Kategoria: Yleinen

Maailma ympärillämme muuttuu nopeasti. Geopoliittiset jännitteet, teknologiamurrokset ja ilmastonmuutos haastavat yhteiskuntia ennennäkemättömällä tavalla. Samaan aikaan kriisivarautumisesta ja resilienssistä on syntymässä yksi Suomen merkittävimmistä vientivalteista. 

Elinkeinoelämän keskusliiton käynnistämä Resilience Center Finland kokoaa yhteen suomalaisen huoltovarmuus- ja kokonaisturvallisuusosaamisen – ja tekee siitä näkyvää kansainvälisille yleisöille. 

Capfulin rooli tässä kokonaisuudessa on luonteva. Yli kahden vuosikymmenen ajan olemme auttaneet yrityksiä ja julkisen sektorin organisaatioita navigoimaan muuttuvassa toimintaympäristössä skenaariotyön ja strategisen ennakoinnin keinoin. Juuri näitä kyvykkyyksiä tarvitaan, kun rakennetaan kriisinkestävää tulevaisuutta. 

Kuva 1. Capful varautumisen kumppanina

Suomella on ainutlaatuinen osaaminen kokonaisturvallisuudessa ja varautumisessa. On hienoa päästä edistämään tämän osaamisen vientiä yhdessä vahvan kumppaniverkoston kanssa. 

Lue lisää Resilience Center Finlandista: www.resiliencecenter.fi

Haluatko kuulla lisää? Ota yhteyttä!

Kimmo Kivinen kuva
Kimmo Kivinen

Senior Partner, MMM
+358 50 540 9446
kimmo.kivinen@capful.fi

Capful

Capful liittyy avainkumppaniksi Resilience Center Finlandin toimintaan 

Maailma ympärillämme muuttuu nopeasti. Geopoliittiset jännitteet, teknologiamurrokset ja ilmastonmuutos haastavat yhteiskuntia ennennäkemättömällä tavalla. Samaan aikaan kriisivarautumisesta ja resilienssistä on syntymässä yksi Suomen merkittävimmistä vientivalteista. 

Elinkeinoelämän keskusliiton käynnistämä Resilience Center Finland kokoaa yhteen suomalaisen huoltovarmuus- ja kokonaisturvallisuusosaamisen – ja tekee siitä näkyvää kansainvälisille yleisöille. 

Capfulin rooli tässä kokonaisuudessa on luonteva. Yli kahden vuosikymmenen ajan olemme auttaneet yrityksiä ja julkisen sektorin organisaatioita navigoimaan muuttuvassa toimintaympäristössä skenaariotyön ja strategisen ennakoinnin keinoin. Juuri näitä kyvykkyyksiä tarvitaan, kun rakennetaan kriisinkestävää tulevaisuutta. 

Kuva 1. Capful varautumisen kumppanina

Suomella on ainutlaatuinen osaaminen kokonaisturvallisuudessa ja varautumisessa. On hienoa päästä edistämään tämän osaamisen vientiä yhdessä vahvan kumppaniverkoston kanssa. 

Lue lisää Resilience Center Finlandista: www.resiliencecenter.fi

Haluatko kuulla lisää? Ota yhteyttä!

Kimmo Kivinen kuva
Kimmo Kivinen

Senior Partner, MMM
+358 50 540 9446
kimmo.kivinen@capful.fi

Capful

Suomen talouden tulevaisuus sotataloudessa

Tämä Sitran rahoittama ja Capfulin toteuttama skenaariotyö analysoi mahdollisen geopoliittisen epävakauden lisääntymisen ja puolustusmenojen merkittävän kasvun vaikutuksia Suomen talouteen ja yhteiskuntaan.

Hankkeessa kehitettiin neljä vaihtoehtoista tulevaisuusskenaariota, joissa Suomen puolustusmenot vaihtelevat 5-35 prosentin välillä BKT:sta erilaisissa toimintaympäristöissä. Skenaariot tuotettiin tulevaisuudentutkimuksen menetelmillä ja ne pohjautuvat mm. verrokkimaiden tarkasteluun, tutkimuskirjallisuuteen, asiantuntijahaastatteluihin ja sidosryhmien osallistamiseen.

Tuloksena syntyneet skenaariot – ”Vakaat jännitteet ja uusi kylmä sota”, ”Kiina-johtoinen uusglobalismi”, ”Suomi osana Baltian sotaa” ja ”Suomi avoimessa kulutussodassa” – osoittavat, että sotatalouteen siirtyminen edellyttäisi merkittäviä muutoksia julkisen talouden rakenteisiin, huoltovarmuuteen ja kriisinsietokykyyn. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää mm. toimiala- ja sektorikohtaisissa jatkoselvityksissä sekä varautumissuunnittelun tukena.

