Are the ”wrong trousers” here again, but now enabling the war in Ukraine? Analysing why the Kyoto protocol did not solve the climate crises professors Gwyn Prins and Steve Rayner claim [1] that we believed in the wrong mechanisms, we used the wrong trousers. Likewise, the world view in many Western democracies could not align itself with a scenario of a full-scale “traditional” war in Europe. Such a scenario did not exist in the public domain, and probably not in most closed chambers of leaders, not political nor business. Our western logic said it would be irrational or downright stupid. Our strong belief in institutions and mechanisms for peace, like the UN and the OSCE, said it would be impossible. The right for sovereign nations to decide their path forward said it would be wrong. Spheres of influence were a thing of the past. We were unable to put all what we had witnessed, from Grozny through Georgia and Syria to Crimea into a scenario which conflicted with what we believed was rational. And on February 24th, 2022, the ”special military operation” started – Russian tanks, missiles, and troops began to shed Ukrainian blood.

Does this mean that scenario and foresight practitioners are unable to provide proper guidance to decision makers? Hopefully not. But the profession must acknowledge the fact that many times we have failed to either point to futures that do not follow the traditional rational, western liberal worldview of humans and how social systems evolve, and/or to get traction for unpleasant futures.

Perhaps this is a consequence of not thinking hard enough, or of an inability to distance oneself from the issue, thus being too close to see what might happen. Today’s scenario practitioners, or professional dreamers [2], are very much pressed on time, focusing on effectiveness of processes etc. There is not much room for such deep thinking that Pierre Wack, who developed the corporate scenario practice at Shell, was famous for. He devoted significant time to meditation and deep reflection, which led to unique understanding of how systems might evolve. Sufi mysticism and Zen Buddhism were, as we understand it, enablers of his ability to perceive the future with mental models different from scenario practitioners whose perception is bound by our western rationalism. By devoting more time to re-perceiving, one might have avoided conclusions about a potential Russian invasion of Ukraine as having no sense.

Another issue to pay attention to is the manufacturing [3] of scenarios. Mostly we see very structured manufacturing processes, processes that have an air of engineering. In those processes, choices of building blocks are made by logical reasoning bounded within prevailing value systems. Sometimes wild cards are thrown into the scenario puzzle, but the question is how much they influence the thinking if they do not fit the dominant mental models. Just think about the Talebian Black Swans. When using the end products, the scenarios, we forget about all the choices we made in the manufacturing process. Everything we did not pay sufficient attention to, things that did not fit the dominant logic, such as a new war in Europe.

Creativity comes into play first when making the scenarios come to life as stories of plausible futures, but it is far too late and does not change the fact that in most cases, the underlying scenarios are only different extensions of the present in new packages. And it is not because we, as Wack instructed us, created one surprise-free scenario to ensure managerial attention. The challenge is very much like the one the late Clayton Christensen described when addressing Excel and MBA students as the biggest obstacles for innovation. We need to increase our abilities to imagine, to think the un-thinkable.

There seems to be an increasing risk that we continue to use wrong trousers. The war in Ukraine seems to speed up a new geopolitical, bipolar structure. Our value systems might hinder us from correctly assess the dynamics in e.g.  Asia and how China’s position is evolving. We build stronger alliances with those who share the same understanding of the world. The US secretary of treasury, Janet Yellen expressed that the US would now favour “the friend-shoring of supply chains to a large number of trusted countries” that share “a set of norms and values about how to operate in the global economy”. Although such a development makes it easier to play in your own sandbox, it creates new risks as you do not understand what is happening in another sandbox.

Professional dreamers must learn their lesson. Scenario planners must adopt more lenses to their work, letting conflicting worldviews and value systems create a constructive dynamic platform for perceiving and re-perceiving. Different trousers must come into play. And decision makers, the clients of the scenarios, must be kept onboard the learning journey into futures.


[1] The Wrong Trousers: Radically Rethinking Climate Policy Gwyn Prins & Steve Rayner A Joint Discussion Paper of the James Martin Institute for Science and Civilization, University of Oxford and the MacKinder Centre for the Study of Long-Wave Events, London School of Economics – 2007

[2] See e.g. Professional dreamers: The past in the future of scenario planning. Cynthia Selin, Arizona State University in Sharpe & van der Heijden. (2007) Scenarios for Success: Turning Insights into Action.

[3] The term manufacturing is picked up from a slide from the Oxford Scenario Programme

Mental models, worldviews, and the challenge to perceive unpleasant futures!

Are the ”wrong trousers” here again, but now enabling the war in Ukraine? Analysing why the Kyoto protocol did not solve the climate crises professors Gwyn Prins and Steve Rayner claim [1] that we believed in the wrong mechanisms, we used the wrong trousers. Likewise, the world view in many Western democracies could not align itself with a scenario of a full-scale “traditional” war in Europe. Such a scenario did not exist in the public domain, and probably not in most closed chambers of leaders, not political nor business. Our western logic said it would be irrational or downright stupid. Our strong belief in institutions and mechanisms for peace, like the UN and the OSCE, said it would be impossible. The right for sovereign nations to decide their path forward said it would be wrong. Spheres of influence were a thing of the past. We were unable to put all what we had witnessed, from Grozny through Georgia and Syria to Crimea into a scenario which conflicted with what we believed was rational. And on February 24th, 2022, the ”special military operation” started – Russian tanks, missiles, and troops began to shed Ukrainian blood.

Does this mean that scenario and foresight practitioners are unable to provide proper guidance to decision makers? Hopefully not. But the profession must acknowledge the fact that many times we have failed to either point to futures that do not follow the traditional rational, western liberal worldview of humans and how social systems evolve, and/or to get traction for unpleasant futures.

