Meillä on ilo kertoa, että Juha Kostamo aloittaa Capfulin toimitusjohtajana 1.9.2025. Samalla nykyinen toimitusjohtajamme Jarkko Pallasaho siirtyy keskittymään täysipainoisesti Capfulin asiakastyöhön sekä ennakointi- ja strategiapalveluidemme kehittämiseen.

Vahvistuvaa strategista ennakointia

Maailma ympärillämme muuttuu kiihtyvällä tahdilla. Organisaatiot tarvitsevat entistä joustavampia strategioita menestyäkseen epävarmuuden keskellä. Toimitusjohtajavaihdoksen tavoitteena on vahvistaa Capfulin asemaa strategisen ennakoinnin edelläkävijänä sekä tarjota entistä vaikuttavampia ratkaisuja tulevaisuuden haltuunottoon.

Juha tuo mukanaan lähes 25 vuotta konsultointikokemusta sekä kotimaisissa että kansainvälisissä ympäristöissä. Erityisenä vahvuutena Juhalla on jo vuodesta 2008 karttunut kokemus tekoälyn parista. Juhan vankka asiantuntemus auttaa meitä vastaamaan entistä paremmin asiakkaidemme tänä päivänä kohtaamiin ennakointi- ja strategiatyön haasteisiin.

”On ilo ja kunnia päästä liittymään Capfulin joukkoon toimitusjohtajan roolissa. Otan tämän tehtävän vastaan suurella innolla – Capfulilla on ainutlaatuista osaamista, jolle markkinassa on kysyntää aina ja erityisesti silloin, kun maailma on murroksessa,” kertoo Juha.

Vahvaa jatkuvuutta asiakastyön kehittämisessä

Jarkon siirtyminen asiakastyöhön ja strategiapalveluiden kehittämiseen varmistaa Capfulin erityisosaamisen jatkuvuuden ja vahvistumisen. Kolmen vuoden toimitusjohtajuuden jälkeen Jarkko keskittyy nyt siihen, mistä nauttii eniten: ennakoinnin, skenaarioiden ja elävän strategian yhdistämiseen toimivaksi kokonaisuudeksi.

”Menestyminen toimintaympäristömme nopeiden muutosten ja epävarmuuden keskellä vaatii organisaatioiden strategiatyöltä yhä enemmän. Parhaiten asiakkaistamme onnistuvatkin ne, joilla strategia on rakennettu joustavaksi mukautumaan toimintaympäristön myllerryksiin,” toteaa Jarkko.

Yhdessä kohti tulevaa

Capfulin neljännesvuosisadan kokemus skenaario- ja strategiatyön edelläkävijänä saa nyt uuden sysäyksen. Tavoitteenamme on varmistaa, että yhä useammat organisaatiot löytävät Capfulin ainutlaatuisen osaamisen tuekseen epävarmuuden keskellä.

Haluatko kuulla lisää ennakoinnista epävarmuuksien keskellä ja tulevaisuuskestävästä strategiasta? Ota yhteyttä niin rakennetaan yhdessä seuraava luku myös sinun organisaatiosi tarinaan!



Juha Kostamo
+358 40 865 4811
juha.kostamo@capful.fi



Jarkko Pallasaho
+358 44 309 7772
jarkko.pallasaho@capful.fi

Seuraava luku Capfulin tarinassa – Juha Kostamo toimitusjohtajaksi

Meillä on ilo kertoa, että Juha Kostamo aloittaa Capfulin toimitusjohtajana 1.9.2025. Samalla nykyinen toimitusjohtajamme Jarkko Pallasaho siirtyy keskittymään täysipainoisesti Capfulin asiakastyöhön sekä ennakointi- ja strategiapalveluidemme kehittämiseen.

Vahvistuvaa strategista ennakointia

Maailma ympärillämme muuttuu kiihtyvällä tahdilla. Organisaatiot tarvitsevat entistä joustavampia strategioita menestyäkseen epävarmuuden keskellä. Toimitusjohtajavaihdoksen tavoitteena on vahvistaa Capfulin asemaa strategisen ennakoinnin edelläkävijänä sekä tarjota entistä vaikuttavampia ratkaisuja tulevaisuuden haltuunottoon.