Voit tutustua skenaariohankkeen loppuraporttiin alla olevasta linkistä:

Capful raportti_Sotatalouden_skenaariot_10.2.2026_julkinenLataa

Haluatko kuulla lisää? Ota yhteyttä!

Justus Jokela kuva
Justus Joenaalto
Managing Consultant, Head of International Security and Crisis Readiness, VTM
+358 50 917 0076
justus.joenaalto@capful.fi
Kimmo Kivinen kuva
Kimmo Kivinen
Senior Partner, MMM
+358 50 540 9446
kimmo.kivinen@capful.fi
alt
Shiyu Miao
Managing Consultant, VTM, KTK
+358 44 552 4477
shiyu.miao@capful.fi

Arto Kaunonen

When uncertainty becomes a strategy: Why scenario planning matters more than ever

Weaponised uncertainty

In a world already shaped by volatility, the idea that uncertainty itself might be useful feels unsettling. Yet that is exactly the argument made by U.S. Trade Representative Jamieson Greer in an interview with The Economist. Greer suggested that there is value in uncertainty. Others go further, arguing that during the current U.S. presidency, unpredictability is not a flaw of policy but one of its most powerful tools – keeping allies, rivals, and markets perpetually guessing.

This raises an uncomfortable question for leaders and strategists: What happens when uncertainty is no longer an external condition to manage, but a deliberate strategy – one that pushes previously unthinkable outcomes onto the table?

Traditional planning struggles here. But scenario planning – often misunderstood as a way of predicting multiple futures – may be uniquely suited to an age of weaponised uncertainty.

From risk to strategy: How uncertainty became weaponised

Most organisations are used to dealing with uncertainty as a background condition. Markets fluctuate. Technologies evolve. Political cycles turn. These are familiar, if uncomfortable, features of the landscape.

Weaponised uncertainty is different. Here, ambiguity is produced on purpose, not merely to confuse, but to expand the range of outcomes others feel compelled to consider. What was once treated as unthinkable is no longer ruled out. Signals are mixed. Commitments are reversible. Intentions are obscured. The goal is not clarity, but leverage, forcing others to delay decisions, hedge excessively, or make concessions simply to reduce their exposure to the unknown.

Trade policy is an especially fertile arena for this approach. Tariffs can be announced, withdrawn, threatened again, or selectively enforced. Rules can be treated as negotiable. Outcomes depend less on formal frameworks than on personal leverage and timing.

The effect is chilling. Investment slows. Alliances strain. Long-term planning becomes risky. And those most committed to predictability often suffer the most.

Why forecasting fails when the guessing is the point

Forecasting models that aim to identify the most likely outcome based on trends and historical patterns are particularly vulnerable when the unthinkable is no longer excluded. Forecasting struggles in this environment because its core assumptions no longer hold:

  • Intent is assumed to be stable: When actors signal a willingness to cross previously unthinkable lines, intent becomes an unreliable anchor.
  • Signals are assumed to be informative: Sometimes they are sent to confuse, not to inform.
  • Consistency is assumed over time: When restraint is no longer guaranteed, past behaviour loses its predictive value.

In this environment, asking “What is most likely to happen?” becomes less useful than asking “What range of things could plausibly happen, and what would we do then?” This is where scenario planning enters the frame.

Scenario planning is not about prediction

Scenario planning is often mistaken for sophisticated forecasting. In reality, it does something far more radical: it decouples preparation from prediction. Instead of trying to guess the future, scenario planning outlines several distinct, plausible worlds each shaped by different assumptions about power, rules, behaviour, and intent. The focus is not on which future is “right,” but on whether current strategies are robust across multiple futures.

In an era of weaponised uncertainty, this distinction matters enormously. If unpredictability is being used as leverage, then the goal is to make others reactive. Scenario planning undermines that by creating preparedness in advance.

Scenario planning as a counter-weapon

When uncertainty is deliberate, scenario planning becomes more than a planning tool. It becomes a form of strategic defence. It helps in four critical ways:

  1. It reduces paralysis
    Weaponised uncertainty aims to make actors wait for clarity that never comes. Scenarios allow leaders to act without certainty, because responses have already been rehearsed.
  2. It exposes asymmetries
    Scenarios reveal where uncertainty hurts you most (and where it hurts your counterpart more). Not all ambiguity is equally damaging.
  3. It shifts the strategic question
    From “What will they do?” to “What kind of world are we in if they do this, and can we live with it?”
  4. It builds institutional confidence
    Teams that have imagined disruption are less likely to overreact when it arrives.