Perhaps this is a consequence of not thinking hard enough, or of an inability to distance oneself from the issue, thus being too close to see what might happen. Today’s scenario practitioners, or professional dreamers [2], are very much pressed on time, focusing on effectiveness of processes etc. There is not much room for such deep thinking that Pierre Wack, who developed the corporate scenario practice at Shell, was famous for. He devoted significant time to meditation and deep reflection, which led to unique understanding of how systems might evolve. Sufi mysticism and Zen Buddhism were, as we understand it, enablers of his ability to perceive the future with mental models different from scenario practitioners whose perception is bound by our western rationalism. By devoting more time to re-perceiving, one might have avoided conclusions about a potential Russian invasion of Ukraine as having no sense.

Another issue to pay attention to is the manufacturing [3] of scenarios. Mostly we see very structured manufacturing processes, processes that have an air of engineering. In those processes, choices of building blocks are made by logical reasoning bounded within prevailing value systems. Sometimes wild cards are thrown into the scenario puzzle, but the question is how much they influence the thinking if they do not fit the dominant mental models. Just think about the Talebian Black Swans. When using the end products, the scenarios, we forget about all the choices we made in the manufacturing process. Everything we did not pay sufficient attention to, things that did not fit the dominant logic, such as a new war in Europe.

Creativity comes into play first when making the scenarios come to life as stories of plausible futures, but it is far too late and does not change the fact that in most cases, the underlying scenarios are only different extensions of the present in new packages. And it is not because we, as Wack instructed us, created one surprise-free scenario to ensure managerial attention. The challenge is very much like the one the late Clayton Christensen described when addressing Excel and MBA students as the biggest obstacles for innovation. We need to increase our abilities to imagine, to think the un-thinkable.

There seems to be an increasing risk that we continue to use wrong trousers. The war in Ukraine seems to speed up a new geopolitical, bipolar structure. Our value systems might hinder us from correctly assess the dynamics in e.g.  Asia and how China’s position is evolving. We build stronger alliances with those who share the same understanding of the world. The US secretary of treasury, Janet Yellen expressed that the US would now favour “the friend-shoring of supply chains to a large number of trusted countries” that share “a set of norms and values about how to operate in the global economy”. Although such a development makes it easier to play in your own sandbox, it creates new risks as you do not understand what is happening in another sandbox.

Professional dreamers must learn their lesson. Scenario planners must adopt more lenses to their work, letting conflicting worldviews and value systems create a constructive dynamic platform for perceiving and re-perceiving. Different trousers must come into play. And decision makers, the clients of the scenarios, must be kept onboard the learning journey into futures.


[1] The Wrong Trousers: Radically Rethinking Climate Policy Gwyn Prins & Steve Rayner A Joint Discussion Paper of the James Martin Institute for Science and Civilization, University of Oxford and the MacKinder Centre for the Study of Long-Wave Events, London School of Economics – 2007

[2] See e.g. Professional dreamers: The past in the future of scenario planning. Cynthia Selin, Arizona State University in Sharpe & van der Heijden. (2007) Scenarios for Success: Turning Insights into Action.

[3] The term manufacturing is picked up from a slide from the Oxford Scenario Programme

Capful tukemassa sähkö- ja telealojen infrastruktuuriyrityksen kasvustrategiaa

Sähkö- ja telealojen infrastruktuuriyritys toteutti Capfulin kanssa skenaario- ja kasvustrategiaprojektin, joka tukeutui vahvasti toimintaympäristön muutoksen ymmärtämiseen ja näkemykseen tulevasta kehityksestä strategisten linjausten tekemiseksi.

Lähtötilanne

Euroopan alueella toimivalla sähkö- ja telealan infrastruktuuripalveluiden toimijalla oli takanaan usean vuoden kestänyt kannattavuustoimenpiteiden sarja. Syksyllä 2021 se kuitenkin valmisteli uutta strategiakautta, jossa keskiössä olisi kannattavan kasvun hakeminen. Kasvustrategiatyön tueksi yritys halusi luoda katsauksen toimintaympäristönsä tulevaisuuteen ja tarkastella sille keskeisiä epävarmuustekijöitä, kuten teollisuuden sähköistymistä, sen eri markkinoiden kasvua, yleistä talouskehitystä, teknologisia disruptioita, kilpailukentän muutoksia ja työvoiman saatavuutta.

Mitä tehtiin?

Toimintaympäristön keskeisille epävarmuustekijöille määriteltiin eri kehitysvaihtoehdot vuoteen 2030. Capfulin kehittämän Scenario Builder -softan avulla kehitysvaihtoehtojen pohjalta tunnistettiin sisäisesti loogisia, mutta keskenään erilaisia skenaarioita, joista neljä kuvattiin tarkemmin.​

​Skenaariot olivat ”Digitaalisuutta taantumassa”, ”Sähköistymisen kiihdytys”, ”Kuihtuvat markkinat” ja ”Alustataloutta ja energiayhteisöjä”, ja kussakin ennakoitiin yritykselle keskeisten epävarmuustekijöiden kehityskulkuja. Samalla arvioitiin ja kvantifioitiin mm. keskeisten markkinoiden kokoja ja niiden kehitystä vuoteen 2030. ​Työ päättyi vaikutusanalyysin tekoon, jossa yrityksen nykyistä strategiaa ja liiketoimintaa määrittäviä linjauksia tarkasteltiin skenaarioiden valossa. ​

Mitä saavutettiin?

Skenaariotyön avulla yrityksen johto sai yhteisen näkemyksen keskeisimmistä yrityksen toimintaympäristön epävarmuustekijöistä. ​

Skenaariotyön avulla haettiin vastauksia ​systemaattisella prosessilla yrityksen tärkeisiin strategisiin kysymyksiin. Skenaarioita hyödynnettiin uusien mahdollisuuksien ja uhkien tunnistamisessa sekä nykystrategian testaamisessa. Projektissa määriteltiin lisäksi yrityksen varautumistoimenpiteitä eri skenaarioiden varalle, kuvattiin skenaarioista riippumattomat välttämättömät toimenpiteet sekä luotiin viitekehys ja työkalu toimintaympäristön seurannalle.

