksi teknologiakehitys ja kestävän kehityksen vaatimukset haastavat perinteisiä toimintamalleja. Diagnostiikan rooli sosiaali- ja terveydenhuollossa kasvaa, ja koronakriisi on osoittanut diagnostiikkapalvelujen merkityksen yhteiskunnan toimintojen ylläpidossa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen vaikuttaa merkittävästi HUS Diagnostiikkakeskuksen toimintaan ja asettaa keskuksen uuteen kilpailutilanteeseen. Edessä on markkinamurros samalla, kun sote-uudistuksen Uudenmaan erillisratkaisu vaikuttaa Diagnostiikkakeskuksen valtakunnalliseen asemaan. Tämä edellyttää Diagnostiikkakeskukselta yhä parempaa kykyä reagoida nopeasti ja ennakoivasti toimintaympäristön muutoksiin. 

Skenaariotyössä vahvistettiin näkemystä diagnostiikka-alan mahdollisista tulevaisuuden toimintaympäristöistä

Skenaariotyön tarkoituksena oli saada ote diagnostiikka-alan tulevasta kehityksestä vuoteen 2032 ja ymmärtää erityisesti HUS Diagnostiikkakeskuksen liiketoimintaan vaikuttavia muutoksia. Osa näistä muutostekijöistä on ennakoitavia jatkuvuuksia ja trendejä, osa taas epäjatkuvuuksia ja aitoja epävarmuustekijöitä. 

Keskeisiksi kysymyksiksi skenaariotyössä nousivat esimerkiksi: miten julkisen terveydenhuollon rahoitus kehittyy; miten yhteistyö hyvinvointialueiden kanssa toteutetaan; miten sote-uudistus muokkaa diagnostiikkapalveluiden kysyntää; mistä saadaan tarpeeksi työvoimaa; miten sairaanhoidon ja diagnostiikkapalveluiden kilpailukenttä kehittyy?

Näkökulmia skenaarioihin haettiin sisäisellä kyselyllä sekä haastattelemalla HUS:n omia ja ulkoisia asiantuntijoita. Skenaarioiden rakentamisessa hyödynnettiin Capfulin omaa Scenario BuilderTM -työkalua.

Diagnostiikka-alan kehityskulut tiivistettiin neljään vaihtoehtoiseen tulevaisuuskuvaan

Diagnostiikka-alan vaihtoehtoiset tulevaisuudet tiivistettiin neljään skenaarioon: 1) Pakon sanelemaa ulkoistusta, 2) Diagnostiikkavelka kasvaa, 3) Erikoissairaanhoidon kehitysvauhti hidastuu, ja 4) Datasta kilpailuedun veturi.

Skenaarioissa esiin nousevia teemoja ovat muun muassa yksityisten ja julkisten toimijoiden välinen yhteistyö ja työnjako, julkisten terveyspalveluiden saatavuus ja asema, rahoituksen ohjautuminen, osaavan työvoiman saatavuus sekä hyvinvointialueiden tulevaisuus. Lisäksi skenaarioissa käsiteltiin komponenttien ja tarvikkeiden saatavuutta ja toimitusketjuja, julkisten kilpailutusten roolia diagnostiikkapalveluiden hankinnassa, kliinikkoasiakkaiden tyytyväisyyttä julkisiin palveluihin sekä hoitoketjujen integroitumista. Myös digitalisaation ja datan hyödyntäminen sekä itsepalvelun vahvistuminen näyttäytyivät skenaarioissa. Geopoliittinen myllerrys otettiin myös huomioon: miten Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, maailman blokkiutuminen tai EU:n kehitys näkyvät vaihtoehtoisissa tulevaisuuksissa. 

Skenaariotyön keskeistä antia ovat vuoteen 2032 ulottuvat skenaariotarinat. Aikajanalla johdonmukaisesti etenevät, uskottavat ja kiinnostavat tarinat tulevaisuudesta kuvaavat toimintaympäristön keskeisten tekijöiden mahdollisia kehityskulkuja, joita kuvitteelliset tulevaisuuden uutisotsikot havainnollistavat. Tavoitteena on innostaa eri sidosryhmiä pohtimaan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, tulevaisuuden mahdollisuuksia ja haasteita. Myös kvantifioinnit auttavat konkretisoimaan skenaarioiden kuvaamia maailmoja, kertomaan skenaarioiden avainlöydöksistä ja havainnollistamaan skenaarioiden välisiä eroja.

Lopuksi skenaariotyössä tarkasteltiin mahdollisten vaihtoehtoisten tulevaisuuksien vaikutusta HUS Diagnostiikkakeskuksen toimintaan analysoimalla liiketoimintamallin toimivuutta eri skenaarioissa ja luomalla näkemys skenaariokohtaisista strategisista vaihtoehdoista ja varautumistoimenpiteistä sekä skenaarioista riippumattomista toimenpiteistä.  

Skenaariot ovat kokonaisvaltaisia kuvauksia mahdollisista ja vaihtoehtoisista tulevaisuuden toimintaympäristöistä. Ne auttavat ymmärtämään toimintaympäristön muutoksia, tapahtumien syy-seuraussuhteita ja niiden vaikutuksia. Skenaariotyön avulla ei pyritä yhden todennäköisimmän tulevaisuuden ennustamiseen, vaan tulevaisuudessa toteutuvat tapahtumakulut ovat usein yhdistelmiä eri skenaarioista.