In short, scenario planning turns ambiguity from a threat into a manageable condition.

The psychological dimension of scenario planning

There is a further, often overlooked benefit to scenario planning: it improves the quality of decision-making under pressure. Uncertainty is not just economic or political: it is also psychological. Constant ambiguity breeds anxiety, encourages short time horizons, and amplifies reactions to the latest signal.

Scenario planning changes this dynamic. It works by expanding mental space. It makes uncertainty visible, discussable, and therefore manageable. Futures that might otherwise provoke fear are encountered first as thought experiments.

Beyond guessing games

If uncertainty has become a strategy, then seeking perfect clarity is a losing game. When uncertainty is weaponised, the strategic advantage shifts to those who have already done the uncomfortable work of thinking the unthinkable and decided in advance how they would respond.

Scenario planning does not make the world more predictable. But it does make organisations more resilient, more deliberate, and less vulnerable to coercion through ambiguity. In an age where keeping the world guessing is a form of power, the most strategic response may be simple: Stop guessing and start preparing.

Arto Kaunonen
Founder, Senior Partner, KM, MBA
+358 50 356 0717
arto.kaunonen@capful.fi

Arto Kaunonen kuva
Arto Kaunonen

Kun skenaariotyö ymmärretään väärin

Miksi juuri nyt, kun epävarmuus on suurinta, joku neuvoo meitä unohtamaan skenaariotyön? 

Bain & Companyn makrotaloustrendien johtaja Karen Harris kehottaa unohtamaan skenaariotyön, koska hänen mukaansa nykyinen toimintaympäristö on liian epävarma. Väite on yllättävä ja hämmentävä, sillä juuri epävarmuus on se syy, miksi skenaariotyötä tarvitaan. Skenaariotyötä kannattaa hyödyntää nimenomaan tilanteissa, joissa epävarmuus on suurta ja tulevaisuus on sumun peitossa – eli juuri nyt. 

Ennuste ei ole skenaario


Kun katsoo tarkemmin Bainin lähestymistapaa, käy ilmi, että he eivät oikeastaan tee skenaariotyötä. Harris kuvaa menetelmää, jossa rakennetaan yksi perusskenaario ja testataan sen herkkyyksiä. Kyseessä on ennuste. Kun epävarmuus kasvaa liikaa, Bainin malli ei enää toimi, koska se perustuu todennäköisyyksiin. Näin he päätyvät virheellisesti julistamaan, että skenaariotyö ei toimi, vaikka todellisuudessa he eivät ole sitä tehneetkään. 

Aito skenaariotyö ajattelee toisin 


Aito skenaariotyö syntyi aikoinaan tarpeesta irtautua ennustamisen paradigmasta, juuri sellaisesta lähestymistavasta, jota Bain edustaa. Sen sijaan, että keskitytään ”ruutujen rastittamiseen” huoneessa, jossa on huono valaistus, kyseenalaiset menetelmät ja keskinkertainen ajattelu, skenaariotyö kehitettiin tekemään jotakin aivan muuta: avaamaan uusia näkökulmia ja haastamaan vallitsevia oletuksia. Skenaariotyön pioneerit – kuten Herman Kahn, Pierre Wack, Shell, SRI International ja GBN – ottivat alusta alkaen selkeän linjan: skenaarioissa ei käytetä todennäköisyyksiä, ja kaikki skenaariot määritellään mahdollisiksi maailmoiksi. Mitä tämä tarkoittaa tänään? 

  1. Skenaariot kuvaavat mahdollisia, eivät todennäköisiä maailmoja. 
  2. Kaikkia skenaarioita pidetään yhtä mahdollisina, jotta niiden vaikutuksia tarkastellaan tasapuolisesti. 
  3. Tavoitteena ei ole löytää uskottavinta tulevaisuutta, vaan ymmärtää, miten erilaiset tulevaisuudet voivat vaikuttaa toimintaan. 

Skenaariotyö vapauttaa ajattelun todennäköisyyksien kahleista ja auttaa käsittelemään aito­ja epävarmuuksia, rakenteellisia muutoksia ja yllättäviä käänteitä. Ennusteet taas nojaavat trendeihin, menneeseen tietoon ja jatkuvuuden oletukseen. Ne eivät näe niitä murroksia, jotka todella muuttavat peliä. 