Capful vahvistanut osaamistaan kolmella uudella ammattilaisella

Capful on vahvistanut osaamistaan kolmen uuden rekrytoinnin myötä. Capfulilla ovat aloittaneet Shiyu Miao (Consultant), Sonja Pyötsiä (Consultant) ja Riikka Suominen (Associate Consultant). Lue uusien konsulttien ja viime vuonna aloittaneen Minna Salosen (Senior Consultant) esittelyt. Olemme erittäin iloisia uusista capfulilaisista!

Shiyu Miao, VTM, KTK, Consultant

alt

Mikä on taustasi?

Siirryin Capfulille markkinatieto-, teknologia- ja konsultointiyritykseltä M-Brainilta, jossa työskentelin 7 vuoden ajan. Viimeisimmässä roolissani konsulttina johdin ja toteutin B2B-markkinatutkimuksia ja autoin asiakkaitamme ymmärtämään heidän markkinaansa paremmin. Sitä ennen työskentelin muun muassa avainasiakaspäällikkönä ja analyytikkona. Koulutukseltani olen valtiotieteiden maisteri (Aasian tutkimus) ja kauppatieteiden kandidaatti (laskentatoimi).

Mitä odotat Capfulilla työskentelyltä?

Odotan, että pääsen työskentelemään haastavissa ja mielenkiintoisissa projekteissa skenaariotyön ja strategisen ennakoinnin parissa. Haluan auttaa asiakkaitamme rakentamaan ja toteuttamaan resilienttejä strategioita, jotka turvaavat heidän menestyksensä myös suurten ja vaikeiden toimintaympäristön muutosten läpi. Lisäksi odotan uusiin kollegoihin tutustumista ja skenaario- ja strategiatyöskentelyyn liittyvän osaamiseni syventämistä.

Miten tykkäät viettää vapaa-aikaasi?

Aloitin vuonna 2018 taitoluistelun harrastamisen – laji opettaa sinnikkyyttä, mutta myös oman rajallisuutensa hyväksymistä. Lisäksi käyn salilla ja yritän ehtiä lukemaan romaaneja ja pelaamaan videopelejä. Syksyisin viihdyn myös sienimetsällä.

Sonja Pyötsiä, KTM, Consultant

alt

Mikä on taustasi?

Olen valmistunut kauppatieteiden maisteriksi Vaasan yliopistosta pääaineena markkinointi ja sivuaineena kansainvälinen liiketoiminta. Aiempaa työkokemusta minulta löytyy yksityiseltä sektorilta (mm. Kesko, TBWA/Helsinki) ja julkiselta sektorilta (Ulkoministeriö, Suomen pääkonsulaatti, New York).

Mitä odotat Capfulilla työskentelyltä?

Uusiin työkavereihin tutustumista, haastavia projekteja sekä asiakkaiden kanssa yhteistyön aloittamista! Odotan pääseväni syventämään osaamistani skenaario- ja ennakointityöstä sekä tuomaan Capfuliin ymmärrystäni asiakaslähtöisestä ja datalähtöisestä liiketoiminnasta.

Miten tykkäät viettää vapaa-aikaasi?

Vapaa-aikana olen joko tanssimassa salsaa tai viettämässä aikaa läheisteni kanssa. Lisäksi nautin uuden oppimisesta, joten vapaa-ajallani opiskelen avoimessa yliopistossa syventäen osaamistani maailmanpolitiikasta ja tulevaisuudentutkimuksesta. Näistä saa myös paljon inspiraatiota erilaisia skenaarioita varten.

Riikka Suominen, TaM, Associate Consultant (Service Design)

alt

Mikä on taustasi? 

Olen valmistunut vuodenvaihteessa taiteen maisteriksi Aalto-yliopistosta, missä opintoni painottuivat palvelumuotoiluun, ihmislähtöiseen muotoiluun ja yhteiskehittämiseen. Aloitin muotoilun kentällä visuaalisen muotoilun parissa, mutta kiinnostukseni kokonaisvaltaiseen, strategiseen ja ihmislähtöiseen kehitystyöhön johdatti minut palvelumuotoilun pariin. Olen päässyt soveltamaan osaamistani monipuolisesti erilaisissa projekteissa ja muotoillut kaikkea käyttöliittymän pienimmistä yksityiskohdista kokonaisiin liiketoimintaprosesseihin.

Mitä odotat Capfulilla työskentelyltä?

Odotan innolla, että pääsen tuomaan muotoiluajattelua yhä vahvemmin mukaan Capfulin toimintaan. Pääsen soveltamaan muotoilun lähestymistapaa strategia- ja skenaariotyön kontekstissa ja haastamaan itseäni ja osaamistani uudenlaisessa toimintaympäristössä. Toivon, että voin muotoilun ja erityisesti sille tyypillisen ihmislähtöisyyden kautta tuoda uusia näkökulmia analyyttiseen prosessiin. Odotan myös haastavia mutta ennen kaikkea mielenkiintoisia ja monipuolisia projektitöitä sekä kokeneen ja osaavan tiimin kanssa työskentelyä.

Miten tykkäät viettää vapaa-aikaasi?

Intensiivisen ajatustyön ja useimmiten koneen äärellä vietettyjen päivien vastapainoksi tykkään uppoutua vapaa-ajalla käsillä tekemiseen, vaikkapa keramiikan, puutöiden tai maalauksen parissa. Fyysisen ja luovan tekemisen kautta pääsen flow-tilaan ja irtautumaan arjen kiireistä.

Minna Salonen, TaM, BBA, FaK, Senior Consultant

alt

Mikä on taustasi?