Juha tuo mukanaan lähes 25 vuotta konsultointikokemusta sekä kotimaisissa että kansainvälisissä ympäristöissä. Erityisenä vahvuutena Juhalla on jo vuodesta 2008 karttunut kokemus tekoälyn parista. Juhan vankka asiantuntemus auttaa meitä vastaamaan entistä paremmin asiakkaidemme tänä päivänä kohtaamiin ennakointi- ja strategiatyön haasteisiin.

”On ilo ja kunnia päästä liittymään Capfulin joukkoon toimitusjohtajan roolissa. Otan tämän tehtävän vastaan suurella innolla – Capfulilla on ainutlaatuista osaamista, jolle markkinassa on kysyntää aina ja erityisesti silloin, kun maailma on murroksessa,” kertoo Juha.

Vahvaa jatkuvuutta asiakastyön kehittämisessä

Jarkon siirtyminen asiakastyöhön ja strategiapalveluiden kehittämiseen varmistaa Capfulin erityisosaamisen jatkuvuuden ja vahvistumisen. Kolmen vuoden toimitusjohtajuuden jälkeen Jarkko keskittyy nyt siihen, mistä nauttii eniten: ennakoinnin, skenaarioiden ja elävän strategian yhdistämiseen toimivaksi kokonaisuudeksi.

”Menestyminen toimintaympäristömme nopeiden muutosten ja epävarmuuden keskellä vaatii organisaatioiden strategiatyöltä yhä enemmän. Parhaiten asiakkaistamme onnistuvatkin ne, joilla strategia on rakennettu joustavaksi mukautumaan toimintaympäristön myllerryksiin,” toteaa Jarkko.

Yhdessä kohti tulevaa

Capfulin neljännesvuosisadan kokemus skenaario- ja strategiatyön edelläkävijänä saa nyt uuden sysäyksen. Tavoitteenamme on varmistaa, että yhä useammat organisaatiot löytävät Capfulin ainutlaatuisen osaamisen tuekseen epävarmuuden keskellä.

Haluatko kuulla lisää ennakoinnista epävarmuuksien keskellä ja tulevaisuuskestävästä strategiasta? Ota yhteyttä niin rakennetaan yhdessä seuraava luku myös sinun organisaatiosi tarinaan!



Juha Kostamo
+358 40 865 4811
juha.kostamo@capful.fi



Jarkko Pallasaho
+358 44 309 7772
jarkko.pallasaho@capful.fi

Trade wars as signals from the future – rethinking conflict

The headlines speak of tit-for-tat tariffs, supply chain woes, faltering alliances, and a retreat from globalisation. We tend to frame trade wars in the language of crisis – conflict, disruption, escalation, retaliation. But from a foresight perspective, trade wars can also offer a window into what’s next. Beneath the turbulence, we may see signals of economic redesign: shifts from just-in-time efficiency to supply resilience, from liberal openness to sovereignty-driven autonomy, or from globalisation to value-aligned economic blocs. The question isn’t whether trade wars are good or bad, but what they can reveal about new systems that may be emerging.

Reframing trade wars – conflict as signal

Conflict – whether geopolitical, economic, social, or environmental – is traditionally framed as a problem to be solved or a crisis to be managed. But in the discipline of foresight, conflict can be reframed as a meaningful signal – offering clues of deeper systemic shifts, hidden tensions, or the potential birth of new structures. Rather than being interpreted as noise or anomalies, conflicts can be treated as rich inputs into scenario construction.

From a foresight perspective, trade wars can also be viewed differently – less like economic blunders, political weapons, or miscalculations and more like “messy field tests” for alternative global futures. Rather than despair, we can ask: What values are clashing? What systems are no longer working? What is struggling to emerge through this turbulence? What future systems are being stress-tested through these confrontations?

What can conflicts reveal to a foresight practioner?