Kysymykset ennen vastauksia 


Tie skenaarioajattelusta ennustamisen maailmaan on kivetty todennäköisyyksillä: kun aletaan puhua tulevan kehityksen todennäköisyydestä, siirrytään skenaarioista ennusteisiin. Kun skenaariot auttavat esittämään oikeita kysymyksiä, ennusteet etsivät oikeita vastauksia. Monet strategiset virheet syntyvät siitä, että vastauksia etsitään ennen kuin on ymmärretty, mitä pitäisi kysyä. 

Harris on oikeassa siinä, että skenaariotyössä on huomioitava ulkoinen toimintaympäristö. Mutta strategisen skenaariotyön lähtökohta on aina yrityksen sisällä: ensin määritellään tarkastelun fokus – esimerkiksi investointi, liiketoimintastrategia tai teknologiaportfolio – ja vasta sen jälkeen tunnistetaan ulkoisen maailman epävarmuudet, jotka vaikuttavat juuri tähän fokukseen. Näin varmistetaan, että skenaariot palvelevat päätöksentekoa. 

Skenaariotyössä tarvitaan oikeat työkalut 


Skenaariotyö edellyttää ajattelun lisäksi toimivia työkaluja.Ilman oikeita välineitä työ typistyy helposti ennustamiseksi tai johtaa siihen, että koko homma julistetaan hyödyttömäksi. Capfulin oma Scenario Builder™ auttaa rakentamaan loogisia, perusteltuja ja keskenään erilaisia skenaarioita ja ryhmittelee ne havainnolliselle skenaariokartalle. Omat CapfulAI-tekoälytyökalumme tukevat mm. tiedon analysointia, ilmiöiden tunnistamista ja vaihtoehtoisten kehityspolkujen hahmottamista. 

Skenaariotyö on elävän strategian polttoainetta 


Ennuste ja skenaario palvelevat eri tarkoituksia. Skenaariotyön ydin on hyödyntää epävarmuutta, ei paeta sitä. Bainin tapa käsitellä skenaarioita irrallisina ennusteina johtaa helposti menneisyyteen katsovaan ajatteluun, kun taas aito skenaariotyö on väline tulevaisuuden mahdollisuuksien näkemiseen ja hyödyntämiseen. Juuri nyt, kun tulevaisuus on mm. geopoliittisista syistä poikkeuksellisen epävarma, skenaariotyö tarjoaa keinon jäsentää monimutkaisuutta, nähdä mahdollisuuksia ja riskejä ennen muita ja rakentaa strategista etumatkaa. 

Capfulin konsultointityössä skenaariot kytketään myös tiiviisti toimintaympäristön jatkuvaan seurantaan. Tarkkailemme merkkejä skenaarioiden toteutumisesta ja arvioimme lyhyemmän tähtäimen strategian taustaoletusten voimassaoloa. Näin strategia pysyy elävänä ja sitä voidaan päivittää ennakoiden ja hallitusti, ei kriisien ohjaamana. 

Arto Kaunonen
Founder, Senior Partner, KM, MBA
+358 50 356 0717
arto.kaunonen@capful.fi

Arto Kaunonen kuva
Capful

Strateginen investointien houkuttelu: Suomen alueiden kilpailukyvyn avain

Haaste: Investointien houkuttelun nykytila


Suomen talouskasvun ja investointien kehitys on jäänyt jälkeen monista vertailumaista kuten esimerkiksi Ruotsista. Kuntien elinehdoksi on noussut entistä selkeämmin kunnan yritysten menestyminen sekä yritysten alueelle tekemät investoinnit.

Yritysten investointeihin kuntaan näyttää vaikuttavan kuntien ja alueiden strategisen otteen puuttuminen investointien houkuttelussa. Perinteinen lähestymistapa – vapaiden liiketonttien mainostaminen – ei nykyisessä kilpailuympäristössä enää riitä erottautumistekijäksi.

Ratkaisun avaimet: Strateginen investointien houkuttelu


Menestyvät alueet ovat siirtyneet reaktiivisesta investointien vastaanotosta proaktiiviseen houkutteluun:

  1. Yritysten liiketoimintaympäristön syvällinen ymmärrys – Tunnistetaan yritysten todelliset sijoittumiskriteerit ja tarpeet toimialakohtaisesti.
  2. Alueellinen profiloituminen ja erikoistuminen – Määritetään selkeät painopistealueet sen sijaan, että yritetään tarjota kaikille kaikkea.
  3. Ekosysteemiajattelu ja yhteistyö – Integroidaan maankäytön suunnittelu, TKI-toiminta, koulutus ja olemassa olevat yritysklusterit kokonaisvaltaiseksi tarjoomaksi.
  4. Kohdennettu markkinointi ja myynti – Räätälöidään viestit ja kanavat juuri oikeanlaisille potentiaalisille investoijille.