Kiinnostuitko?
Ota yhteyttä:


Arto Kaunonen
Founding Partner
050 356 0717        
arto.kaunonen(at)capful.fi

‘Which Way Nigeria – Citizen Scenarios to 2060’ launched – the first of its kind in Africa and the second in the world 

How do we ensure a just, prosperous, and resilient Nigeria when it turns 100 in 2060? This question underpinned the Which Way Nigeria – Citizen Scenarios to 2060 (CS60) initiative. The ambitious project aimed at creating scenarios for the country up to 2060 and offering a roadmap towards achieving Nigeria’s desired path to the future. The scenarios are intended to inspire a serious national conversation on where Nigeria is heading and what policies are required to create the future Nigeria that Nigerians want.

With Nigerian civil society organizations taking the lead, CS60 brought together leading local and international experts, whilst Capful brought its scenario expertise to the table. We facilitated the participatory process and used our advanced scenario methods to ensure logical, plausible, and thought-provoking scenarios. Building on a rigorous analysis of the critical uncertainties, we used our proprietary Scenario Builder™ software to make sense of the highly complex environment. The tool generates an intriguing, interactive map of the entire scenario space and helps capture the most relevant and plausible scenarios.

The Nigerian-owned and run project created four scenarios that stem from the existential questions that Nigeria and its citizens wanted to ask regarding their country’s future. Each scenario has a detailed timeline covering all key sectors including energy transition, security, urbanization, migration, education, health, and citizen engagement. The scenarios were unveiled on 11 January 2023 in a news conference in Lagos.

video credit: CS60

The project was both exceptional and highly rewarding for Capful in that all participants were prepared to take such an honest look at where Nigeria stands today and where it wants to be by 2060. The four scenarios cover the full spectrum of the country’s future opportunities and challenges, which are fittingly captured in the scenario names: 1) Land of Hustle, 2) Green land, 3) Land of Lost Hope, and 4) Blood land.

Please follow this link to download full scenario descriptions and storylines.

“With its abundant resources and its population likely to hit 400 million by 2050, Nigeria holds immense future potential. Helping facilitate the scenario process that engages Nigeria’s civil society has been both demanding and meaningful.”

– Arto Kaunonen, Capful’s Founder and Senior Partner

Scenarios are holistic descriptions of possible and alternative future environments. Scenario work is not about predicting one most likely future. The scenarios described may seem more or less likely to different people. However, the aim is not to select one scenario by ranking them in order of probability, but to look at the scenarios as a whole. Future events are often a combination of different scenarios. Scenarios are not an attempt to claim what is certain to happen in the external environment, but rather to strengthen the ability to understand current phenomena and their alternative development paths, and to improve the ability to react and change.

Interested?

Contact us


Arto Kaunonen
Founding Partner
050 356 0717        
arto.kaunonen(at)capful.fi

Hankkijan tulevaisuuslähtöinen strategia 2026: Miten maatalousala ja maatalouskauppa muuttuvat ja minkälaisia valintoja se edellyttää?

Hankkija on Suomen johtava maatalouskauppa, joka palvelee maanlaajuisen myymäläverkoston, monipuolisen verkkokaupan ja osaavien asiantuntijamyyjien kautta. Yhtiö kuuluu tanskalaiseen Danish Agro -ryhmään, joka koostuu useista maatalousalan yrityksistä Skandinavian ja Baltian alueella. Hankkijan liiketoiminta-alueita ovat maatalous-, kone- ja myymäläkauppa, minkä lisäksi konserniin kuuluu logistiikkayhtiö Movere. Hankkija on Suomen suurin viljanostaja ja se vie vuosittain merkittäviä määriä suomalaista viljaa ulkomaille. Suuri osa viljasta käytetään yhtiön omassa rehuteollisuudessa ja Hankkijan rehuja viedään yli 30 maahan.

Maatalousalan ja maatalouskaupan kehitysnäkymät ovat poikkeuksellisen sumuiset

Maatalousmarkkinan koko Suomessa on vakaa, mutta alan näkymät ovat heikentyneet esimerkiksi nousseiden tuotantokustannusten ja heikon markkinahintakehityksen vuoksi. Vaikka monet Hankkijan ulkoiseen toimintaympäristöön liittyvät tekijät kehittyvät trendinomaisesti, toimintaympäristön kehitysnäkymät ovat tällä hetkellä poikkeuksellisen sumuiset.

Skenaariotyö tukee strategista päätöksentekoa

Laajentaakseen ymmärrystä Hankkijan ulkoisen toimintaympäristön vaihtoehtoisista kehityskuluista ja niiden vaikutuksista sekä muutosten edellyttämistä linjauksista, Hankkija aloitti Capfulin kanssa skenaariolähtöisen strategiatyön, jossa tarkasteltiin maatalouden ja maatalouskaupan kehitystä vuoteen 2030 ja rakennettiin tulevaisuuslähtöinen strategia vuodelle 2026.