  • Many systemic conflicts, like trade wars, can reveal friction between old and emerging systems. For example, the US-China trade dispute may be less about tariffs and more about the end of an era where openness reigned over national sovereignty and strategic control.
  • Conflicts can expose the fragility of assumed “normals” – like just-in-time supply chains and liberalised trade – highlighting potential design flaws we’ve normalised. For example, war-induced global fertiliser shortages have revealed the dependency risks in industrial agriculture, prompting questions about food sovereignty.
  • Conflicts can act as accelerators of futures, catalysing innovation or adaptation. New alliances, business models, governance tools, and technologies often emerge under pressure. For example, Russia’s invasion of Ukraine triggered massive European investment in clean energy, faster than years of climate negotiation had achieved.
  • Conflicts can surface latent values and cultural shifts regarding justice, sovereignty, safety, sustainability etc. By mapping which values are being contested, foresight practitioners can anticipate where shifts in public mood and policy may be headed. For example, debates around AI regulation are not just technical – underlying are cultural conflicts about agency, transparency, and human dignity.

Trade wars – what futures are being prototyped?

Trade wars are not just about goods and tariffs; they are “high-intensity” signals of multiple larger forces at play. These signals point toward deeper reconfigurations in how economies will be built and governed. For example, the EU’s Carbon Border Adjustment Mechanism (CBAM) is not just an environmental policy – it could be viewed as a proto-framework for climate-aligned trade blocs, where more green tariffs, resource-based disputes, and carbon accountability will shape future alliances. Or the semiconductor battles between the US and China are an indication of emerging techno-nationalism, showing how deeply technology is now a terrain of national power. Sanctions on chip manufacturing, rare earth elements, and AI components indicate that digital infrastructure is no longer neutral – it’s a strategic asset.

Putting on our scenarist’s hat, we could interpret current trade tensions as early-stage models of competing futures, such as:

Future A: The great decoupling
A fragmented world of competing techno-blocs, with parallel internets (think of splinternet), supply chains, and currencies. Economic sovereignty becomes the organising principle.

Future B: The polycentric regenerative economy
Trade begins to reorganise around robust, regionally anchored systems that prioritise circular economies, ecological stewardship, and collaborative governance. What emerges is a post-global economy shaped more by place-based resilience than global efficiency.

Future C: The coordinated digital commonwealth
An intriguing vision of supranational cooperation via AI governance and blockchain-based compliance systems. Trade as a programmable, traceable, trustable mesh – no longer reliant on treaties alone.

Each scenario carries its own opportunities and maladies. Our role is not to pick one, but to explore the possibility space they illuminate.

Implications for foresight and strategy

What could all this mean for those of us working in futures thinking, strategic planning, or policy design? As foresight practitioners, we serve as interpreters of trade wars and other conflicts, extracting insights not just from what is happening, but from what it hints might come next. Specifically, we can

  • Rethink baselines. What we often reference as “normal”, such as the relatively frictionless trade environment of 2015, may itself be an anomaly: a brief convergence of geopolitics, technology, and economic ideology. To use it as a benchmark is to mistake a moment for a model. The task isn’t to restore a past equilibrium, but to make sense of the transition and help shape what comes next.
  • Mine the noise for signals. Trade wars and related disruptions can be read as weak signals of deeper design debates: Who controls data? What defines a critical resource? What supply chains are too critical to fail – and who decides? What is fair trade in a warming world? What new trade disputes might arise over water, carbon, food, or biodiversity?
  • Stress-test strategies. Use conflict scenarios, like trade wars, to stress-test strategies or value chains under turbulent, divergent futures to uncover hidden vulnerabilities and potential redesign alternatives.
  • Watch for wildcard catalysts. Unexpected developments– like an AI-generated trade agreement bypassing traditional diplomacy, a climate-triggered embargo on water-intensive exports, or a citizen-led boycott movement – could rapidly challenge assumptions. In foresight, staying attuned to such outliers is essential.

Reframing mindset – conflict not as breakdown, but as transition

The “conflict-as-signal” mindset challenges the reactive, linear thinking often found in our response to crises like trade wars. It invites leaders and strategists to:

  • Stay curious during disruption
  • Resist premature conclusions
  • Ask what is being made possible – even amidst collapse. What adjacent possibilities can trade wars unlock?