Ennen Calfuliin liittymistä olen työskennellyt useammassa johdon konsultoinnin ja IT-kehityksen välimaastossa toimivissa konsulttiyrityksissä. Näissä olen hyödyntänyt palvelumuotoilun ja liiketoimintamuotoilun sekä tulevaisuusajattelun taitoja, kun ratkoimme eri asiakas yritysten kanssa yhdessä liiketoiminnan kiperiä haasteita ja kehitimme asiakaskokemusta. Akateeminen taustani on monipuolinen ja koostuu muotoilun, liiketoiminnan ja farmasian aloita kerätyistä opeista.

Mitä odotat Capfulilla työskentelyltä?

Mahdollisuutta yhdistää yhä systemaattisemmin omalle työskentelylle tyypillisiä käyttäjäymmärryksen, luovan ongelmanratkaisun ja yhteissuunnittelun menetelmiä asiakkaiden strategia ja skenaario töissä. Uskon, että strategian ja vaihtoehtoisten tulevaisuuksien tarkastelulla saavutettu muutosjoustavuus näkyvät liiketoiminnan hyötyinä vasta, kun ne ovat organisaatiossa yhteisesti omistettuja. Juuri osallistavilla menetelmillä kuilu suunnittelun ja toteutuksen välillä voidaan kaventaa.

Miten tykkäät viettää vapaa aikaasi?

Käyn kulttuuritapahtumissa ja luen laajasti erilaisia uutisia, joiden joukosta poimin tulevaisuuden muutoksista vihjailevia heikkoja signaaleja talteen. Vapaa-ajalla minut saattaa välillä löytää myös tukemasta erilaisten startuppien alkutaipaleilta. Voisi kai sanoa, ettei into ongelmien ratkomiseen ja muotoilun avulla impaktin luomiseen ota millään sammuakseen.

Making sense of the senseless – understanding implications of the war in Ukraine

As the war in Ukraine continues, its medium- and long term implications beyond the humanitarian tragedies begin to unfold. It is only natural – and necessary – to try to make sense of these implications, and what are your personal and business related second and third order impacts of the war. Capful’s Senior Advisor Mikael Paltschik shares his reflections on making sense of the senseless in his latest Capful blog post.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan – Mitä kuuluu maailmanjärjestykselle? 2/2

Kumppani vai riippakivi?

Hyökkäyssota Ukrainaan vaikuttaa Venäjän luotettavuuteen useilla globaaleilla yhteistyön areenoilla merkittävästi. Venäjän eristäytymiskehitys ainakin länsimaita kohtaan on monipuolisten pakotteiden jälkeen ainoastaan syvenemään päin, sen aikoessa kansallistaa maan jättävien monikansallisten yritysten omistuksia (Lähde). Kansainvälisen kaupan karttaman paarian vaihtoehdoksi voivat jäädä kahdenkeskiset kauppasuhteet ja kumppanuudet luotettaviksi katsottujen, ei-läntisten kumppanien kanssa. Kiinalle olisi syvennetyssä Venäjä-kumppanuudessa vaihdossa tarjolla edullisia luonnonvaroja ja merkittävät vientimarkkinat, sikäli kun venäläisistä hyllyistä kadonneet eurooppalaiset korkeamman jalostusasteen tuotteet ovat korvattavissa kiinalaisilla vastakappaleilla (Lähde). Syvemmän taloudellisen symbioosin muodostaminen ei ole kuitenkaan välttämättä Kiinalle ajankohtaista lyhyellä aikavälillä (Lähde). Sanktioiden seurauksena Venäjällä toimivien yritysten kohdalla realisoituneen maariskin lisäksi Kiinaa voi arvelluttaa maineriski; voimakas assosioituminen hyökkäyssotaa itselleen merkittävien EU-markkinoiden porteilla käyvän ja lukuisiin sotarikoksiin syyllistyneen Venäjän kanssa ei välttämättä tule lyhyellä tähtäimellä kysymykseen (Lähde).

Pidentynyt ja intensiteetiltään laskenut konflikti, tai Ukrainan kannalta katkerakin päätös hyökkäyssodalle voisi kuitenkin tarjota keskinäisen liennytyksen myötä tulevaisuudessa mahdollisuuden Kiinan rinnalla elämiseen sen taloudellisella tuella. Rooli uskottavana lännen sisäistä yhtenäisyyttä horjuttavana puskurina ja luotettavana yhteistyökumppanina on hyökkäyssodan seurauksena pitkälti mennyttä, ja tarjolla olisi alkuun todennäköisesti lähinnä liuta epäedullisia kauppasopimuksia, ja myöhemmin asema jonkinlaisena junioripartnerina (Lähde). Kiinaan tukeutuminen mahdollistaisi diplomaattista asemaansa lännen merkittävästi menettäneelle Venäjälle kuitenkin paikan vähemmän lännestä riippuvaisena toimijana, ja irtautumisen vääränlaiseksi koetusta maailmanjärjestyksestä instituutioineen. Venäjän järjestelmätasolla toteutettu taloudellinen romahduttaminen tullaan muistamaan sen eniten haavoittamissa kansanosissa Venäjällä pitkään, (Lähde) ja voi olla, että tällaiseen teoreettiseen liittoumaan olisi sanktioiden jyrkkyydestä johtuen myötä tulijoita myös muualta (Lähde) . Mutta onko tällaiselle liikehdinnälle signaaleista huolimatta edelleenkään johtajaa, ja minne sen vankkurit suuntaavat?