Uuden strategian työstäminen lähti liikkeelle toimintaympäristön muutokseen pureutuvalla skenaariotyöllä, jonka keskeisenä tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä maatalouden ja maatalouskaupan vaihtoehtoisista kehityskuluista. Näkökulmia skenaarioihin ja strategiaan haettiin sisäisillä kyselyillä sekä haastattelemalla asiantuntijoita ja Hankkijan asiakkaita. Skenaarioiden rakentamisessa hyödynnettiin Capfulin Scenario Builder™ -työkalua.

Skenaariotyöllä laajennettiin ymmärrystä maatalouden ja maatalouskaupan vaihtoehtoisista kehityskuluista

Maatalouden vaihtoehtoiset tulevaisuudet kiteytettiin neljään erilaiseen tulevaisuuden skenaarioon ja niiden vaikutuksiin Hankkijan toimintaympäristöön vuonna 2030.

Skenaarioiden rakentamisen jälkeen tarkasteltiin vaihtoehtoisten tulevaisuuksien vaikutusta Hankkijan liiketoimintaan analysoimalla skenaarioiden tuomia liiketoimintamahdollisuuksia ja luomalla näkemys skenaariokohtaisista strategisista vaihtoehdoista ja varautumistoimenpiteistä sekä skenaarioista riippumattomista välttämättömistä toimenpiteistä.

Strategisia vaihtoehtoja hyödyntäen määriteltiin Hankkijan strateginen tahtotila ja strategiset teemat, joiden avulla tähdätään yhteiseen tavoitteeseen

Skenaariotyön pohjalta muodostettiin Hankkijan näkemys toimintaympäristön kehityksestä. Näkemys ohjaa yrityksen strategista päätöksentekoa ja sen avulla toimintaympäristöä on mahdollista seurata päätöksentekoon sidotusti. Lisäksi projektissa tehtiin tarvittavia ulkoisia ja sisäisiä strategisia analyysejä.

Kun analyyttinen perusta oli kunnossa, lähdettiin työstämään Hankkijan strategisia vaihtoehtoja. Skenaariotyö, näkemys toimintaympäristön kehityksestä ja strategiset analyysit loivat pohjan strategisille vaihtoehdoille, joiden systemaattisen arvioinnin avulla tehtiin perusteltuja strategisia linjauksia. Strategisten vaihtoehtojen menetelmä tukee jäsenneltyä strategiakeskustelua painottaen strategisten valintojen lisäksi myös poisvalintoja. Vaihtoehtotarkastelun pohjalta yhtiön strategia on helppo kirkastaa ja konkretisoida. 

Strategisten linjausten ja toimintaympäristön muutoksia hyödyntäen muodostettiin Hankkijan strateginen tahtotila 2026 ja määritettiin strategiset teemat eli toiminnan painopisteet tulevalle strategiakaudelle, joiden avulla tähdätään yhteiseen maaliin. Tämän jälkeen määritettiin teemojen keskeisimmät toimenpiteet ja näille avainmittarit.

”Skenaariolähtöinen strategian valmistelu antaa hyvät valmiudet reagoida muuttuvaan toimintaympäristöön myös strategiajakson aikana. Yhteistyö Capfulin kanssa toimi hyvin ja olemme tyytyväisiä lopputulokseen.”

– Toimitusjohtaja Jyrki Lepistö, Hankkija Oy

Kiinnostuitko?
Ota yhteyttä:


Jari Puhakka
Senior Partner
040 562 2675
jari.puhakka@capful.fi

UEF kampuskehityksen skenaariot

Oppimisen, työntekemisen ja tutkimuksen toimintaympäristössä ilmenee laajoja ja vahvoja kehityskulkuja, kuten digitaalinen ja teknologinen kehitys, kulttuurinen kohtaaminen ja liikkuvuuden lisääntyminen, ympäristön muutokset ja luonnonvarojen kestävä käyttö, väestön ikääntyminen sekä moninaistuva oppiminen ja vuorovaikutus.

UEF:lle toteutetun skenaariotyön tavoitteena oli rakentaa loogiset ja haastavat skenaariot, joiden avulla voidaan ennakoida oppimisen, tutkimuksen ja työntekemisen toimintaympäristön kehitystä, analysoida vaihtoehtoisten tulevaisuuksien vaikutusta yliopiston toimintaan sekä määritellä varautumisnäkökohdat ja välttämättömättömät toimenpiteet kampuskehitykseen.

Projekti toteutettiin laajasti osallistaen. Tarkoituksena oli ohjata organisaation eri toimijoita ajattelemaan ja käsittelemään yhteisesti oppimiseen, tutkimukseen ja työn tekemiseen liittyviä vaihtoehtoisia tulevaisuuden kehityskulkuja ja siten parantaa edellytyksiä ymmärtää ajankohtaisia ilmiöitä ja kampusten käyttäjien tulevaisuuden tarpeita. Tavoitteena oli kehittää projektiin osallistuvien tulevaisuuslähtöistä näkemystä ja syventää ymmärrystä toimintaympäristön tulevasta kehityksestä, auttaa avainhenkilöitä käymään rakentavaa keskustelua toimintaympäristön muutoksista ja tilaratkaisujen uudistumisen tarpeista, sekä synnyttää uutta strategista keskustelua ja ja ajattelua. Osallistavan prosessin kautta luotiin näkemys tulevaisuuden mahdollisista kehityskuluista.