Instead of analysing trade wars through the typical geopolitical or economic lens, we could examine them as “living prototypes” of emerging systems in global governance, technology sovereignty, or climate-aligned economics – revealing how nations are reimagining power, autonomy, interdependency, and values in a multipolar world.

So – what if we understood tariffs, sanctions, and decoupling not as breakdowns of global order, but as crude blueprints for the next phase of economic design? We could then also explore how trade wars may be unintentionally accelerating innovation in localised manufacturing, green technology independence, digital trade ecosystems and more. By shifting our perspective, we open up space to ask not just what’s breaking, but what’s being built.

Ennakoimaton maankäytön suunnittelu tulee kunnalle kalliiksi

Tämä blogiteksti käsittelee kunnan maankäytön ennakoivaa ja strategista suunnittelua. Ennakoiva suunnittelu lähtee nykyisen toimintaympäristön tunnistamisesta, siihen liittyvien epävarmuuksien ja trendien tunnistamisesta sekä asteittain kokonaiskuvan selkiyttämisestä. Ennakoiva suunnitteluajattelu pyrkii tunnistamaan suunnittelun vaihtoehtoja sekä erilaisten tavoitteiden ja toimijoiden intressejä. Kunnissa, seutukunnissa ja maakunnissa aihe on erityisen ajankohtainen nyt, sillä juuri tällä hetkellä alueilla kilpailu on kovaa erilaisten tilaa vievien hankkeiden, kuten tuuli- ja aurinkovoimaloiden, akkumateriaalitehtaiden ja datakeskusten osalta. Alueilla näihin hankkeisiin liittyy mittavia mahdollisuuksia, mutta myös merkittäviä riskitekijöitä esimerkiksi geopolitiikan, energian saatavuuden, infrakysymysten, vihreän siirtymän rahoituksen ja työvoiman saatavuuden muodoissa.

Kirjoitan aiheesta pitkäaikaisena mielenkiinnon kohteenani, ja myös siitä syystä, että usein kuntien kohdalla maankäyttö ja siihen liittyvä päätöksenteko ei ole aina ennakoivaa, vaan valitettavan usein reaktiivista tai jopa jälkijättöistä. Monesti myös päätöksenteon perustelut ontuvat, kun otetaan huomioon maankäytön sitovuus ajassa ja paikassa. Syitä tälle on luultavasti useita, mutta ehkä yksi syy liittyy puhtaasti menetelmäosaamiseen – alueilla ei välttämättä tunneta ennakoinnin menetelmiä ja oikeita soveltamistapoja.

Ulkoisille riskitekijöille kunnat tai maakunnat eivät välttämättä voi mitään, mutta oman alueensa maankäyttöön ja päätöksentekoon ne voivat vaikuttaa. Näin ollen on erityisen tärkeää tehdä maankäyttöä vuosikymmeniksi sitovat ratkaisut riittävään tietopohjaan ja tilannekuvaan tukeutuen haastaen nykyisiä, aika ajoin lukkiintuvia ajattelutapoja. Epäonnisia aluekehityshankkeita, joihin liittyy todennäköisesti riittämättömän tilanne- ja tulevaisuuskuvan hahmottaminen, on taannoinen Mänttä-Vilppulan kuntaan suunniteltu asumisen konsepti, joka olisi yhdistänyt asumista ja pienilmailua. Tai Orimattilan Hennaan suunniteltu puutarhakaupunginosa, joka on kunnan mittavista ponnisteluista huolimatta lähtökuopissa. Edellä mainittuja hankkeita tai kuntia ei ole tarkoitus mollata niiden vastoinkäymisten takia, mutta käyttää niitä esimerkkeinä tapauksista, joita olisi voitu suunnata paremmin konseptointivaiheessa tunnistamalla asumispreferenssien, asuntokysynnän ja liikkumisen muutoksia.