Case-esimerkki: Kuusamon kaupunki ja Rukan alueen kehittäminen


Kuusamon kaupungin Invest In -kehittämishankkeessa tunnistimme tarpeen kehittää Rukan alueen matkailuinvestointeja ja erityisesti kesämatkailua.

Analyysiimme perustuen:

  • Määrittelimme tarkat investointiprofiilit, jotka tukevat alueen matkailun ympärivuotisuustavoitetta.
  • Kartoitimme potentiaalisia investoijia, joiden liiketoimintamalli sopisi alueelle investointiin.
  • Kehitimme räätälöidyn arvolupauksen kohderyhmälle.
  • Loimme systemaattisen seurantamallin investointiaikomusten ja myyntikeskustelujen hallintaan.

Tuloksena syntyi useita konkreettisia investointineuvotteluja ja alueen profiili investointikohteena vahvistui merkittävästi.

Capfulin lähestymistapa investointien houkutteluun


Autamme kuntia ja alueita kehittämään kokonaisvaltaisen ja tulevaisuusorientoituneen investointien houkuttelustrategian:

  1. Alueen vahvuuksien ja erottautumistekijöiden analyysi, yritysekosysteemianalyysi
  2. Tulevaisuuden toimintaympäristön skenaariot ja niistä johdetut investointimahdollisuudet
  3. Investointiprofiilien määrittely
  4. Arvolupauksen ja markkinointimateriaalien kehittäminen
  5. Proaktiivisen houkuttelutyön mallintaminen ja käynnistäminen


Ota yhteyttä ja keskustellaan, miten voimme auttaa aluettasi erottautumaan investointikohteena ja rakentamaan kestävää talouskasvua.

Kimmo Kivinen

Senior Partner, MMM
+358 50 540 9446
kimmo.kivinen@capful.fi

Kimmo Kivinen kuva
Capful

Mitä tapahtuu, jos Suomen meriyhteydet vaarantuvat?

Suomi on käytännössä saari: huoltovarmuutemme ja yhteiskuntamme toimivuus nojaavat merikuljetuksiin. Mitä uhkia meri- ja rannikkoalueemme kohtaavat seuraavan kymmenen vuoden aikana? Mitä tapahtuu, jos meriyhteytemme vaarantuvat ja miten eri toimialat pärjäisivät tällaisessa tilanteessa? Millaisia mahdollisuuksia meri- ja rannikkoalueilla voi avautua erilaisten kehityskulkujen seurauksena? Millaisiin tulevaisuuden skenaarioihin meidän tulisi olla varautuneita Suomessa ja Itämerellä vuoteen 2035 mennessä? 

Näihin kysymyksiin vastaavat Capfulin toteuttaman Merellisten toimialojen huoltovarmuus ja merialueen kokonaisturvallisuus -selvityksen vuoteen 2035 ulottuvat tulevaisuuden skenaariot ”Suurvaltakamppailun pyörteissä”, ”Myrskyn silmässä” ja ”Liennytyksen tuulet”. Selvityksen tavoitteena on tukea Suomen merialuesuunnittelua ja merellisten toimialojen kehittämistä mm. luomalla ajantasainen tilannekuva ja tulevaisuuden skenaarioita huoltovarmuuden ja turvallisuuden näkökulmista. Tässä kirjoituksessa esittelemme lyhyesti luodut kolme tulevaisuudenskenaariota keskeisten tapahtumakulkujen osalta. 

Skenaario 1: Suurvaltakamppailun pyörteissä


Ensimmäisessä skenaariossa ”Suurvaltakamppailun pyörteissä” suurvaltojen valtakamppailu aiheuttaa lisääntyvää geopoliittista epävakautta Itämeren alueella, hybridivaikuttaminen ja kyberiskut lisääntyvät ja merenkulun turvallisuusriskit kasvavat. EU:n ja Naton heikentyneiden roolien myötä suhteet naapurimaihin sekä kansallisen puolustuskyvyn ja viranomaisyhteistyön roolit korostuvat.  

Skenaarion osalta keskeisiä seurattavia ajureita ovat kahdenvälisen sopimisen yleistyminen Yhdysvaltojen ja Euroopan maiden välillä, Yhdysvaltain irtaantuminen Euroopasta poliittisesti, Ukrainan tappio sodassa Venäjää vastaan, kansainvälisen järjestelmän murtuminen rajojen muuttamisen ja valloitussotien muuttuessa “hyväksytymmiksi”, Euroopan poliittinen hajaannus, ja heikko talouskehitys niin Euroopassa kuin Suomessakin. 