Työn tuloksena tunnistettiin UEF:n kampuksen kehittämisen kannalta keskeiset toimintaympäristön muutokset ja niistä rakentuvat kolme erilaista tulevaisuuden toimintaympäristön skenaariota. Skenaarioissa kuvataan oppimisen, työn ja niiden toimintaympäristön muutoksia ja disruptioita, sekä erilaisten skenaarioiden konkreettisia vaikutuksia tulevaisuuden kampusten työympäristöihin ja tilatarpeisiin. Skenaariotyö ja sen pohjalta muodostettu näkemys UEF:n toimintaympäristön kehityksestä vuoteen 2030 toimivat kampuskehityskeskustelun pohjana ja ohjaavat kampuskehityksen toimintatapojen ja linjausten määrittelyä.

”Skenaariotyö oli tärkeä vaihe organisaatiomme kampuskehityshankkeessa avata ajattelua erilaisiin tulevaisuuden vaihtoehtoihin ja antaa rohkeutta tarkastella toimintatapojemme. Tämän pohjalta meidän on huomattavasti helpompi jatkaa kohti konkretiaa.” 

Hallintojohtaja Tuomo Meriläinen

Lähtötilanne

• Miltä yliopistojen tulevaisuuden toimintaympäristöt voivat näyttää?

• Miten opiskelun, opetuksen, tutkimuksen ja työn tekemisen vaatimukset ja toimintamallit voivat kehittyä vuoteen 2035 mennessä?

• Miten nämä kehityskulut vaikuttavat UEF:n kampuskehittämiseen?

Mitä tehtiin

• Tunnistettiin UEF:n kampuksen kehittämisen kannalta keskeiset toimintaympäristön muutokset ja niistä rakentuvat kolme erilaista tulevaisuuden toimintaympäristön skenaariota.

• Skenaarioissa kuvattiin, mitä toiveita ja tarpeita opiskelijoilla ja työntekijöillä voi olla tulevaisuudessa työ- ja oppimisympäristöille, ja millaisia uusia vaatimuksia voi nousta kampuksille, tiloille ja teknologioille.

• Arvioitiin skenaarioiden vaikutuksia kampuksen tilojen toiminnalliseen, laadulliseen ja määrälliseen tarpeeseen ja testattiin nykyisten tilaratkaisujen toimivuutta eri skenaarioissa.

Mitä saavutettiin

• Projektin tuotoksena syntyi skenaarioiden lisäksi lista toimenpide-ehdotuksia kampusten, tilojen ja työympäristöjen kehittämiseksi. Nämä toimivat pohjana UEF:n kampuskehityksen toimintatapojen ja linjausten määrittelyssä.

• Skenaariotyön jälkeen koordinaatio-ryhmässä muodostettiin UEF:n näkemys toimintaympäristön kehityksestä vuoteen 2030. Nämä näkemykset toimivat kampuskehityskeskustelun tukena.

Tornatorin skenaariot – mitä metsille tapahtuu?

Tornator Oyj on 2000-luvulla kasvanut Suomen ja Viron suurimmaksi yksityiseksi metsänomistajaksi ja merkittäväksi metsien hoitajaksi myös Romaniassa. Kestävä metsätalous, metsien osto ja vuokraus ja metsänhoitopalvelut ovat Tornatorin ydinliiketoimintaa, mutta yhtiö kehittää myös tuulivoimahankkeita ja harjoittaa tontti- ja maa-aineskauppaa. Liiketoiminta perustuu vastuulliseen metsien käyttöön sekä vahvaan ympäristöosaamiseen ja digitalisaation hyödyntämiseen. Tornatorin metsäomaisuuden arvo oli vuonna 2021 noin 2,2 miljardia euroa.

Metsätalouden toimintaympäristö syvällekäyvässä murroksessa

Vuonna 2021 Euroopan komissio esitteli suuren määrän uutta metsiä koskevaa sääntelyä. Puhuttiin jopa sääntelyvyörystä. Komissio julkisti odotetun metsästrategiansa ja edisti useita ympäristö-, ilmasto- ja energiapolitiikkaan liittyviä asetuksia ja direktiivejä, jotka vaikuttavat suoraan tai välillisesti myös metsäsektoriin korostamalla metsien roolia ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteiden saavuttamisessa.

Ymmärtääkseen paremmin toimintaympäristön muutoksia ja niiden vaikutuksia liiketoimintaansa, vahvistaakseen yhtiön sisäistä strategista ajattelua sekä määritelläkseen tulevaisuuden strategisia vaihtoehtoja Tornator aloitti Capfulin kanssa skenaariotyön, jossa tarkasteltiin Suomen metsätalouden kehitystä vuoteen 2030.

Projektin jo käynnistyttyä toimintaympäristön epävarmuus kasvoi vielä merkittävästi: Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, ja koronapandemian aiheuttamasta shokista toipuvan talouden näkymät sumenivat uudelleen. Hyökkäyssota ravisteli myös suoraan Suomen puumarkkinoita, kun puun tuonti Venäjältä loppui.