Tulevaisuusvisiot ja -skenaariot ennakoivan suunnittelun välineenä

Yksi tapa tehdä ennakoivaa suunnittelua on hyödyntää tulevaisuudentutkimuksessa kehiteltyjä ennakointimetodeja, kuten tulevaisuusskenaarioita tai visioita. Skenaarioiden ja visioiden avulla voidaan rakentaa uskottavia maankäyttöä koskevia kehityskulkuja, joilla voidaan hahmottaa suunnittelun päämääriä, mahdollisuuksia sekä pahimpia sudenkuoppia. Ne tuovat esille uusia näkökantoja, hahmottavat suunnittelun riskejä ja auttavat keskittymään suunnittelussa merkityksellisiin asioihin, kun suunnittelun aikajänne on useasti kymmeniä vuosia. Parhaimmillaan skenaariot ja visiot ovatkin ennen oikeusvaikutteisen kaavan laatimista, kun suunnittelulle kaivataan vaihtoehtoja, perusteltuja näkemyksiä, reunaehtoja tai toimintojen ja suunnitelmien yhteensovittamista sekä toimijoiden yhteen saattamista. 

Skenaariot ja visiot ovat antoisinta muodostaa joko ydintoimijoiden kesken tai laajemmalla osanottajakunnalla, jolloin näkemyksiä ja tavoitetilaa rakennetaan yhteisesti. Näin tavoitteisiin sitoudutaan helpommin yhdessä, ja näin ollen poliittinen päätöksenteko on myös helpompaa. 

Mitä ennakoiva suunnittelu vaatii asiakkaalta? 

Asiakkaan kannalta strategisen suunnittelun tulevaisuusorientoituneet yhteiskehittämisprosessit vaativat työtä, mutta lopputulos on palkitseva, kun oman organisaation ja alueen tulevaisuutta mietitään yhdessä virkahenkilöstön, päättäjien ja keskeisten sidosryhmien kanssa. Osallisuuden kautta ennakointiprosessi antaa takuulla eväitä nykytilan tunnistamiseen ja tulevaisuuden hahmottamiseen, jota voidaan konkreettisesti hyödyntää myöhemmin esimerkiksi osana organisaation strategiaprosessia.

Capfulin rooli ennakointityössä on luoda puitteet onnistuneelle tulevaisuusorientoituneelle prosessille toimimalla aihepiirin ulkopuolisena erityisasiantuntijana, auttaa asiakasta hahmottamaan nykyistä ja tulevaa toimintaympäristöä, muotoilla asiakkaan kanssa keskeisiä tavoitteita, toimia tilaisuuksien fasililitaattorina sekä auttaa päätöksentekoprosessin loppuunsaattamisessa. Capfulilla on kokemusta ennakoivasta maankäytön suunnittelusta esimerkiksi Kotka-Haminan strategisen yleiskaavan laadinnasta, ja Jaakko Huttunen on ollut laatimassa useita maankäytön ennakointi-, skenaario- ja visiotöitä muun muassa Helsingin, Rovaniemen ja Vaasan kaupungeille. Capfulin ennakointityötä voidaan hyödyntää myös millä tahansa muulla toimialalla, jolla tarvitaan nykytilan kartoitusta ja tulevaisuuden kehityskulkujen tunnistamista. Esimerkiksi huhtikuussa valittavat uudet kunnanvaltuustot voivat kaivata kunnan kokonaistilanteesta ja suunnasta uusia ajatuksia ennen kuntastrategian laadintaa.

Jos alueesi kaipaa uusia ajatuksia ennakointiin tai strategian laatimiseen, niin laita viestiä ja sovitaan tapaaminen!

Kirjoittaja toimi julkisen hallinnon ennakoinnin asiantuntijana Capfulilla

Jaakko Huttunen

Senior Consultant, FM
+358 44 747 7007
jaakko.huttunen@capful.fi

Capfulin kokemus Ukraina-tematiikan ympärillä kasvaa entisestään

Capful toteutti nopealla aikataululla Kinnolle ja Cursorille osana URHEAT-hanketta selvityksen Ukrainan jälleenrakennuksen mahdollisuuksiin liittyen. Selvityksessä keskityttiin erityisesti Kymenlaaksolaisten pk-yritysten mahdollisuuksiin osallistua jälleenrakennusprosessiin ja siinä tarkasteltiin tärkeimpiä kansainvälisiä rahoitusinstrumentteja, Suomen kansallisia suunnitelmia sekä Ukrainan tarpeita eri alueilla ja toimialoilla.