Katse tulevaan

Kiina on painottanut ulkopolitiikassaan toistuvasti ainakin retorisesti valtioiden oikeutta omaan suvereniteettiin (Lähde), mutta jättänyt silti Venäjän Ukrainan suvereniteettia jyrkästi loukkaavat toimet virallisesti tuomitsematta (Lähde). Erityisesti suvereeniuden käsitteen pohjalta voidaan toisaalta pohtia, kysyttiinkö Kiinalta sen lopullista mielipidettä Venäjän talouden romahduttamisesta, ja mitä se pakotteista ajattelee. Itsemääräämisoikeutta uhkaavat riskit eivät valtioilla ole ainakaan samat; Kiina, toisin kuin Venäjä, on maailman toiseksi suurin talous, ja se on toiminut kansainvälisen talouden pelikentillä lisäten jatkuvasti riippuvuussuhteita tehden itsensä täydellisestä ulos sulkemisesta vaikeaa, ellei mahdotonta (Lähde). Oleellista onkin, näkeekö maa jatkossa hyödyllisemmäksi orientaatioksi länsimaita kohtaan rauhanomaisen kasvun osana itseään suuresti hyödyttäneitä instituutioita, vai vaihtoehtoisen blokin muodostamisen ja sen veturiksi ryhtymisen. Oman kysymyksensä toisaalta muodostaa, miten mahdollinen kehityskulku tämä enää on. Uuden transatlanttisen yhtenäisyyden pikakelauksella Yhdysvaltojen kanssa löytäneet EU-maat varustautuvat (Lähde), ja haukat Yhdysvalloissa pyrkivät pitämään katseensa tämän turvin vahvemmin Itä-Aasiassa (Lähde) Bidenin demokraattien joutuessa vastaamaan mahdolliseen republikaanien Kiina-haasteeseen tulevien kongressivaalien myötä.

Demokraattisten ja autokraattisten valtioiden jyrkentyvä vastakkainasettelu uuden kylmän sodan kaltaisessa järjestelmätason konfliktissa siintää monelle horisontissa. Tällaisessa hegemonisessa kamppailussa on paikkoja vapaana enää puskureille. Kaikkia kortteja ei kuitenkaan ole vielä jaettu, ja siltoja jätetään polttamatta puolin ja toisin. Venäjälle kovimpia sanktioita toteuttamassa olevat ja vihreää siirtymää viime vuodet painottaneet EU-maat eivät lopulta olleet valmiita ottamaan käyttöön Venäjää kaikista eniten satuttavia sanktioita ja jatkavat toistaiseksi Yhdysvaltojen harmiksi riippuvaisina venäläisestä tuontikaasusta ja öljystä (Lähde). Tulevaisuudessa häämöttää riski muiden pelinappulaksi joutumisesta, kun EU:n on samanaikaisesti arvioitava, onko Yhdysvallat sille luotettava liittolainen vielä 4 vuoden kuluttua, ja pohdittava oman Kiina-suhteensa tulevaisuutta Yhdysvaltojen ristipaineessa punniten taloudellisia, ympäristöllisiä ja ideologisia arvojaan, oli Venäjä vahvasti mukana kuvioissa tai ei. Pohdinnan arvoista on myös, miten kauan Venäjän kansainvälinen rehabilitaatio länsimaiden silmissä tulee kestämään, ja voiko se ylipäätään edes toteutua ilman vaihdoksia maan nykyjohdossa. Koko tämän ajan Kiinalle on tarjolla Venäjällä huomattavaa poliittista vipuvartta.

Kansainvälisen politiikan voimasuhteiden kärjistyminen hyökkäyssotaan johtaa meitä koskettaviin turvallisuusdilemmoihin, ja alistaa käsityksemme nykyisen kansainvälisen järjestyksen toimintalogiikasta happotestiin. Lisäksi se on muutosnopeutta lisäävä katalyytti monen, myös mahdollisesti aiemmin epätodennäköiseksi nähdyn tulevaisuuden skenaarion takana.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan – Mitä kuuluu maailmanjärjestykselle? 1/2

Viikot, joina tapahtui vuosien edestä

Venäjän Ukrainaan aloittamaa hyökkäystä seurasi päättäväinen tuomitseminen ja konkreettiset taloudelliset sanktiot ympäri maailmaa (Lähde & Lähde). Boikotti- ja vientikieltoilmoitusten seuratessa toisiaan syntyi ainakin lännessä nopeasti vaikutelma koko maailman asettumisesta ideologisessa rintamassa suurvalta- ja etupiiripolitiikan uusimmaksi uhriksi joutuneen Ukrainan tukijaksi. Myös symboliset puheet uusista instituutioiden jäsenyyksistä ja syvenevästä länsi-integraatiosta käynnistyivät toden teolla Venäjän hyökkäyksen alettua, mutta tästä huolimatta Ukraina taistelee yksin, ja puheet esimerkiksi NATO-integraatiosta ovat nopeasti lieventyneet (Lähde).

Ukrainan sodan tilannekuva muuttuu nopeasti, ja arviot lyhyen tähtäimen lopputuloksista vaihtelevat. Lähteestä riippuen eri tahot laskevat pitkittyneen konfliktin joko Ukrainan eduksi Venäjän kentällä kokemien logististen takaiskujen vaikeutuessa, menetysten lisääntyessä ja kansainvälisen paineen ja sanktioiden kerääntyessä ennakoiden joko palatsivallankumousta tai kansannousua, toisaalta jotkut näkevät Venäjän etenemisen ja uusien aluevaltausten johtavan liittoutumattoman Ukrainan jatkuvasti huononeviin neuvotteluasemiin sodan lopputulosta päätellen. Käynnissä olevien rauhanneuvottelujen tähtäin on vaihtunut tiuhaan ja ollut kansainvälisen spekulaation aiheena. Nopeasti muuttuvassa tilanteessa voidaan kuvitella lyhyellä tähtäimellä useita erilaisia lopputulemia kriisin pidentymisen tai äkillisen loppumisen muodossa. Mutta entä pidemmän aikavälin geopoliittiset vaikutukset?

