Capful tulee osana Kuntien Tiera Oy asiantuntijaverkostoa auttamaan Tieran asiakkaita strategia- ja skenaariotyössä sekä strategian jalkautuksessa. Tieran asiakkaat voivat hankkia Capfulin ennakointipalveluita helposti ja sujuvasti Tieran asiantuntijoiden hankinta -palvelu DPS:n kautta. 

Osallistu webinaariin

Miten organisaatiosi voi menestyä tulevaisuudessa? Haluatko kuulla, miten skenaariotyötä voi hyödyntää kuntien ja hyvinvointialueiden johtamisessa? Tule Capfulin ja Tieran Tulevaisuuden skenaariot johtamisen työkaluna” -webinaariin ke 15.2. klo 9-10 kuulemaan lisää, miten skenaariotyötä voi hyödyntää organisaation johtamisessa!

Tilaisuuden ohjelma:​

  • Capful kuntakentän tukena: ennakoinnin ja strategiatyön lähestymistavat
  • Joensuun skenaariot 2030 (Joensuun kaupungin strategiajohtaja Sami Laakkonen)​
  • Toimintaympäristön ajankohtaisten muutosten tarkastelu skenaarioiden avulla: miten digitalisaatio, kyberturva, vihreä siirtymä ja maankäyttö vaikuttavat kuntien rooliin

Ilmoittaudu mukaan täällä

alt

Capful on valittu osaksi Tieran asiantuntijaverkostoa

Capful tulee osana Kuntien Tiera Oy asiantuntijaverkostoa auttamaan Tieran asiakkaita strategia- ja skenaariotyössä sekä strategian jalkautuksessa. Tieran asiakkaat voivat hankkia Capfulin ennakointipalveluita helposti ja sujuvasti Tieran asiantuntijoiden hankinta -palvelu DPS:n kautta. 

Osallistu webinaariin

Miten organisaatiosi voi menestyä tulevaisuudessa? Haluatko kuulla, miten skenaariotyötä voi hyödyntää kuntien ja hyvinvointialueiden johtamisessa? Tule Capfulin ja Tieran Tulevaisuuden skenaariot johtamisen työkaluna” -webinaariin ke 15.2. klo 9-10 kuulemaan lisää, miten skenaariotyötä voi hyödyntää organisaation johtamisessa!

Tilaisuuden ohjelma:​

  • Capful kuntakentän tukena: ennakoinnin ja strategiatyön lähestymistavat
  • Joensuun skenaariot 2030 (Joensuun kaupungin strategiajohtaja Sami Laakkonen)​
  • Toimintaympäristön ajankohtaisten muutosten tarkastelu skenaarioiden avulla: miten digitalisaatio, kyberturva, vihreä siirtymä ja maankäyttö vaikuttavat kuntien rooliin

Ilmoittaudu mukaan täällä

alt

UEF kampuskehityksen skenaariot

Oppimisen, työntekemisen ja tutkimuksen toimintaympäristössä ilmenee laajoja ja vahvoja kehityskulkuja, kuten digitaalinen ja teknologinen kehitys, kulttuurinen kohtaaminen ja liikkuvuuden lisääntyminen, ympäristön muutokset ja luonnonvarojen kestävä käyttö, väestön ikääntyminen sekä moninaistuva oppiminen ja vuorovaikutus.

UEF:lle toteutetun skenaariotyön tavoitteena oli rakentaa loogiset ja haastavat skenaariot, joiden avulla voidaan ennakoida oppimisen, tutkimuksen ja työntekemisen toimintaympäristön kehitystä, analysoida vaihtoehtoisten tulevaisuuksien vaikutusta yliopiston toimintaan sekä määritellä varautumisnäkökohdat ja välttämättömättömät toimenpiteet kampuskehitykseen.

Projekti toteutettiin laajasti osallistaen. Tarkoituksena oli ohjata organisaation eri toimijoita ajattelemaan ja käsittelemään yhteisesti oppimiseen, tutkimukseen ja työn tekemiseen liittyviä vaihtoehtoisia tulevaisuuden kehityskulkuja ja siten parantaa edellytyksiä ymmärtää ajankohtaisia ilmiöitä ja kampusten käyttäjien tulevaisuuden tarpeita. Tavoitteena oli kehittää projektiin osallistuvien tulevaisuuslähtöistä näkemystä ja syventää ymmärrystä toimintaympäristön tulevasta kehityksestä, auttaa avainhenkilöitä käymään rakentavaa keskustelua toimintaympäristön muutoksista ja tilaratkaisujen uudistumisen tarpeista, sekä synnyttää uutta strategista keskustelua ja ja ajattelua. Osallistavan prosessin kautta luotiin näkemys tulevaisuuden mahdollisista kehityskuluista.