Projektissa tunnistettiin erilaisia mahdollisuuksia ja kärkiä, joilla Kymenlaakson pk-yritykset voisivat jälleenrakennusta lähestyä, mutta myös Ukrainassa toimimisen sudenkuoppia ja esteitä. Lisäksi muodostettiin selkeät askelmerkit, joita noudattamalla yritys voi päästä osalliseksi jälleenrakennusprosesseihin.

Selvityksessä hyödynnettiin taustatutkimuksen sekä suomalaisten asiantuntija- ja yrityshaastatteluiden lisäksi Capfulin verkostoa Puolassa ja Ukrainassa.

Kiinnostuitko?
Ota yhteyttä:

Justus Jokela kuva

Justus Joenaalto
Head of International Security and Crisis Readiness, VTM
+358 50 917 0076
justus.joenaalto@capful.fi

Ukrainan jälleenrakentaminen

Ukrainassa tullaan tarvitsemaan sodan jälkeen (tai sen muuntuessa jäätyneeksi konfliktiksi) massiivista jälleenrakennusta, joka ulottuu lähes kaikille yhteiskunnan osa-alueille. KSE:n arvio sodan tähän mennessä aiheuttamien vahinkojen hintalapusta on 150-250 miljardin dollarin luokkaa. Eniten vahinkoa on kohdistunut asuntokantaan ja liikenneinfrastruktuuriin. Raskas teollisuus ja yritykset muutenkin ovat kärsineet merkittävää vahinkoa, erityisesti maatalous on kärsinyt sodasta huomattavasti. Yli 3000 koulua tai koulutusverkon osaa on tuhoutunut tai vahingoittunut. Myös energiajärjestelmä vaatii kokonaisvaltaista uudistamista, jotta se vastaisi EU-standardeja. Suuri osa sodan aikana tehdyistä ad-hoc korjauksista ei tule kestämään aikaa. Niin käyttöveden kuin jätevedenkin osalta infrastruktuuri vaatii laajoja korjauksia ja uudistamista. Terveydenhuoltojärjestelmä on ollut sodan aikana kovilla ja sen nostaminen edes sotaa edeltävälle tasolle vaatii merkittävästi resursseja.

Capful on viime talven ja kevään aika toteuttanut tähän mennessä Suomen suurimman selvityksen Ukrainan siviiliyhteiskuntaan kohdistuneesta vaikuttamisesta, vahingoista sekä vaikuttamiseen varautumisesta ja siitä palautumisesta. Perehdyimme selvityksessä erityisesti energiajärjestelmään, kaasuverkkoon, telekommunikaatioon ja internetiin, IT-alaan, vesihuoltoon, lämmitykseen, liikenneinfrastruktuuriin, ruokahuoltoon, terveydenhuoltoon sekä maksuliikenteeseen. Selvityksen pohjalta ymmärrämme syvällisesti Ukrainan yhteiskunnan nykytilannetta ja sodan myötä syntyneitä jälleenrakennustarpeita. Työn myötä olemme muodostaneet kontakteja eri aloille Ukrainassa. Työ on toteutettu Capful Polska toimistomme kanssa yhteistyössä, jossa on ukrainalaisia ja ukrainaa puhuvia konsultteja käytössämme.

Haluatko kuulla lisää?
Ota yhteyttä


Kimmo Kivinen
Senior Partner
050 540 9446
kimmo.kivinen(at)capful.fi

Capful on valittu osaksi Tieran asiantuntijaverkostoa

Capful tulee osana Kuntien Tiera Oy asiantuntijaverkostoa auttamaan Tieran asiakkaita strategia- ja skenaariotyössä sekä strategian jalkautuksessa. Tieran asiakkaat voivat hankkia Capfulin ennakointipalveluita helposti ja sujuvasti Tieran asiantuntijoiden hankinta -palvelu DPS:n kautta. 

Osallistu webinaariin

Miten organisaatiosi voi menestyä tulevaisuudessa? Haluatko kuulla, miten skenaariotyötä voi hyödyntää kuntien ja hyvinvointialueiden johtamisessa? Tule Capfulin ja Tieran Tulevaisuuden skenaariot johtamisen työkaluna” -webinaariin ke 15.2. klo 9-10 kuulemaan lisää, miten skenaariotyötä voi hyödyntää organisaation johtamisessa!