Skenaariotyöstä tukea päätöksentekoon – mitä metsille tapahtuu?

Skenaariotyössä keskeisiksi kysymyksiksi nousivat mm. miten metsiä käytetään tulevaisuudessa ja kuka käytöstä päättää; miten sääntely jatkossa kehittyy; mikä on metsien merkitys monimuotoisuuden turvaamisessa; mikä on metsätalouden rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa ja miten tämä vaikuttaa metsäomaisuuden hyödyntämiseen. Entä mitä metsään liittyvää uutta liiketoimintaa ja uusia liiketoimintamalleja voisi löytyä vuoteen 2030 mennessä?

Näkökulmia skenaarioihin haettiin sisäisellä kyselyllä sekä haastattelemalla suomalaisia ja kansainvälisiä asiantuntijoita suoraan metsätalouteen liittyvien kysymysten ohella mm. vihreästä siirtymästä, talous- ja teknologiakehityksestä, kestävän rahoituksen taksonomiasta ja huoltovarmuudesta. Capfulin asiantuntijat arvioivat myös erikseen Ukrainan sodan vaikutuksia skenaarioihin.

Skenaarioiden rakentamisessa hyödynnettiin Capfulin omaa Scenario BuilderTM -työkalua.

Kolme vaihtoehtoista metsätalouden tulevaisuuskuvaa

Metsätalouden vaihtoehtoiset tulevaisuudet tiivistettiin kolmeen skenaarioon: Markkinavetoinen vihreä siirtymä, Tiukka EU-regulaatio ja energiaomavaraisuus ja Metsätalous turvaa huoltovarmuuden.

Skenaariot valaisevat sitä, millaiset kehityskulut voisivat johtaa esimerkiksi avohakkuiden täyskieltoon, kansallisen päätöksenteon vahvistumiseen biodiversiteettikysymyksissä, Suomen metsäteollisuuden siirtymiseen korkeamman jalostusarvon tuotantoon, muovinkäytön kieltämiseen, puukuidun käytön lisääntymiseen vaateteollisuudessa tai tuulivoimatuotannon nykyistäkin nopeampaan kasvuun. Vaihtoehtoisissa kehityskuluissa esiin nousevat myös mm. energiaomavaraisuus, vetytalous, raaka-ainepulan kärjistyminen, luonnon ääri-ilmiöiden yleistymien, päästökompensaatiomarkkinat ja näiden vaikutukset Tornatorin mahdollisiin toimintaympäristöihin vuonna 2030. Metsätalous turvaa huoltovarmuuden -skenaariossa geopolitiikka heijastuu vahvasti toimintaympäristön kehitykseen. Skenaarioiden vaikutukset myös kvantifioitiin Tornatorille tärkeiden liiketoiminnan muuttujien suhteen.

Lopuksi skenaariotyössä tarkasteltiin vaihtoehtoisten tulevaisuuksien vaikutusta Tornatorin liiketoimintaan analysoimalla nykystrategian toimivuutta eri skenaarioissa, skenaarioista riippumattomia välttämättömiä toimenpiteitä sekä skenaariokohtaisia strategisia vaihtoehtoja ja varautumistoimenpiteitä. Skenaariotyö ja siinä tunnistetut muutosilmiöt luovat myös pohjan tulevalle toimintaympäristön seurannalle.  

Tavoitteenamme oli nostaa skenaariotyöskentelyn kyvykkyyttä yhtiössä ja Capfulin ansiosta tässä onnistuttiin. Työ sai aivan uuden ulottuvuuden Ukrainan sodan vyöryessä päälle kesken projektin, ja skenaarioajattelun merkitys konkretisoitui osallistujille. Capful hoiti työpajat erinomaisesti ja sai ihmiset keskustelemaan sopivan strategisella tasolla.”

-Toimitusjohtaja Henrik Nieminen, Tornator Oyj

Tietosuojavaltuutetun toimiston strategian ja vision päivitys

Tietosuojavaltuutetun toimisto turvaa ihmisten oikeuksia ja vapauksia henkilötietojen käsittelyssä, valvoo tietosuojalainsäädännön noudattamista, vahvistaa tietoisuutta tietosuojaan liittyvistä oikeuksista, velvollisuuksista ja mahdollisuuksista sekä edistää EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden kehittymistä. Tietosuojavaltuutetun toimisto on avaintoimija datatalouden kasvaessa.

Mistä lähdettiin liikkeelle?

Yleisen tietosuoja-asetuksen myötä tietosuojavaltuutetun toimiston asema valvovana viranomaisena on kasvanut huomattavasti, minkä lisäksi käynnissä olevat uudistukset liittyen EU:n datan sisämarkkinoihin sekä datan saatavuuteen ja jakamiseen tuovat yhä kasvavaa roolia tietosuojaviranomaiselle. Sääntelyn lisäksi datan merkityksen ja määrän kasvu, uudet tiedon jakamisen ja kuluttamisen käytännöt sekä teknologiakehityksen kiihtyminen muuttavat tietosuojavaltuutetun toimistoon kohdistuvia odotuksia, lisäävät tarvetta viranomaisten väliselle yhteistyölle ja vaikuttavat sen tulevaisuuden suuntaan ja rooliin.