Työn tuloksena tunnistettiin UEF:n kampuksen kehittämisen kannalta keskeiset toimintaympäristön muutokset ja niistä rakentuvat kolme erilaista tulevaisuuden toimintaympäristön skenaariota. Skenaarioissa kuvataan oppimisen, työn ja niiden toimintaympäristön muutoksia ja disruptioita, sekä erilaisten skenaarioiden konkreettisia vaikutuksia tulevaisuuden kampusten työympäristöihin ja tilatarpeisiin. Skenaariotyö ja sen pohjalta muodostettu näkemys UEF:n toimintaympäristön kehityksestä vuoteen 2030 toimivat kampuskehityskeskustelun pohjana ja ohjaavat kampuskehityksen toimintatapojen ja linjausten määrittelyä.

”Skenaariotyö oli tärkeä vaihe organisaatiomme kampuskehityshankkeessa avata ajattelua erilaisiin tulevaisuuden vaihtoehtoihin ja antaa rohkeutta tarkastella toimintatapojemme. Tämän pohjalta meidän on huomattavasti helpompi jatkaa kohti konkretiaa.” 

Hallintojohtaja Tuomo Meriläinen

Lähtötilanne

• Miltä yliopistojen tulevaisuuden toimintaympäristöt voivat näyttää?

• Miten opiskelun, opetuksen, tutkimuksen ja työn tekemisen vaatimukset ja toimintamallit voivat kehittyä vuoteen 2035 mennessä?

• Miten nämä kehityskulut vaikuttavat UEF:n kampuskehittämiseen?

Mitä tehtiin

• Tunnistettiin UEF:n kampuksen kehittämisen kannalta keskeiset toimintaympäristön muutokset ja niistä rakentuvat kolme erilaista tulevaisuuden toimintaympäristön skenaariota.

• Skenaarioissa kuvattiin, mitä toiveita ja tarpeita opiskelijoilla ja työntekijöillä voi olla tulevaisuudessa työ- ja oppimisympäristöille, ja millaisia uusia vaatimuksia voi nousta kampuksille, tiloille ja teknologioille.

• Arvioitiin skenaarioiden vaikutuksia kampuksen tilojen toiminnalliseen, laadulliseen ja määrälliseen tarpeeseen ja testattiin nykyisten tilaratkaisujen toimivuutta eri skenaarioissa.

Mitä saavutettiin

• Projektin tuotoksena syntyi skenaarioiden lisäksi lista toimenpide-ehdotuksia kampusten, tilojen ja työympäristöjen kehittämiseksi. Nämä toimivat pohjana UEF:n kampuskehityksen toimintatapojen ja linjausten määrittelyssä.

• Skenaariotyön jälkeen koordinaatio-ryhmässä muodostettiin UEF:n näkemys toimintaympäristön kehityksestä vuoteen 2030. Nämä näkemykset toimivat kampuskehityskeskustelun tukena.

Minkälaisissa tulevaisuuden maailmoissa yliopisto-opetus voisi tapahtua vuonna 2035?

Yliopisto-opetuksen skenaariot 2035 -projekti tarkastelee, miten ympärillämme tapahtuvat suuret muutokset, kuten ilmaston lämpeneminen, geopolitiikan kiristyminen, arvojen ja ideologian muutokset sekä digitalisaatio kytkeytyvät yliopisto-opetuksen tulevaisuuteen.

Capfulin ja Helsingin yliopiston yhteistyössä muodostetaan skenaariotyön välineillä näkemys yliopisto-opetuksen vaihtoehtoisista tulevaisuuksista, joka innostaa ja inspiroi keskusteluun HY:n tulevaisuuden mahdollisuuksista ja yliopisto-opetuksen roolista pitkällä aikavälillä, aina vuoteen 2035 asti.

Helsingin yliopiston toimijoita laajasti osallistavassa työskentelyssä kuvataan yliopisto-opetuksen vaihtoehtoisia tulevaisuusskenaarioita. Näiden avulla voidaan pohtia Helsingin yliopistolle tulevaisuudessa avautuvia uusia mahdollisuuksia, sen ainutlaatuisuutta ja ominaispiirteitä. Lisäksi myös tulevaisuuden opettamisen tapoja ja välineitä, sekä yhteiskunnallista ja kansainvälistä vaikuttavuutta. Työn tulokset toimivat myöhemmin pohjana yliopiston opetusfilosofian kirkastamiselle.

Projekti käynnistettiin työpajalla, jossa käsiteltiin laajasti toimintaympäristön muutostekijöitä, ja skenaarioiden muodostaminen jatkuu nyt fokusryhmähaastattelujen ja laajan kyselyn tukemana. Skenaarioita rikastetaan ja syvennetään työpajatyöskentelyllä, ja projekti huipentuu keväällä niitä käsittelevään symposiumiin.

Haluatko kuulla lisää? Ota yhteyttä:

Paul Hermansson kuva
Paul Hermansson
Consultant, VTM
+358 50 574 9894
paul.hermansson@capful.fi

Become an International Certified Future Strategist (ICFS)

Companies and organizations act in an increasingly complex environment. The speed of change is tremendous. In order to successfully cope with rapid change companies need to understand their business environment as well as the future development.

That is why we have developed a tailored education program with the objective of leading to International Certified Future Strategist (ICFS) and a new job category in Europe.

Until today, there has been no such profession in Europe and we see the urgent need for one to be developed and explored, should Europe be able to successfully compete with other regions of the world. Only by understanding the rapidly changing and increasingly complex world can companies, organisations and public authorities take a lead. The Future Strategist is vital to this aim.