Tilaisuuden ohjelma:​

  • Capful kuntakentän tukena: ennakoinnin ja strategiatyön lähestymistavat
  • Joensuun skenaariot 2030 (Joensuun kaupungin strategiajohtaja Sami Laakkonen)​
  • Toimintaympäristön ajankohtaisten muutosten tarkastelu skenaarioiden avulla: miten digitalisaatio, kyberturva, vihreä siirtymä ja maankäyttö vaikuttavat kuntien rooliin

Ilmoittaudu mukaan täällä

alt

Minkälaisissa tulevaisuuden maailmoissa yliopisto-opetus voisi tapahtua vuonna 2035?

Yliopisto-opetuksen skenaariot 2035 -projekti tarkastelee, miten ympärillämme tapahtuvat suuret muutokset, kuten ilmaston lämpeneminen, geopolitiikan kiristyminen, arvojen ja ideologian muutokset sekä digitalisaatio kytkeytyvät yliopisto-opetuksen tulevaisuuteen.

Capfulin ja Helsingin yliopiston yhteistyössä muodostetaan skenaariotyön välineillä näkemys yliopisto-opetuksen vaihtoehtoisista tulevaisuuksista, joka innostaa ja inspiroi keskusteluun HY:n tulevaisuuden mahdollisuuksista ja yliopisto-opetuksen roolista pitkällä aikavälillä, aina vuoteen 2035 asti.

Helsingin yliopiston toimijoita laajasti osallistavassa työskentelyssä kuvataan yliopisto-opetuksen vaihtoehtoisia tulevaisuusskenaarioita. Näiden avulla voidaan pohtia Helsingin yliopistolle tulevaisuudessa avautuvia uusia mahdollisuuksia, sen ainutlaatuisuutta ja ominaispiirteitä. Lisäksi myös tulevaisuuden opettamisen tapoja ja välineitä, sekä yhteiskunnallista ja kansainvälistä vaikuttavuutta. Työn tulokset toimivat myöhemmin pohjana yliopiston opetusfilosofian kirkastamiselle.

Projekti käynnistettiin työpajalla, jossa käsiteltiin laajasti toimintaympäristön muutostekijöitä, ja skenaarioiden muodostaminen jatkuu nyt fokusryhmähaastattelujen ja laajan kyselyn tukemana. Skenaarioita rikastetaan ja syvennetään työpajatyöskentelyllä, ja projekti huipentuu keväällä niitä käsittelevään symposiumiin.

Haluatko kuulla lisää? Ota yhteyttä:

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on Kimmo_Kivinen_790x790.jpg

Kimmo Kivinen
Senior Partner
050 540 9446
kimmo.kivinen@capful.fi

Regaining a sense of control in a VUCA² world with strategic foresight

How to apply foresight to strategic decision-making in a VUCA² situation today?

The business environment has, for decades, not been as foggy as it is today. How management teams can start to regain a sense of control in the so-called VUCA² world of extreme uncertainty, using continuous strategic foresight? To begin with, three things are needed: time, a clear strategic agenda, and shared assumptions about the future of the business environment.  

In the latest blog post Capful’s Tomi Heikkinen shares his view on taking the first steps in building a future-driven strategy

Mental models, worldviews, and the challenge to perceive unpleasant futures!

Are the ”wrong trousers” here again, but now enabling the war in Ukraine?

New geopolitical, bipolar structure seems to be speeding up. We build stronger alliances with those who share the same understanding of the world. The US secretary of treasury, Janet Yellen expressed that the US would now favour “the friend-shoring of supply chains to a large number of trusted countries” that share “a set of norms and values about how to operate in the global economy”.

Although such a development makes it easier to play in your own sandbox, it creates new risks as you do not understand what is happening in another sandbox. Our value systems might hinder us from correctly assess the dynamics in e.g. Asia and how China’s position is evolving.

Senior Advisors Mikael Paltschik and Heini Kaivola shares their reflections on the latest Capful blog post.