Kehittyäkseen vahvemmaksi datatalouden edistäjäksi, tukeakseen EU:n datan sisämarkkinoiden kehitystä ja vastatakseen muuttuneisiin sidosryhmien odotuksiin ja tietosuojasääntelyn myötä lisääntyneisiin velvoitteisiin, tietosuojavaltuutetun toimisto aloitti strategian uudistamistyön alkuvuodesta 2022.

Mitä tehtiin?

Capful tuki tietosuojavaltuutetun toimistoa strategisten tarpeiden tunnistamisessa ja strategian sisällön laatimisessa. Projektin aikana tunnistettiin toimintaympäristön tärkeimmät muutosvoimat ja tarkasteltiin näiden kehityssuuntia ja vaikutuksia tietosuojaviranomaisen toimintaan. Lisäksi projektissa hyödynnettiin aikaisemmin toteutetun sidosryhmä- ja kansalaiskyselyn tuloksia. Näiden pohjalta analysoitiin tietosuojaviranomaisen roolin kehittymistä ja toimintaympäristön asettamia uusia odotuksia. Lisäksi työssä tunnistettiin sisäisiä kehityskohteita. Näiden avulla määriteltiin tietosuojavaltuutetun toimiston uusi tahtotila vuoteen 2025 ja muodostettiin strategiset painopisteet, jotka fokusoivat ja priorisoivat toimintaa. Lisäksi rakennettiin strategian toimeenpanosuunnitelma.

Mitä työn tuloksena syntyi?

Työn tuloksena tietosuojavaltuutetun toimistolle syntyi strategia, joka ottaa huomioon muuttuneen – ja muuttuvan – toimintaympäristön, sidosryhmien odotukset sekä sisäiset kehittämiskohteet. Strategiassa on määritelty toimiston uusi tahtotila ja tavoitteet vuoteen 2025 sekä strategiset painopisteet, joiden avulla tahtotilaan päästään. Lisäksi tietosuojavaltuutetun visio päivitettiin vastaamaan sen vahvistunutta roolia digitaalisen ympäristön rakentajana sekä tietosuojaan liittyvien oikeuksien, velvollisuuksien ja mahdollisuuksien edistäjänä.

Haluatko kuulla lisää? Ota yhteyttä:


Kimmo Kivinen
Senior Partner
050 540 9446
kimmo.kivinen(at)capful.fi

Water management scenarios – Kemira

The purpose of the Water management 2040 scenario project was to improve Kemira’s understanding of the future of water and  strengthen its role as an industry thought leader through insightful marketing collateral.

Starting point

To understand the future of water management, Kemira invited an influential panel of experts to discuss about a number of  challenges, opportunities, and possible paths ahead in the form of a scenario project.

Scenario research is an excellent tool for understanding future changes and building knowledge of the industry. Therefore, systematic scenario methodology was chosen as a tool to promote discussion within the water industry.

What was done?

The scenario project was executed in 2021, with the goal to build alternative, yet plausible scenarios for the future of water management looking into 2040.

The Delphi method – involving water management experts from across the globe – was used for identifying trends, potential disruptions and other changes in the operating environment as input for the scenario development. 

The valuable insight gathered from the experts was then used for building the scenarios using Capful’s proprietary Scenario Builder™. As a result, four unique, story-driven water management scenarios were created.

What was achieved? 

Based on the scenario work, a report titled “Water management 2040” was published. The “what if?” stories can inspire strategic discussions, new cooperation and technology development,  and encourage new and innovative ways of thinking within industries.

Kemira uses the scenarios to strengthen its thought leadership position in the industry, build its brand and stimulate discussion with water industry stakeholders. In their marketing, Kemira has utilized the scenarios e.g. in news articles, webinars and panel discussions regarding the future of water management. 
Report: Water management 2040 – Kemira

“Collaboration with Capful was smooth and we’re satisfied with the outcome report, which has been widely used in our customer communications to the water industry. It has also opened new doors for us in terms of cross-industry collaboration with key influencers in the sector.”  

Marikka Nevamäki, Director, Customer communications, Kemira Oyj

Interested in scenarios?
Let’s get in touch


Jari Puhakka
Senior Partner
+358 40 562 2675
jari.puhakka(at)capful.fi

Shell Global – The digitalisation of society

Capful toimi Shellin yhteistyökumppanina skenaarioprojektissa, jossa tutkittiin digitalisaation vaikutuksia yhteiskuntaan.

Capful toimi Shellin yhteistyökumppanina kunnianhimoisessa skenaarioprojektissa, jossa tutkittiin digitalisaation vaikutuksia yhteiskuntaan. Projektin tavoitteena oli tutkia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, joita digitalisaation kehitysvoimat voivat muovata. Digitalisaatio kietoutuu kaikille elämän osa-alueille ja siten projekti rakentui useasta eri moduulista, kuten etiikka, hallinto, terveys, työ, talous, koulutus ja tuotanto.