We are delighted to announce the dates for the 2023 ICFS course that will start on February 2023. As usual, the 12-day programme will focus on environmental analysis, scenario, vision, and strategy building. The ICFS is composed of four modules and taught by international business professionals with extended experience in the field.

The programme fee for the ICFS course is €7,000 (all prices are excluding VAT). This is inclusive of lunches and course materials, but exclusive of travel and related costs.

We will repeat venue due to the positive feedback from previous participants. This means we will be holding the 2023 course in Stockholm, Sweden.

The ICFS modules and dates are the following:

Module 1: Environmental analysis 1–3 February
Module 2: Scenarios 8–10 March
Module 3: Vision & strategy analysis 17–19 April
Module 4: Strategy & action 10–12 May
Module 5: Follow-up and certification 7 June

Please visit the programme website here and feel free to contact us for further information.

Please join us at the webinar for more information on Sep. 15th:

Date: September 15, 2022
Time: 15:00–16:00 (UTC + 1 hour)
Location: Online, a link will be sent to you before the webinar.
Language: English

REGISTER HERE

How to apply:

For registration, please contact Mikael or Jari. You can also arrange a personal demonstration by leaving us your contact information – we will be happy to tell you more about the programme.

Mikael Paltschik kuva

Mikael Paltschik, Senior Advisor (+358 50 344 6953)
mikael.paltschik@capful.fi

Jari Puhakka kuva

Jari Puhakka, Senior Partner (+358 40 562 2675)
jari.puhakka@capful.fi

Capful tukemassa sähkö- ja telealojen infrastruktuuriyrityksen kasvustrategiaa

Sähkö- ja telealojen infrastruktuuriyritys toteutti Capfulin kanssa skenaario- ja kasvustrategiaprojektin, joka tukeutui vahvasti toimintaympäristön muutoksen ymmärtämiseen ja näkemykseen tulevasta kehityksestä strategisten linjausten tekemiseksi.

Lähtötilanne

Euroopan alueella toimivalla sähkö- ja telealan infrastruktuuripalveluiden toimijalla oli takanaan usean vuoden kestänyt kannattavuustoimenpiteiden sarja. Syksyllä 2021 se kuitenkin valmisteli uutta strategiakautta, jossa keskiössä olisi kannattavan kasvun hakeminen. Kasvustrategiatyön tueksi yritys halusi luoda katsauksen toimintaympäristönsä tulevaisuuteen ja tarkastella sille keskeisiä epävarmuustekijöitä, kuten teollisuuden sähköistymistä, sen eri markkinoiden kasvua, yleistä talouskehitystä, teknologisia disruptioita, kilpailukentän muutoksia ja työvoiman saatavuutta.

Mitä tehtiin?

Toimintaympäristön keskeisille epävarmuustekijöille määriteltiin eri kehitysvaihtoehdot vuoteen 2030. Capfulin kehittämän Scenario Builder -softan avulla kehitysvaihtoehtojen pohjalta tunnistettiin sisäisesti loogisia, mutta keskenään erilaisia skenaarioita, joista neljä kuvattiin tarkemmin.​

​Skenaariot olivat ”Digitaalisuutta taantumassa”, ”Sähköistymisen kiihdytys”, ”Kuihtuvat markkinat” ja ”Alustataloutta ja energiayhteisöjä”, ja kussakin ennakoitiin yritykselle keskeisten epävarmuustekijöiden kehityskulkuja. Samalla arvioitiin ja kvantifioitiin mm. keskeisten markkinoiden kokoja ja niiden kehitystä vuoteen 2030. ​Työ päättyi vaikutusanalyysin tekoon, jossa yrityksen nykyistä strategiaa ja liiketoimintaa määrittäviä linjauksia tarkasteltiin skenaarioiden valossa. ​

Mitä saavutettiin?

Skenaariotyön avulla yrityksen johto sai yhteisen näkemyksen keskeisimmistä yrityksen toimintaympäristön epävarmuustekijöistä. ​

Skenaariotyön avulla haettiin vastauksia ​systemaattisella prosessilla yrityksen tärkeisiin strategisiin kysymyksiin. Skenaarioita hyödynnettiin uusien mahdollisuuksien ja uhkien tunnistamisessa sekä nykystrategian testaamisessa. Projektissa määriteltiin lisäksi yrityksen varautumistoimenpiteitä eri skenaarioiden varalle, kuvattiin skenaarioista riippumattomat välttämättömät toimenpiteet sekä luotiin viitekehys ja työkalu toimintaympäristön seurannalle.

Capful vahvistanut osaamistaan kolmella uudella ammattilaisella

Capful on vahvistanut osaamistaan kolmen uuden rekrytoinnin myötä. Capfulilla ovat aloittaneet Shiyu Miao (Consultant), Sonja Pyötsiä (Consultant) ja Riikka Suominen (Associate Consultant). Lue uusien konsulttien ja viime vuonna aloittaneen Minna Salosen (Senior Consultant) esittelyt. Olemme erittäin iloisia uusista capfulilaisista!