Taloudellisten sanktioiden voima

Venäjä on sodan edetessä suljettu enimmiltä osin ulos sopimuksiin perustuvasta kansainvälisestä monenkeskisestä talousjärjestelmästä, joiden kylkeen kuuluu muodollisten Bretton Woods-instituutioiden ohella myös epämuodollisempia, mutta yleisesti tunnustettuja rakenteita, kuten SWIFT-järjestelmä. G10-maiden valvoman SWIFT-maksujärjestelmän maton vetäminen Venäjän alta, G7-maiden keskuspankkien toteuttama Venäjän keskuspankin varojen jäädyttäminen ja muiden kansainvälisten sanktioiden kohdentuminen Venäjään tapahtui enimmäkseen Ukrainan puolelle asettuneiden demokraattisten länsimaiden toimesta. Seurauksena on kansantalouden jyrkkä laskukurssi, ruplan syöksykierre ja maariskien realisoituminen kansainvälisten yritysten pakenemisen muodossa (Lähde).

Sanktioiden teho on numeroiden valossa kiistaton, mutta niiden kokonaisvaikutukset ovat monimutkaisia ja vaikeasti ennakoitavia etenkin sodan pitkittyessä. Länsimaiden voimakkaasti ylläpitämien maailmantalouden instituutioiden hyödyntäminen Venäjän rankaisemisessa on merkittävä ilmaisu rakenteellisesta vallasta. SWIFT-järjestelmän konkreettiset yhteydet erityisesti Yhdysvaltojen hallintoon ja tiedusteluviranomaisiin eivät ole salaisuus (Lähde). Pakotteita on käytetty aiemmin Yhdysvaltojen aloitteesta myös Irania vastaan (Lähde), ja muistot ovat varmasti vähintäänkin jääneet elämään erityisesti edellä mainitun hegemoniaa eniten karsastavien muistoissa. Maksujärjestelmän kaltaisen ydintoiminnon hyödyntäminen taloudellisena aseena voi toimia provosoivana muistutuksena hegemonisen vallan avainten todellisesta sijainnista. Ylipäätään taloussanktioiden pitkittyessä niiden lopullinen päämäärä myös hämärtyy jatkuvasti muun maailman silmissä, kun onnistumiselle ei ole osoitettu konkreettisia tavoitteita (Lähde). Venäjän ulos sulkemisen tehokkuus ja sanktioiden pitkäaikaisemmat seuraukset eivät jää huomaamatta muilta suvereniteetistaan kiinni pitämiseen keskittyviltä talouksilta.

Hiljaisuus ei ole myöntymisen merkki

Useampi suuri valtio on jäänyt tarkkailemaan Ukrainan tilanteen kehittymistä valitsematta puoliaan. (Lähde). Tyhjää äänestämällä tulevaisuuden pelikenttä pysyy avoimena molempiin suuntiin, ja nostaa omaa asemaa esimerkiksi potentiaalisena rauhanvälittäjänä (Lähde & Lähde). Pakoterintama ei kata edustuksellisesti suurinta osaa maailman väkiluvusta, kun Kiinan lisäksi esimerkiksi Brasilia ja Intia eivät ole varsinaisissa sanktioissa mukana. Kansallisesta suvereniteetistaan vallitsevaa kansainvälistä oikeuskäsitystä enemmän huolestuneet valtiot laskelmoivat nyt hyötyjä ja haittoja kuulumisestaan nykymallisten ylikansallisten instituutioiden ja sääntöjen ylläpitämään, leimallisesti länsimaita suosivaan (esim. Lähde; Ruggie 1982, Blyth 2002) järjestykseen, mahdollisesti miettien uusia vaihtoehtoja poliittisen liikkumavaransa säilyttämiseksi tulevaisuudessa. Tällaisen vaihtoehtoisen järjestyksen tuojaksi on kaavailtu vuosikymmenten saatossa milloin BRICS-maita, milloin G77-liikettä (esim. Hurrell 2006; Kurlantzick 2016; Bremmer 2012). Yleisimmin vaihtoehtoisen järjestyksen primus motoriksi nimetään kokoonpanosta riippumatta kansainvälisen järjestelmän hegemonin asemasta Yhdysvaltojen kanssa kamppaileva Kiina. Ukrainan sodan yhteydessä oleellista on, miten Kiina orientoituu vaa’ankieliasemassaan joko tukemaan Venäjää vastalauseena länsimaiden sanktioille, tai tuomitsemaan maan toimet sen saattamiseksi ruotuun vakauden palauttamiseksi. Vielä puoliaan valitsemattomat odottavat linjavalintoja ja tarkkailevat Venäjän onnistumisia ja epäonnistumisia, valmiina hyppäämään voittavien vankkureiden kyytiin. Pitkäaikaisempana seurauksena voi järjestelmätasolla olla Kiinan valintaan perustuen länsijohtoisen järjestyksen vahvistuminen vakauden tavoittelun viedessä voiton, Venäjän heikennyttyä. Toisena vaihtoehtona on järjestystä kohtaan kohdistuvan revisionismin ja haastamisen jyrkentäminen vastalauseena Venäjän kohtelulle (Lähde), ja sen tukeminen. Mutta mihin valinta perustuu?

Kirjalliset lähteet:

  • Blyth, Mark (2002):Great TransformationsEconomic Ideas and Institutional Change in the Twentieth Century. Cambridge University Press.
  • Bremmer, Ian (2012). Every Nation for Itself: Winners and Losers in a G-Zero World. New York: Penguin.
  • Hurrell, Andrew (2006): Hegemony, Liberalism and Global Order: What Space for Would-Be Great Powers? International Affairs 82:1, 1-19. Oxford University Press.
  • Kurlantzick, Joshua (2016): State Capitalism: How the Return of Statism is Transforming the World. New York: Oxford University Press.
  • Ruggie, John Gerard (1982): International Regimes, Transactions, and Change: Embedded Liberalism in the Postwar Economic Order. International Organization 36:2, 379-415.MIT Press.

How do we ensure a just, prosperous, and resilient Nigeria when it turns 100 in 2060?

This question underpins the Which Way Nigeria – Citizen Scenarios to 2060 (CS60) initiative with the aim of first creating scenarios for the country up to 2060 and then offering a roadmap towards achieving Nigerians’ desired path to the future. CS60 has retained Capful to facilitate the participatory scenario process, which engages civil society in exploring and debating the future of Africa’s powerhouse. 