Huippuasiantuntijat tekivät aikamatkan tulevaisuuteen ja analysoivat muutostekijöitä, jotka saattavat määrittää kuinka eri tulevaisuudenkuvat muodostuvat. Capful ja Shell analysoivat yhdessä yli 40 epävarmuustekijää. Lukuisten epävarmuustekijöiden moninaisuuden ja keskinäisten riippuvuuksien analysointiin käytettiin Capfulin Scenario BuilderTM -työkalua, joka tuotti moniulotteisen näkymän mahdollisiin tulevaisuuksiin.

Menetelmä oli joustava ja pohjasi jatkuvaan oppimiseen: eri työryhmien kokemukset kerryttivät keskinäistä oppimista auttaen saavuttamaan riittävän laajan näkemyksen monimuotoisesta toimintaympäristöstä. Scenario BuilderTM:n avulla prosessi on sekä tehokas että luotettava.

Lue lisää skenaarioista englanniksi Shellin sivuilta tai lataa skenaariojulkaisu tästä.

Toteutetaanko teillekin skenaarioprojekti?
Ota yhteyttä:


Arto Kaunonen
Founding Partner
050 356 0717        
arto.kaunonen(at)capful.fi

Lapin matkailun post-Covid-19 skenaariot

Lapin Matkailuelinkeinon liitto käynnisti kesällä 2020 skenaariotyön Lapin matkailun post-Covid-19 skenaarioista. Skenaariotyössä analysoitiin koronapandemian tuomia muutoksia globaalista toimintaympäristöstä alueellisiin ja yrityskohtaisiin vaikutuksiin vuoteen 2025 asti. Lisäksi tunnistettiin kriisin muuttamien laajempien trendien vaikutuksia matkailumarkkinoihin, kuluttajakäyttäytymiseen ja alan kilpailutilanteeseen.

Skenaariot toimivat työkaluna niin koko matkailuelinkeinon ekosysteemin kehittämisessä kuin yksittäisen yrityksen ja matkailualueen oman toiminnan kehittämisessä. Skenaariotyö toteutettiin Lapin Liiton myöntämällä EAKR-rahoitteisella hankkeella.

Skenaariotyössä haettiin vastauksia mm. seuraaviin kohtalonkysymyksiin:

  • Miten matkailu toipuu koronapandemiasta?
  • Mitä pysyviä muutoksia poikkeusaika jättää matkailuun?
  • Miten globaali ja Suomen talous selviävät koronapandemiasta?
  • Miten yritykset selviävät kriisiajan yli?
  • Millainen on kuluttajien ostovoima vuonna 2025?
  • Miten ilmastonmuutos vaikuttaa Lapin säähän ja vuodenaikoihin?
  • Voivatko matkailuelinkeinon toimijat vaikuttaa kuluttajakäyttäytymiseen (esim. palveluntarjoaman avulla)?

Skenaariotyön pohjalta muodostettiin neljä Lapin matkailun skenaariota:

Moniulotteinen kriisi -skenaariossa koronapandemia jyllää useita vuosia. Sulkutoimenpiteet ja kansainvälisen kaupan epävarmuus eskaloituvat globaaliksi taantumaksi. Yhteisten matkustusrajoitusten puuttuessa ja epävarmuudessa suurin osa kansainvälisistä turisteista jää kotimaansa lomakohteisiin. Huono taloustilanne Lapissa ja pienyritysten konkurssit johtavat matkailualan toimijakentän kaventumiseen.


Idän ehdoilla -skenaariossa Kiinan tehokas valvontakoneisto auttaa pandemian selättämisessä muuta maailmaa paremmin, jolloin Kiinan poliittinen ja taloudellinen valta kasvaa. Euroopan potiessa koronan jälkeistä talouskriisiä, Kiinalle avautuu mahdollisuuksia lisätä investointeja Eurooppaan, myös matkailun osalta. Aasialaiset turistit viettävät Lapissa pidemmän ajan, kun yhä useammin matkat yhdistyvät muihin Pohjoismaihin, joita varten Lapin lentokentät toimivat välietappeina.


Euroopan matkustusyhteisö -skenaariossa Euroopan joustavat rajoitustoimet ja yhteistyö mahdollistavat elämän sujuvan jatkumisen muuta maailmaa paremmin. Ilmastokriisin eteneminen jatkuu; merkkejä lumettomista talvista myös Lapissa alkaa näkyä. Hiljaisuus ja luonto ovat globaalien matkailutrendien luksusta. Yhä kuumemmiksi käyvien etelän lomakohteiden epäsuosio kirittää Lapin kesämatkailua ja turismin ympärivuotisuus lisääntyy. Pakettimatkojen joustavat varausehdot ja lentämisen kestävyysnäkökulma painavat matkailijan päätöksenteossa.


Kansainvälisen Pohjolan platform -skenaariossa koronapandemia ratkaistaan kansainvälisen yhteistyön avulla, kun rokote on saapunut markkinoille ja sen suojausteho on hyvä. Kansainvälinen matkailu elpyy ja lähtee kasvuun. Suomen Lapin mielletty turvallisuus ja matkailijoiden vahvistuvat arvot, kuten luonnon ja rauhan arvostus saavat kansainvälisen matkailun määrän Lapissa kasvamaan ympärivuotisesti. Kansainväliset digijätit vahvistavat rooliaan matkailualalla ja integroivat pienempiä toimijoita alustoilleen.