Shiyu Miao, VTM, KTK, Consultant

alt

Mikä on taustasi?

Siirryin Capfulille markkinatieto-, teknologia- ja konsultointiyritykseltä M-Brainilta, jossa työskentelin 7 vuoden ajan. Viimeisimmässä roolissani konsulttina johdin ja toteutin B2B-markkinatutkimuksia ja autoin asiakkaitamme ymmärtämään heidän markkinaansa paremmin. Sitä ennen työskentelin muun muassa avainasiakaspäällikkönä ja analyytikkona. Koulutukseltani olen valtiotieteiden maisteri (Aasian tutkimus) ja kauppatieteiden kandidaatti (laskentatoimi).

Mitä odotat Capfulilla työskentelyltä?

Odotan, että pääsen työskentelemään haastavissa ja mielenkiintoisissa projekteissa skenaariotyön ja strategisen ennakoinnin parissa. Haluan auttaa asiakkaitamme rakentamaan ja toteuttamaan resilienttejä strategioita, jotka turvaavat heidän menestyksensä myös suurten ja vaikeiden toimintaympäristön muutosten läpi. Lisäksi odotan uusiin kollegoihin tutustumista ja skenaario- ja strategiatyöskentelyyn liittyvän osaamiseni syventämistä.

Miten tykkäät viettää vapaa-aikaasi?

Aloitin vuonna 2018 taitoluistelun harrastamisen – laji opettaa sinnikkyyttä, mutta myös oman rajallisuutensa hyväksymistä. Lisäksi käyn salilla ja yritän ehtiä lukemaan romaaneja ja pelaamaan videopelejä. Syksyisin viihdyn myös sienimetsällä.

Sonja Pyötsiä, KTM, Consultant

alt

Mikä on taustasi?

Olen valmistunut kauppatieteiden maisteriksi Vaasan yliopistosta pääaineena markkinointi ja sivuaineena kansainvälinen liiketoiminta. Aiempaa työkokemusta minulta löytyy yksityiseltä sektorilta (mm. Kesko, TBWA/Helsinki) ja julkiselta sektorilta (Ulkoministeriö, Suomen pääkonsulaatti, New York).

Mitä odotat Capfulilla työskentelyltä?

Uusiin työkavereihin tutustumista, haastavia projekteja sekä asiakkaiden kanssa yhteistyön aloittamista! Odotan pääseväni syventämään osaamistani skenaario- ja ennakointityöstä sekä tuomaan Capfuliin ymmärrystäni asiakaslähtöisestä ja datalähtöisestä liiketoiminnasta.

Miten tykkäät viettää vapaa-aikaasi?

Vapaa-aikana olen joko tanssimassa salsaa tai viettämässä aikaa läheisteni kanssa. Lisäksi nautin uuden oppimisesta, joten vapaa-ajallani opiskelen avoimessa yliopistossa syventäen osaamistani maailmanpolitiikasta ja tulevaisuudentutkimuksesta. Näistä saa myös paljon inspiraatiota erilaisia skenaarioita varten.

Riikka Suominen, TaM, Associate Consultant (Service Design)

alt

Mikä on taustasi? 

Olen valmistunut vuodenvaihteessa taiteen maisteriksi Aalto-yliopistosta, missä opintoni painottuivat palvelumuotoiluun, ihmislähtöiseen muotoiluun ja yhteiskehittämiseen. Aloitin muotoilun kentällä visuaalisen muotoilun parissa, mutta kiinnostukseni kokonaisvaltaiseen, strategiseen ja ihmislähtöiseen kehitystyöhön johdatti minut palvelumuotoilun pariin. Olen päässyt soveltamaan osaamistani monipuolisesti erilaisissa projekteissa ja muotoillut kaikkea käyttöliittymän pienimmistä yksityiskohdista kokonaisiin liiketoimintaprosesseihin.

Mitä odotat Capfulilla työskentelyltä?

Odotan innolla, että pääsen tuomaan muotoiluajattelua yhä vahvemmin mukaan Capfulin toimintaan. Pääsen soveltamaan muotoilun lähestymistapaa strategia- ja skenaariotyön kontekstissa ja haastamaan itseäni ja osaamistani uudenlaisessa toimintaympäristössä. Toivon, että voin muotoilun ja erityisesti sille tyypillisen ihmislähtöisyyden kautta tuoda uusia näkökulmia analyyttiseen prosessiin. Odotan myös haastavia mutta ennen kaikkea mielenkiintoisia ja monipuolisia projektitöitä sekä kokeneen ja osaavan tiimin kanssa työskentelyä.

Miten tykkäät viettää vapaa-aikaasi?

Intensiivisen ajatustyön ja useimmiten koneen äärellä vietettyjen päivien vastapainoksi tykkään uppoutua vapaa-ajalla käsillä tekemiseen, vaikkapa keramiikan, puutöiden tai maalauksen parissa. Fyysisen ja luovan tekemisen kautta pääsen flow-tilaan ja irtautumaan arjen kiireistä.

Minna Salonen, TaM, BBA, FaK, Senior Consultant

alt

Mikä on taustasi?