“Which Way Nigeria – Citizen Scenarios to 2060 provides citizens the very rare opportunity to create the future that they want, not what officials and barons dictate. The initiative is also geared to spark the entire country to be the change and live the change to create the Nigeria that is a global player, not the hobbling giant of Africa.”

– Victoria Ibezim-Ohaeri, Olamide Udoma-Ejorh, Bell Ihua, Chukwumerije Okereke, Odeh Friday, Oluseun Onigbinde, Aloysius Bongwa, Richard Dion
Citizen scenarios 2060: A necessary and hard look into the future

The citizen scenarios stem from the existential questions that Nigeria and its citizens have to ask. Topics such as energy transition, agriculture, urban and regional development, education, and health are pivotal to Africa’s largest economy. With Nigerian civil society organizations (CSOs) taking the lead, CS60 brings together leading local and international experts, whilst Capful brings its scenario expertise to the table. Capful’s Scenario Builder® helps create logical, plausible, and differentiated scenarios for Nigeria until 2060. The algorithm-based tool produces a set of initial scenarios that are illustrated in an interactive map. The map helps select logical and thought-provoking alternatives for further examination and brings out novel viewpoints that inspire futures thinking among participants involved in the scenario process.

Last week, CS60 completed its third workshop, with participants exploring the key drivers, uncertainties, and potential outcomes relating to Nigeria’s future and describing the country’s alternative futures. In addition to end-state descriptions, we will define storylines, cause-and-effect relationships, and quantifications of the scenarios to pave the way for further analysis on the implications of the scenarios for Nigeria.

After the scenario phase, CS60 moves on to outline a roadmap towards achieving the desired future Nigeria through a combination of leadership, policy reform, and investments. The roadmap, created by CSOs, will include intended milestones tied to the timeline and it will serve as the basis for actions needed to achieve a just, prosperous and resilient Nigeria that its citizens deserve.

“With its abundant resources and its population likely to hit 400 million by 2050, Nigeria holds immense future potential. Helping facilitate the scenario process that engages Nigeria’s civil society has been both demanding and meaningful.”

– Arto Kaunonen, Capful’s Founder and Senior Partner

Interested?

Contact us


Arto Kaunonen
Founding Partner
050 356 0717        
arto.kaunonen(at)capful.fi

Matkailun alueorganisaation uusi malli -hanke valmistui

Matkailun alueorganisaatiot toimivat tärkeässä solmukohdassa, jossa ne kohtaavat matkailijoiden, matkailuyritysten, matkanjärjestäjien ja kuntien sekä kaupunkien tarpeet. Capfulin, Visit Rovaniemen, Visit Ylläksen, Inari-Saariselkä Matkailun ja Visit Levin ainutlaatuinen hanke loi uuden, Covid-19 jälkeisen maailman tarpeisiin vastaavan alueorganisaatiomallin, jolla pystytään vastaamaan näille organisaatioille asetettuihin odotuksiin nykyistä paremmin. 

Covid-19-pandemia on läpivalaissut koko matkailukentän toimintatavat ja paljastanut sen, että vanhat toimintatavat eivät enää pysty vastaamaan muuttuvan maailman haasteisiin. Hankkeessa tunnistettiin eri matkailun alueorganisaatiotoimijoiden tehtäviä, erilaisia ansaintamalleja ja organisoitumisen tapoja. Näiden joukosta jokaisen matkailun alueorganisaation tulisi kyetä tekemään valintoja ja löytämään malli, joka toteuttaa parhaiten matkailun alueorganisaation perustarkoitusta ja asetettuja tavoitteita. 

”Koko matkailun ekosysteemin sekoittanut pandemia-aika on muuttunut meidän osaltamme hedelmälliseksi tämän hankkeen myötä, kun olemme kyenneet luomaan uusia ajatusmalleja ja uusia työkaluja koko matkailutoimialalle. Tämä oli jo toinen kerta lyhyen ajan sisällä, kun olen saanut työskennellä Capfulin kanssa ja molemmilla kerroilla tulokset ovat olleet erinomaisia”, kuvailee hankkeen projektipäällikkö Janne-Juhani Haarma.

“Tätä hanketta on tehty suurella tunteella ja osallistujien syvästä kokemuksesta käsin. Laajassa tiedonhakuvaiheessa tehdyt kotimaiset ja kansainväliset asiantuntija- ja omistajahaastattelut sekä muu tiedonhaku loivat loistavat lähtökohdat hankkeessa käsiteltäville teemoille. Näitä teemoja syvensimme yhdessä hankkeen projektiryhmän kanssa. Yhdessä luodut uudet oivallukset ja ideat ovat ehdottomasti olleet hankkeen parasta antia. 

Työskentely Suomen johtavien matkailun alueorganisaatioiden toimijoiden kanssa oli kokemuksen ilotulitusta ja valtaisaa ajatusten vyörytystä. Tästä ajatusten virrasta on nyt jäsennetty vaihtoehtoja eri teemojen alle. Toivomme, että hankkeen tuloksena jalostunut tieto voi hyödyttää mahdollisimman useaa matkailualan toimijaa Suomessa ja maailmalla” kuvailee Capfulin Senior Partner Kimmo Kivinen.  

Hanke oli yksi Työ- ja elinkeinoministeriön rahoitukseen valituista Alueiden matkailuelinkeinon elpymistä edistävistä kehittämishankkeista. Matkailun alueorganisaation uusi malli -hanketta hallinnoi Visit Rovaniemi ja sen rahoituksesta vastasivat Etelä-Savon maakuntaliitto, Visit Rovaniemi, Visit Ylläs, Inari-Saariselkä Matkailu Oy ja Visit Levi.  
 
Lisätietoja projektista Visit Rovaniemen sivuilta.  