Skenaario 2: Myrskyn silmässä 


Toisessa skenaariossa ”Myrskyn silmässä” sotatoimet Itämeren eteläosissa vaarantavat meriyhteydet koko Itämeren alueella ja useimmat merelliset toiminnot ovat vaarantuneet, vakavasti häiriintyneet tai kokonaan estyneet. Suomen turvallisuus, huoltovarmuus ja omavaraisuus ovat kaikkien merellisten toimialojen tärkeimpiä ajureita.  

Skenaarion keskeisiä seurattavia ajureita ovat Venäjän menestys Ukrainassa, EU:n sirpaloituminen alueellisiin ryhmiin, Yhdysvaltojen jatkuva etääntyminen Euroopasta, NATO:n toimintakyvyn romahtaminen, globaalin talouden disruptio, Itämeren alueen valtioiden tiivistynyt alueellinen yhteistyö, ja viime kädessä sotilaallisen konfliktin laajeneminen Venäjän aggression seurauksena Itämerellä. 

Skenaario 3: Liennytyksen tuulet 


Kolmannessa skenaariossa ”Liennytyksen tuulet” geopoliittiset jännitteet rauhoittuvat asteittain ja taloudellinen, poliittinen ja puolustuksellinen yhteistyö on tiivistä EU:n ja Naton kautta. Yhteiskunnallista polarisaatiota, arvoristiriitoja ja haasteita aiheuttavat kuitenkin vihreän siirtymän teollisuuden, merituulivoiman ja vetyinfran nopea rakentaminen, sekä toisaalta kasvanut maahanmuutto ja ilmastopakolaisuus. 

Skenaarion keskeisiä seurattavia ajureita ovat Ukrainan sodan päättyminen Ukrainalle kohtuulliseen rauhaan, Euroopan vahvistetut puolustusbudjetit, jännitteiden lieventyminen suurvaltojen välillä, EU:n syvenevä integraatio puolustuksen ja sisämarkkinoiden aloilla, globaalin talouden nopeampi kasvu sekä EU:n energiapolitiikan ohjaamat merkittävät investoinnit vihreään siirtymään. 

Mitä skenaariot kertovat meille tulevaisuudesta? 


Skenaariot havainnollistavat Suomen huoltovarmuuden haavoittuvaisuutta ja riippuvuutta Itämeren merikuljetuksista. Erityisesti skenaarioissa ”Suurvaltakamppailun pyörteissä” ja ”Myrskyn silmässä” Suomen meriyhteyksien vaarantuminen johtaisi vakaviin seurauksiin, jotka ulottuisivat läpi yhteiskunnan. Kriittisten tuontituotteiden, kuten energian, lääkkeiden ja elintarvikkeiden saatavuus vaikeutuisi merkittävästi, mikä pakottaisi kehittämään vaihtoehtoisia kuljetusreittejä ja -menetelmiä. 

Riippumatta toteutuvasta skenaariosta, kaksi asiaa nousee esiin. Ensimmäisenä, omavaraisuuden ja huoltovarmuuden kehittäminen laajasti kaikilla toimialoilla on elinehto Suomen tulevaisuuden kannalta. Toisena, Pohjoismaisen ja Itämeren alueen valtioiden välisen yhteistyön merkitys kasvaa, riippumatta siitä mihin geopoliittinen tilanne kehittyy. 

Merellisten toimialojen huoltovarmuus ja merialueen kokonaisturvallisuus -selvitys tarjoaa skenaarioiden lisäksi syväluotaavia analyysejä merellisten toimialojen nykytilasta ja tulevaisuuden kehitysnäkymistä. Se sisältää toimenpidesuosituksia eri sektoreille ja viranomaisille, jotta varautuminen erilaisiin tulevaisuuskuviin olisi tehokkaampaa. Raportti käsittelee myös teknologisen kehityksen tuomia mahdollisuuksia ja haasteita merellisille toimialoille sekä tarkastelee huoltovarmuuden ja kokonaisturvallisuuden näkökulmasta kriittisiä kehityskohteita. Koko raportti on luettavissa tästä linkistä.

Varaudu tulevaisuuteen jo tänään


Millaisia vaikutuksia näillä skenaarioilla olisi sinun organisaatioosi? Onko strateginen päätöksentekonne ja varautumisenne ajan tasalla toimintaympäristön muuttuessa yhä epävarmemmaksi? Miten te toimisitte Itämeren merenkulun ja toimitusketjujen häiriötilanteissa? 