Ennen Calfuliin liittymistä olen työskennellyt useammassa johdon konsultoinnin ja IT-kehityksen välimaastossa toimivissa konsulttiyrityksissä. Näissä olen hyödyntänyt palvelumuotoilun ja liiketoimintamuotoilun sekä tulevaisuusajattelun taitoja, kun ratkoimme eri asiakas yritysten kanssa yhdessä liiketoiminnan kiperiä haasteita ja kehitimme asiakaskokemusta. Akateeminen taustani on monipuolinen ja koostuu muotoilun, liiketoiminnan ja farmasian aloita kerätyistä opeista.

Mitä odotat Capfulilla työskentelyltä?

Mahdollisuutta yhdistää yhä systemaattisemmin omalle työskentelylle tyypillisiä käyttäjäymmärryksen, luovan ongelmanratkaisun ja yhteissuunnittelun menetelmiä asiakkaiden strategia ja skenaario töissä. Uskon, että strategian ja vaihtoehtoisten tulevaisuuksien tarkastelulla saavutettu muutosjoustavuus näkyvät liiketoiminnan hyötyinä vasta, kun ne ovat organisaatiossa yhteisesti omistettuja. Juuri osallistavilla menetelmillä kuilu suunnittelun ja toteutuksen välillä voidaan kaventaa.

Miten tykkäät viettää vapaa aikaasi?

Käyn kulttuuritapahtumissa ja luen laajasti erilaisia uutisia, joiden joukosta poimin tulevaisuuden muutoksista vihjailevia heikkoja signaaleja talteen. Vapaa-ajalla minut saattaa välillä löytää myös tukemasta erilaisten startuppien alkutaipaleilta. Voisi kai sanoa, ettei into ongelmien ratkomiseen ja muotoilun avulla impaktin luomiseen ota millään sammuakseen.

Making sense of the senseless – understanding implications of the war in Ukraine

As the war in Ukraine continues, its medium- and long term implications beyond the humanitarian tragedies begin to unfold. It is only natural – and necessary – to try to make sense of these implications, and what are your personal and business related second and third order impacts of the war. Capful’s Senior Advisor Mikael Paltschik shares his reflections on making sense of the senseless in his latest Capful blog post.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan – Mitä kuuluu maailmanjärjestykselle? 2/2

Kumppani vai riippakivi?

Hyökkäyssota Ukrainaan vaikuttaa Venäjän luotettavuuteen useilla globaaleilla yhteistyön areenoilla merkittävästi. Venäjän eristäytymiskehitys ainakin länsimaita kohtaan on monipuolisten pakotteiden jälkeen ainoastaan syvenemään päin, sen aikoessa kansallistaa maan jättävien monikansallisten yritysten omistuksia (Lähde). Kansainvälisen kaupan karttaman paarian vaihtoehdoksi voivat jäädä kahdenkeskiset kauppasuhteet ja kumppanuudet luotettaviksi katsottujen, ei-läntisten kumppanien kanssa. Kiinalle olisi syvennetyssä Venäjä-kumppanuudessa vaihdossa tarjolla edullisia luonnonvaroja ja merkittävät vientimarkkinat, sikäli kun venäläisistä hyllyistä kadonneet eurooppalaiset korkeamman jalostusasteen tuotteet ovat korvattavissa kiinalaisilla vastakappaleilla (Lähde). Syvemmän taloudellisen symbioosin muodostaminen ei ole kuitenkaan välttämättä Kiinalle ajankohtaista lyhyellä aikavälillä (Lähde). Sanktioiden seurauksena Venäjällä toimivien yritysten kohdalla realisoituneen maariskin lisäksi Kiinaa voi arvelluttaa maineriski; voimakas assosioituminen hyökkäyssotaa itselleen merkittävien EU-markkinoiden porteilla käyvän ja lukuisiin sotarikoksiin syyllistyneen Venäjän kanssa ei välttämättä tule lyhyellä tähtäimellä kysymykseen (Lähde).

Pidentynyt ja intensiteetiltään laskenut konflikti, tai Ukrainan kannalta katkerakin päätös hyökkäyssodalle voisi kuitenkin tarjota keskinäisen liennytyksen myötä tulevaisuudessa mahdollisuuden Kiinan rinnalla elämiseen sen taloudellisella tuella. Rooli uskottavana lännen sisäistä yhtenäisyyttä horjuttavana puskurina ja luotettavana yhteistyökumppanina on hyökkäyssodan seurauksena pitkälti mennyttä, ja tarjolla olisi alkuun todennäköisesti lähinnä liuta epäedullisia kauppasopimuksia, ja myöhemmin asema jonkinlaisena junioripartnerina (Lähde). Kiinaan tukeutuminen mahdollistaisi diplomaattista asemaansa lännen merkittävästi menettäneelle Venäjälle kuitenkin paikan vähemmän lännestä riippuvaisena toimijana, ja irtautumisen vääränlaiseksi koetusta maailmanjärjestyksestä instituutioineen. Venäjän järjestelmätasolla toteutettu taloudellinen romahduttaminen tullaan muistamaan sen eniten haavoittamissa kansanosissa Venäjällä pitkään, (Lähde) ja voi olla, että tällaiseen teoreettiseen liittoumaan olisi sanktioiden jyrkkyydestä johtuen myötä tulijoita myös muualta (Lähde) . Mutta onko tällaiselle liikehdinnälle signaaleista huolimatta edelleenkään johtajaa, ja minne sen vankkurit suuntaavat?