Kiinnostuitko?
Ollaan yhteydessä



Kimmo Kivinen
Senior Partner
050 540 9446
kimmo.kivinen(at)capful.fi

Capful vahvistanut osaamistaan kolmella uudella ammattilaisella

Capful on vahvistanut osaamistaan kolmen uuden rekrytoinnin myötä. Capfulilla ovat aloittaneet Tomi Heikkinen (Director), Susanna Kuosmanen (Associate Consultant) ja Minna Salonen (Senior Consultant). Olemme erittäin iloisia uusista capfulilaisista!

Tomi Heikkinen, FM, M.Sc., Director

Mikä on taustasi?

Ennen Capfuliin liittymistä työskentelin 10 vuotta Marketing Clinicissä, joka on kasvuun, brändistrategiaan ja digitaaliseen markkinointiin erikoistunut konsulttiyritys. Siellä vedin globaaleille ja Pohjoismaisille suurille ja keskisuurille yrityksille haastavia projekteja, joissa keskityttiin kasvu-, brändi- ja markkinointistrategioihin sekä asiakaslähtöisen liiketoiminnan ja organisaatioiden kehittämiseen. Koulutukseltani olen filosofian maisteri (Futures Studies) ja kauppatieteiden maisteri (Strategic Marketing).

Mitä odotat Capfulilla työskentelyltä?

Odotan Capfulilla työskentelyltä erityisesti sitä, että pääsen yhdistämään syvää asiakasymmärrystä ja ennakointitietoa osaksi asiakkaiden strategista päätöksentekoa, niin, että asiakkaamme menestyvät epävarmoissakin markkinatilanteissa. Haluan edistää Pohjoismaisten yritysjohtajien kykyä nähdä toimintaympäristön muutosten vaikutuksia liiketoimintaan ennalta, tehdä siten vankempia päätöksiä sekä jalkauttaa niitä onnistuneesti.

Miten tykkäät viettää vapaa-aikaasi?

Vapaa-ajallani pelaan koripalloa, käyn salilla, ulkoilen Paavo-koirani kanssa, luen ja kuuntelen podcasteja laajasti sekä seuraan häkeltyneenä vastasyntyneen tyttäreni kehittymistä.

Susanna Kuosmanen, KTM, Associate Consultant

Mikä on taustasi?

Olen juuri valmistuva maisteri Turun kauppakorkeakoulusta. Opiskelin pääaineena toimitusketjujen johtamista ja sivuaineena tietojärjestelmätieteitä, graduni käsittelee tekstiilien kiertotaloutta. Ennen Capfulia työskentelin IT-alalla toiminnanohjausjärjestelmien parissa sekä tein huolintaa. Lisäksi olen kerryttänyt kokemusta start upeista.

Mitä odotat Capfulilla työskentelyltä?

Odotan uusiin toimialoihin tutustumista ja ongelmanratkaisua erilaisten haasteiden parissa, sekä yhteistyötä mielenkiintoisten asiakkaiden kanssa. Lisäksi nopeasyklinen projektityö kiinnostaa. Eniten odotan kuitenkin tutustumista työkavereihin, joilta voin oppia skenaario- ja strategiatyön salaisuudet.

Miten tykkäät viettää vapaa-aikaasi?

Nuoruudenharrastus koripallo on löytänyt takaisin elämääni, toki rennommalla otteella kuin juniorina. Liikunnan lisäksi kulttuuritapahtumat ja mökkeily kiehtovat. Erilaiset käsillä tehtävät harrastukset, kuten ruoanlaitto, neulonta ja maalaaminen innostavat myös.

Minna Salonen, TaM, BBA, FaK, Senior Consultant

Minnan esittelemme laajemmin seuraavassa uutiskirjeessämme, jossa pureudumme Capfulin palvelumuotoilun palveluihin.

Capful strategiayhteistyössä Hämeenlinnan Osuusmeijerin kanssa

Hämeenlinnan Osuusmeijeri toteutti Capfulin kanssa visio- ja strategiaprojektin, joka tukeutui vahvasti toimintaympäristön muutoksen ymmärtämiseen ja näkemykseen tulevasta kehityksestä strategisten linjausten tekemiseksi.

Projektin tarkoituksena oli jäsentää Hämeenlinnan Osuusmeijerin käsitykset tärkeimmistä ulkoisista muutostekijöistä ja niiden vaikutuksista, luoda yhteinen näkemys toimintaympäristön tulevaisuudesta vuoteen 2025, ja päivittää yrityksen strategiset painopisteet sekä visio.

Visiossa kuvataan vuoden 2030 tavoitetila. Lisäksi Hämeenlinnan Osuusmeijerille rakennettiin strategia vuoteen 2025, jossa on määritelty yhtiön yhteinen strateginen tahtotila ja viisi painopistettä tahtotilan saavuttamiseksi. Jokaiselle strategiselle painopisteelle muodostettiin konkreettiset, aikataulutetut ja vastuutetut muutosprojektit. Näin strategia muunnettiin selkeäksi toimeenpanosuunnitelmaksi. Kokonaisuus kiteytettiin helposti viestittävään ja visuaaliseen esitysmuotoon.

”Strategiatyö eteni Capfulin kanssa erittäin johdonmukaisesti ja täsmällisesti. Työtä tehtiin jokaisella organisaation tasolla huomioiden hyvin kattavasti toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset sekä tulevaisuuden näkymät. Näin päästiin tässä nopeasti muuttuvassa tilanteessa kokonaisuuteen, joka palvelee meitä erinomaisesti seuraavat vuodet.” – Toimitusjohtaja Risto Koski, Hämeenlinnan Osuusmeijeri

Toteutetaanko teillekin tehokas strategiaprojekti?
Ollaan yhteydessä


Jari Puhakka
Senior Partner
040 562 2675
jari.puhakka(at)capful.fi
Want to talk more?
Let's get in touch