Toimintasuunnitelmia jokaista skenaariota varten:

Skenaarioiden pohjalta on kuvattu välttämättömät toimenpiteet, jotka matkailutoimijoiden tulee tehdä riippumatta siitä, mikä skenaario tulevaisuudessa toteutuu. Skenaarioista riippumattomien välttämättömien toimenpiteiden lisäksi jokaisen skenaarion toteutumisen varalle on luotu varautumissuunnitelma, joka antaa suuntaa sille, mitä toimijoiden tulee painottaa, jos maailma muuttuu tietyn skenaarion kaltaiseksi.


Tiivistelmä skenaarioista löytyy Lapin Matkailuelinkeinon liiton verkkosivuilta. Koko skenaarioraportti ladattavissa täältä.

Haluatko kuulla lisää? Ota yhteyttä:


Kimmo Kivinen
Senior Partner
050 540 9446
kimmo.kivinen(at)capful.fi

Työeläkeyhtiö Elo – Digitalisoitumisen tulevaisuus, vaihtoehdot ja valinnat

Neljännen teollisen vallankumouksen eteneminen lisää epävarmuutta tulevaisuudesta ja vaikuttaa voimakkaasti myös työeläkealaan. Data-analytiikan ja automaation merkitys kasvaa toiminnan tehostamisessa ja asiakkuuksien hallinnassa. Asiakkaat vaativat henkilökohtaista palvelua haluamaan aikana ja haluamallaan tavalla. Fintechit ja kansainväliset pelurit pyrkivät haastamaan työeläkeyhtiöiden tärkeinä jakelukanavina toimivia finanssiyhtiöitä, ja myös lohkoketjuteknologiat luovat uusia toimintamalleja alalle. Monet perinteiset yhtiöt pelkäävät menettävänsä suoran kontaktin asiakkaisiin teknologiatoimijoiden ottaessa asiakasrajapinnan itselleen: Kenen ekosysteemit voittavat ja mille alustoille tulevaisuuden palvelut rakennetaan? Lisäksi robotisaatio, palvelullistuminen, alustatalous ja yksinyrittäjyys muuttavat työsuhteiden luonnetta: Miten, minne ja mistä tulosta TyEL ja YEL-maksuja tulevaisuudessa maksetaan? Muun muassa tämänlaisia kysymyksiä analysoitiin työeläkeyhtiö Elon digitalisaation hyödyntämiseen keskittyvässä skenaariolähtöisessä strategiatyössä.

Lähtötilanne

  • Digitalisaatio- ja teknologiakehitys vaikuttavat voimakkaasti työeläkealaan ja työeläkeyhtiöiden keskeisinä jakelukanavina toimiviin finanssiyhtiöihin.
  • Digitalisaatiokehitys sisältää runsaasti epävarmuutta ja disruptiivisia epäjatkuvuuskohtia, joiden käsittely ennusteiden avulla on vaikeaa.
  • Näkemykset digitalisaatiokehityksen etenemisen vauhdista ja vaikutusten voimakkuudesta vaihtelevat. Oikeita ja vääriä vastauksia ei kuitenkaan ole, joten on löydettävä keino käsitellä vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja niiden vaikutuksia.

Mitä tehtiin

  • Muodostettiin digitalisaatioon keskittyvät työeläkealan skenaariot: viisi erilaista skenaariota, joissa digitalisaatiokehitykseen vauhti, voimakkuus, sisältö ja vaikutukset Eloon vaihtelevat.
  • Luotiin varautumissuunnitelmat viiden eri skenaarion toteutumisen varalle. Lisäksi tunnistettiin strategiatyön pohjaksi lista välttämättömiä toimenpiteitä, jotka tulee toteuttaa riippumatta siitä, minkä skenaarion suuntaan ala alkaa kehittyä.
  • Kuvattiin Elon omat strategiset vaihtoehdot liittyen digitalisoitumisen ambitiotasoon, toimintamalleihin, organisoitumiseen ja painopisteisiin. Vaihtoehtojen arvioinnin pohjalta määriteltiin strateginen tahtotila, linjaukset ja keskeiset toimenpiteet.

Mitä saavutettiin

  • Skenaariolähtöinen strategiatyö rohkaisi käymään ajatuksia avartavaa keskustelua ja mahdollisti digitalisaation luomien epävarmuuksien ja disruptioiden rakentavan käsittelyn yhtiön sisällä.
  • Projekti loi pohjan Elon digitalisaation hyödyntämisen strategiselle suunnalle ja tahtotilalle vuoteen 2020. Keskeiset johtopäätökset ja linjaukset kiteytyivät viiteen strategiseen teemaan.
  • Projektin pohjalta pystyttiin määrittelemään Elon toimintaympäristön kehitykseen liittyvät strategian taustaoletukset. Näiden oletusten voimassaoloa seuraamalla Elo kykenee vahvistamaan reagointikykyään toimialamuutoksiin.

Toteutetaanko teillekin skenaarioprojekti?
Ollaan yhteydessä



Arto Kaunonen
Founder, Senior Partner
+358 50 356 0717
arto.kaunonen(at)capful.fi
KIINNOSTUITKO SKENAARIOPROJEKTISTA?
Ota yhteyttä, niin aloitetaan