Katse tulevaan

Kiina on painottanut ulkopolitiikassaan toistuvasti ainakin retorisesti valtioiden oikeutta omaan suvereniteettiin (Lähde), mutta jättänyt silti Venäjän Ukrainan suvereniteettia jyrkästi loukkaavat toimet virallisesti tuomitsematta (Lähde). Erityisesti suvereeniuden käsitteen pohjalta voidaan toisaalta pohtia, kysyttiinkö Kiinalta sen lopullista mielipidettä Venäjän talouden romahduttamisesta, ja mitä se pakotteista ajattelee. Itsemääräämisoikeutta uhkaavat riskit eivät valtioilla ole ainakaan samat; Kiina, toisin kuin Venäjä, on maailman toiseksi suurin talous, ja se on toiminut kansainvälisen talouden pelikentillä lisäten jatkuvasti riippuvuussuhteita tehden itsensä täydellisestä ulos sulkemisesta vaikeaa, ellei mahdotonta (Lähde). Oleellista onkin, näkeekö maa jatkossa hyödyllisemmäksi orientaatioksi länsimaita kohtaan rauhanomaisen kasvun osana itseään suuresti hyödyttäneitä instituutioita, vai vaihtoehtoisen blokin muodostamisen ja sen veturiksi ryhtymisen. Oman kysymyksensä toisaalta muodostaa, miten mahdollinen kehityskulku tämä enää on. Uuden transatlanttisen yhtenäisyyden pikakelauksella Yhdysvaltojen kanssa löytäneet EU-maat varustautuvat (Lähde), ja haukat Yhdysvalloissa pyrkivät pitämään katseensa tämän turvin vahvemmin Itä-Aasiassa (Lähde) Bidenin demokraattien joutuessa vastaamaan mahdolliseen republikaanien Kiina-haasteeseen tulevien kongressivaalien myötä.

Demokraattisten ja autokraattisten valtioiden jyrkentyvä vastakkainasettelu uuden kylmän sodan kaltaisessa järjestelmätason konfliktissa siintää monelle horisontissa. Tällaisessa hegemonisessa kamppailussa on paikkoja vapaana enää puskureille. Kaikkia kortteja ei kuitenkaan ole vielä jaettu, ja siltoja jätetään polttamatta puolin ja toisin. Venäjälle kovimpia sanktioita toteuttamassa olevat ja vihreää siirtymää viime vuodet painottaneet EU-maat eivät lopulta olleet valmiita ottamaan käyttöön Venäjää kaikista eniten satuttavia sanktioita ja jatkavat toistaiseksi Yhdysvaltojen harmiksi riippuvaisina venäläisestä tuontikaasusta ja öljystä (Lähde). Tulevaisuudessa häämöttää riski muiden pelinappulaksi joutumisesta, kun EU:n on samanaikaisesti arvioitava, onko Yhdysvallat sille luotettava liittolainen vielä 4 vuoden kuluttua, ja pohdittava oman Kiina-suhteensa tulevaisuutta Yhdysvaltojen ristipaineessa punniten taloudellisia, ympäristöllisiä ja ideologisia arvojaan, oli Venäjä vahvasti mukana kuvioissa tai ei. Pohdinnan arvoista on myös, miten kauan Venäjän kansainvälinen rehabilitaatio länsimaiden silmissä tulee kestämään, ja voiko se ylipäätään edes toteutua ilman vaihdoksia maan nykyjohdossa. Koko tämän ajan Kiinalle on tarjolla Venäjällä huomattavaa poliittista vipuvartta.

Kansainvälisen politiikan voimasuhteiden kärjistyminen hyökkäyssotaan johtaa meitä koskettaviin turvallisuusdilemmoihin, ja alistaa käsityksemme nykyisen kansainvälisen järjestyksen toimintalogiikasta happotestiin. Lisäksi se on muutosnopeutta lisäävä katalyytti monen, myös mahdollisesti aiemmin epätodennäköiseksi nähdyn tulevaisuuden skenaarion takana.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan – Mitä kuuluu maailmanjärjestykselle? 1/2

Viikot, joina tapahtui vuosien edestä

Venäjän Ukrainaan aloittamaa hyökkäystä seurasi päättäväinen tuomitseminen ja konkreettiset taloudelliset sanktiot ympäri maailmaa (Lähde & Lähde). Boikotti- ja vientikieltoilmoitusten seuratessa toisiaan syntyi ainakin lännessä nopeasti vaikutelma koko maailman asettumisesta ideologisessa rintamassa suurvalta- ja etupiiripolitiikan uusimmaksi uhriksi joutuneen Ukrainan tukijaksi. Myös symboliset puheet uusista instituutioiden jäsenyyksistä ja syvenevästä länsi-integraatiosta käynnistyivät toden teolla Venäjän hyökkäyksen alettua, mutta tästä huolimatta Ukraina taistelee yksin, ja puheet esimerkiksi NATO-integraatiosta ovat nopeasti lieventyneet (Lähde).