Organisaation strategian testaaminen erilaisia skenaarioita vasten on tehokas tapa tunnistaa vahvuuksia ja haavoittuvuuksia. Ota yhteyttä ja keskustellaan, miten voimme auttaa organisaatiotasi valmistautumaan erilaisiin tulevaisuuksiin skenaarioita hyödyntämällä!
 

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä!

Risto Lätti
Head of Strategic Foresight, Senior Advisor, KTM
+358 40 932 9520 
risto.latti@capful.fi  

Risto Latti Capful

Justus Joenaalto
Head of International Security and Crisis Readiness, VTM
+358 50 917 0076 
justus.joenaalto@capful.fi 

Justus Joenaalto

Capful

Capfulin Tulevaisuustuokio-podcast alkaa!

Capful Tulevaisuustuokio kansikuva


Ensimmäinen jakso Capfulin uudesta Tulevaisuustuokio-podcastista on julkaistu!

Podcastissa kurkistetaan huomiseen ennakoinnin keinoin ilman turhaa pönötystä. Jokaisessa noin puolen tunnin jaksossa istutaan alas vaihtamaan ajatuksia yritysten ja organisaatioiden kannalta kiinnostavista ilmiöistä. Ensimmäisellä tuotantokaudella keskiöön nousevat muun muassa sotatalous, huoltovarmuus sekä generatiivinen tekoäly. 

Podcastimme saa huippustartin, kun vieraaksemme saapuu Wärtsilän energiapuolen strategiajohtaja Nette Lehtinen. Nette avaa käytännön esimerkein sitä, mitä ennakointi tarkoittaa ja mahdollistaa energia-alalla.  

Wärtsilän Nette Lehtinen Capfulin Tulevaisuustuokion ensimmäisenä vieraana (kuva: Miika Kainu)

Jaksossa kuulet muun muassa, miten ennakointi ja ennustaminen eroavat toisistaan, ja miten tärkeää on kytkeä ennakointi tiiviisti strategiseen päätöksentekoon. 

”Jokainen strateginen päätös perustuu jonkunlaiseen näkemykseen tulevasta liiketoimintaympäristöstä. Usein tästä ei ole keskusteltu tai kirjattu auki”, vieraamme Nette Lehtinen kiteyttää. ”Kun ennakointia tekee strukturoidusti osana virallista strategiaprosessia niin siitä saa selkeästi paremman hyödyn”, Nette summaa. 

Nette korostaa, että ennakoinnin järjestelmällinen kytkeminen strategiaan voi auttaa myös kohdentamaan resursseja viisaasti: ”Voisin väittää, että kaikissa suomalaisissa yhtiöissä on rajalliset resurssit tehdä toimintaympäristön monitorointia. On tärkeää, että sen pystyy kohdentamaan niille alueille, joilla on strategisesti eniten merkitystä sille yhtiölle.” 

Kuuntele lisää Neten ajatuksia jaksostamme ja pysy kartalla tulevista jaksoista seuraamalla päivityksiämme! Ensi viikolla Tulevaisuustuokion aiheena on sotatalous. 

Löydät Tulevaisuustuokion kaikki jaksot Spotifystä.

Capful

Tuoretta näkökulmaa markkinointiin – Capful ja Laurean opiskelijat yhteistyöhön 

Laurea-ammattikorkeakoulun markkinoinnin opiskelijat toteuttavat syksyn 2025 aikana Capfulille vertailevan analyysin markkinointimme kehittämisen tueksi. Yhteistyöprojekti on osa opiskelijoiden opintoja ja toteutetaan tiiviissä vuorovaikutuksessa Capfulin asiantuntijoiden kanssa. 

”Opiskelijayhteistyö on meille luonteva tapa tukea tulevaisuuden osaajien kehittymistä ja samalla kehittyä itse. Monet nykyisistä konsulteistamme ovat aloittaneet uransa meillä jo opintojen loppuvaiheessa. Projektien monipuolisuus ja merkityksellisyys ovat saaneet heidät myös jäämään”, kertoo opiskelijoiden ohjauksesta vastaava Minna Laitinen. 

”Tässä yhteistyössä yhdistyvät kiinnostavalla tavalla oppiminen ja aito kehitystyö. Opiskelijat pääsevät soveltamaan osaamistaan käytännön työelämässä ja me saamme arvokkaita, tuoreita näkökulmia markkinointiimme. Uskon, että opiskelijoiden ennakkoluuloton ote ja analyyttinen lähestymistapa tuovat esiin kehityskohteita, joita emme ole itse havainneet”, Laitinen jatkaa. 