Ukrainan sodan tilannekuva muuttuu nopeasti, ja arviot lyhyen tähtäimen lopputuloksista vaihtelevat. Lähteestä riippuen eri tahot laskevat pitkittyneen konfliktin joko Ukrainan eduksi Venäjän kentällä kokemien logististen takaiskujen vaikeutuessa, menetysten lisääntyessä ja kansainvälisen paineen ja sanktioiden kerääntyessä ennakoiden joko palatsivallankumousta tai kansannousua, toisaalta jotkut näkevät Venäjän etenemisen ja uusien aluevaltausten johtavan liittoutumattoman Ukrainan jatkuvasti huononeviin neuvotteluasemiin sodan lopputulosta päätellen. Käynnissä olevien rauhanneuvottelujen tähtäin on vaihtunut tiuhaan ja ollut kansainvälisen spekulaation aiheena. Nopeasti muuttuvassa tilanteessa voidaan kuvitella lyhyellä tähtäimellä useita erilaisia lopputulemia kriisin pidentymisen tai äkillisen loppumisen muodossa. Mutta entä pidemmän aikavälin geopoliittiset vaikutukset?

Taloudellisten sanktioiden voima

Venäjä on sodan edetessä suljettu enimmiltä osin ulos sopimuksiin perustuvasta kansainvälisestä monenkeskisestä talousjärjestelmästä, joiden kylkeen kuuluu muodollisten Bretton Woods-instituutioiden ohella myös epämuodollisempia, mutta yleisesti tunnustettuja rakenteita, kuten SWIFT-järjestelmä. G10-maiden valvoman SWIFT-maksujärjestelmän maton vetäminen Venäjän alta, G7-maiden keskuspankkien toteuttama Venäjän keskuspankin varojen jäädyttäminen ja muiden kansainvälisten sanktioiden kohdentuminen Venäjään tapahtui enimmäkseen Ukrainan puolelle asettuneiden demokraattisten länsimaiden toimesta. Seurauksena on kansantalouden jyrkkä laskukurssi, ruplan syöksykierre ja maariskien realisoituminen kansainvälisten yritysten pakenemisen muodossa (Lähde).

Sanktioiden teho on numeroiden valossa kiistaton, mutta niiden kokonaisvaikutukset ovat monimutkaisia ja vaikeasti ennakoitavia etenkin sodan pitkittyessä. Länsimaiden voimakkaasti ylläpitämien maailmantalouden instituutioiden hyödyntäminen Venäjän rankaisemisessa on merkittävä ilmaisu rakenteellisesta vallasta. SWIFT-järjestelmän konkreettiset yhteydet erityisesti Yhdysvaltojen hallintoon ja tiedusteluviranomaisiin eivät ole salaisuus (Lähde). Pakotteita on käytetty aiemmin Yhdysvaltojen aloitteesta myös Irania vastaan (Lähde), ja muistot ovat varmasti vähintäänkin jääneet elämään erityisesti edellä mainitun hegemoniaa eniten karsastavien muistoissa. Maksujärjestelmän kaltaisen ydintoiminnon hyödyntäminen taloudellisena aseena voi toimia provosoivana muistutuksena hegemonisen vallan avainten todellisesta sijainnista. Ylipäätään taloussanktioiden pitkittyessä niiden lopullinen päämäärä myös hämärtyy jatkuvasti muun maailman silmissä, kun onnistumiselle ei ole osoitettu konkreettisia tavoitteita (Lähde). Venäjän ulos sulkemisen tehokkuus ja sanktioiden pitkäaikaisemmat seuraukset eivät jää huomaamatta muilta suvereniteetistaan kiinni pitämiseen keskittyviltä talouksilta.