Projekti huipentuu joulukuussa 2025 opiskelijaryhmän loppuesitykseen, jossa he esittelevät analyysinsä tulokset ja kehitysehdotuksensa. Yhteistyö vahvistaa Capfulin sitoutumista sekä tulevaisuuden osaajien tukemiseen että oman toimintansa jatkuvaan kehittämiseen. 

Capful

Tee epävarmuudesta kilpailuvaltti yhdistämällä ennakointi ja strategia

Epävarmassa ja turbulentissa maailmassa voittajia ovat ne, jotka näkevät muutokset ja osaavat toimia oikea-aikaisesti. Tämä edellyttää elävää strategiaa ja jatkuvaa tulevaisuuden ennakointia. Strategisen ennakoinnin ja strategisen päätöksenteon kytkeminen saumattomaksi kokonaisuudeksi tukee kasvua, kilpailukykyä ja pitkän aikavälin menestystä. Menestyjät eivät vain reagoi muutoksiin, vaan muovaavat aktiivisesti omaa tulevaisuuttaan.

Muun muassa näitä hyötyjä asiakkaamme nostavat esiin:

  • Kilpailuetua tuova päätöksenteko: Uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamisen sekä ennakoiva ja oikea-aikainen päätöksenteko 
  • Strateginen varmuus ja fokus:  Nykystrategian testaaminen, ajantasaisuuden vahvistaminen ja luottamus valmiuksiin menestyä kaikissa tulevaisuuksissa 
  • Toimintaympäristön syvällinen ymmärrys:  Yhteinen käsitys toimintaympäristön kehityksestä ja eri kehityskulkujen vaikutuksista  
  • Riskien hallinta: Tulevaisuuden epävarmuustekijöiden ennakointi ja niihin varautuminen tehostaa riskienhallintaa 
  • Organisaation kyvykkyyksien kehittäminen:  Tulevaisuusajattelun ja ennakointiosaamisen vahvistaminen koko organisaatiossa 

Autamme asiakkaitamme menestymään kaikissa tulevaisuuksissa

Me Capfulilla autamme asiakkaitamme näkemään ja tekemään tulevaisuutta. Capfulin ytimessä on auttaa asiakkaitamme navigoimaan läpi epävarmuuden ja rakentamaan kestävää menestystä – ei vain tämän päivän, vaan kaikkien mahdollisten tulevaisuuksien varalle.  

Capfulin lähestymistapa yhdistää strategisen ennakoinnin ja strategiatyön kokonaisuudeksi, joka auttaa tekee organisaatiostasi ketterämmän ja resilientimmän. 

Capfulin palvelukonsepti, joka yhdistää tulevaisuuden ennakoinnin ja elävän strategian.

Tulevaisuuden ennakointi

Strateginen ennakointi auttaa näkemään ja tulkitsemaan toimintaympäristön muutokset ajoissa ja ennen muita. Kytkemme ennakoinnin strategiseen päätöksentekoon ja rakennamme asiakaskohtaiset prosessit, jotka vahvistavat ennakointikykyä ja auttavat mukauttamaan strategiaa ajoissa. 

Elävä strategia

Hyvä strategia syntyy valinnoista – myös perustelluista päätöksistä jättää jotain pois. Fokusoidun analyysin, asiantuntevan näkemyksen ja osallistavien menetelmien tuloksena syntyy selkeä strateginen suunta ja konkreettinen perusta strategisille tavoitteille ja toimenpiteille. 


Tutustu asiakastarinoihimme:

Kalmar Global – Foresight project to future-proof Kalmar’s business until 2035 and beyond

Lue miten autoimme Kalmaria rakentamaan systemaattisen ennakointimallin strategisen päätöksenteon tueksi.

Lue lisää


Prizztech Oy – Skenaariolähtöinen strategiaprojekti

Prizztechin vanhan strategian 2017-2024 strategisena tahtotilana oli olla vuonna 2024 maakunnallisesti haluttu ja arvostettu elinkeinoelämän kasvuun tähtäävien palveluiden tuottaja valituilla teemoilla. Tämän tavoitteen täytyttyä Prizztech tunnisti tarpeen uuden, tulevaisuuslähtöisen strategian luomiselle vuosille 2023 – 2028.

Lue lisää


Ota yhteyttä niin keskustellaan lisää!

alt

Sointu Kouki
Head of Sales, Managing Consultant, VTM
+358 50 543 5229
sointu.kouki@capful.fi