Hiljaisuus ei ole myöntymisen merkki

Useampi suuri valtio on jäänyt tarkkailemaan Ukrainan tilanteen kehittymistä valitsematta puoliaan. (Lähde). Tyhjää äänestämällä tulevaisuuden pelikenttä pysyy avoimena molempiin suuntiin, ja nostaa omaa asemaa esimerkiksi potentiaalisena rauhanvälittäjänä (Lähde & Lähde). Pakoterintama ei kata edustuksellisesti suurinta osaa maailman väkiluvusta, kun Kiinan lisäksi esimerkiksi Brasilia ja Intia eivät ole varsinaisissa sanktioissa mukana. Kansallisesta suvereniteetistaan vallitsevaa kansainvälistä oikeuskäsitystä enemmän huolestuneet valtiot laskelmoivat nyt hyötyjä ja haittoja kuulumisestaan nykymallisten ylikansallisten instituutioiden ja sääntöjen ylläpitämään, leimallisesti länsimaita suosivaan (esim. Lähde; Ruggie 1982, Blyth 2002) järjestykseen, mahdollisesti miettien uusia vaihtoehtoja poliittisen liikkumavaransa säilyttämiseksi tulevaisuudessa. Tällaisen vaihtoehtoisen järjestyksen tuojaksi on kaavailtu vuosikymmenten saatossa milloin BRICS-maita, milloin G77-liikettä (esim. Hurrell 2006; Kurlantzick 2016; Bremmer 2012). Yleisimmin vaihtoehtoisen järjestyksen primus motoriksi nimetään kokoonpanosta riippumatta kansainvälisen järjestelmän hegemonin asemasta Yhdysvaltojen kanssa kamppaileva Kiina. Ukrainan sodan yhteydessä oleellista on, miten Kiina orientoituu vaa’ankieliasemassaan joko tukemaan Venäjää vastalauseena länsimaiden sanktioille, tai tuomitsemaan maan toimet sen saattamiseksi ruotuun vakauden palauttamiseksi. Vielä puoliaan valitsemattomat odottavat linjavalintoja ja tarkkailevat Venäjän onnistumisia ja epäonnistumisia, valmiina hyppäämään voittavien vankkureiden kyytiin. Pitkäaikaisempana seurauksena voi järjestelmätasolla olla Kiinan valintaan perustuen länsijohtoisen järjestyksen vahvistuminen vakauden tavoittelun viedessä voiton, Venäjän heikennyttyä. Toisena vaihtoehtona on järjestystä kohtaan kohdistuvan revisionismin ja haastamisen jyrkentäminen vastalauseena Venäjän kohtelulle (Lähde), ja sen tukeminen. Mutta mihin valinta perustuu?

Kirjalliset lähteet:

  • Blyth, Mark (2002):Great TransformationsEconomic Ideas and Institutional Change in the Twentieth Century. Cambridge University Press.
  • Bremmer, Ian (2012). Every Nation for Itself: Winners and Losers in a G-Zero World. New York: Penguin.
  • Hurrell, Andrew (2006): Hegemony, Liberalism and Global Order: What Space for Would-Be Great Powers? International Affairs 82:1, 1-19. Oxford University Press.
  • Kurlantzick, Joshua (2016): State Capitalism: How the Return of Statism is Transforming the World. New York: Oxford University Press.
  • Ruggie, John Gerard (1982): International Regimes, Transactions, and Change: Embedded Liberalism in the Postwar Economic Order. International Organization 36:2, 379-415.MIT Press.

How do we ensure a just, prosperous, and resilient Nigeria when it turns 100 in 2060?

This question underpins the Which Way Nigeria – Citizen Scenarios to 2060 (CS60) initiative with the aim of first creating scenarios for the country up to 2060 and then offering a roadmap towards achieving Nigerians’ desired path to the future. CS60 has retained Capful to facilitate the participatory scenario process, which engages civil society in exploring and debating the future of Africa’s powerhouse. 

“Which Way Nigeria – Citizen Scenarios to 2060 provides citizens the very rare opportunity to create the future that they want, not what officials and barons dictate. The initiative is also geared to spark the entire country to be the change and live the change to create the Nigeria that is a global player, not the hobbling giant of Africa.”

– Victoria Ibezim-Ohaeri, Olamide Udoma-Ejorh, Bell Ihua, Chukwumerije Okereke, Odeh Friday, Oluseun Onigbinde, Aloysius Bongwa, Richard Dion
Citizen scenarios 2060: A necessary and hard look into the future

The citizen scenarios stem from the existential questions that Nigeria and its citizens have to ask. Topics such as energy transition, agriculture, urban and regional development, education, and health are pivotal to Africa’s largest economy. With Nigerian civil society organizations (CSOs) taking the lead, CS60 brings together leading local and international experts, whilst Capful brings its scenario expertise to the table. Capful’s Scenario Builder® helps create logical, plausible, and differentiated scenarios for Nigeria until 2060. The algorithm-based tool produces a set of initial scenarios that are illustrated in an interactive map. The map helps select logical and thought-provoking alternatives for further examination and brings out novel viewpoints that inspire futures thinking among participants involved in the scenario process.

Last week, CS60 completed its third workshop, with participants exploring the key drivers, uncertainties, and potential outcomes relating to Nigeria’s future and describing the country’s alternative futures. In addition to end-state descriptions, we will define storylines, cause-and-effect relationships, and quantifications of the scenarios to pave the way for further analysis on the implications of the scenarios for Nigeria.

After the scenario phase, CS60 moves on to outline a roadmap towards achieving the desired future Nigeria through a combination of leadership, policy reform, and investments. The roadmap, created by CSOs, will include intended milestones tied to the timeline and it will serve as the basis for actions needed to achieve a just, prosperous and resilient Nigeria that its citizens deserve.

“With its abundant resources and its population likely to hit 400 million by 2050, Nigeria holds immense future potential. Helping facilitate the scenario process that engages Nigeria’s civil society has been both demanding and meaningful.”

– Arto Kaunonen, Capful’s Founder and Senior Partner

Interested?

Contact us


Arto Kaunonen
Founding Partner
050 356 0717        
arto.kaunonen(at)capful.fi
KAUKAA VIISAS NÄKEE MAHDOLLISUUKSIA
Ota yhteyttä, niin aloitetaan