Blogi

Töihin meille: haemme liikkeenjohdon konsulttia

Haemme liikkeenjohdon konsulttia yritysten skenaario- ja strategiatyöhön


Kokemustaustastasi riippuen voit toimia konsultin tai seniorikonsultin roolissa. 

Capful on skenaario- ja strategiatyöhön erikoistunut liikkeenjohdon konsulttitoimisto. Olemme skenaariolähtöisen strategiatyön uranuurtaja Suomessa. Asiakkaamme ovat kotimaisia ja kansainvälisiä yrityksiä eri toimialoilta sekä julkishallinnon toimijoita.

Tarjoamme sinulle mahdollisuuden oman ammattitaidon sekä skenaario- ja strategiaosaamisen monipuoliseen kehittämiseen osana innostavaa ja osaavaa tiimiämme. Olet yksi kasvuntekijöistämme. Capfulin konsulttina pääset toteuttamaan vaativia, monipuolisia ja mielenkiintoisia projekteja ja vaikuttamaan merkityksellisesti asiakkaidemme liiketoiminnan strategiseen kehittämiseen. 

Liikkeenjohdon konsultin tehtävässä kannat itsenäistä vastuuta asiakasprojekteista tai niiden osista. Tuotat laadukasta sisältöä syventämällä strategisia analyysejä sekä luomalla liiketoiminnan kehittämiseen liittyviä ratkaisuja asiakkaalle. Osallistut strategia- ja skenaarioprojektien kokonaisvaltaiseen toteuttamiseen sekä uusien asiakassuhteiden luomiseen. Sinulla on muutaman vuoden työkokemus vastaavista tehtävistä. 

Odotamme:

  • 2 + vuotta työkokemusta strategia- tai skenaariokonsultoinnista
  • kiinnostusta organisaatioiden strategiseen uudistamiseen ja toimintaympäristön muutoksen ymmärtämiseen
  • älyllistä uteliaisuutta, luovaa ajattelua ja analyyttisyyttä
  • vahvaa ongelmanratkaisukykyä
  • strategisten taloudellisten tunnuslukujen ymmärtämistä
  • vahvoja tiimi- ja vuorovaikutustaitoja
  • yrittäjähenkeä ja kiinnostusta toimeksiantojen hankintaa kohtaan
  • soveltuvaa korkeakoulututkintoa
  • sujuvaa suomen ja englannin kielen suullista ja kirjallista taitoa

Tavoitteemme on täyttää tehtävä mahdollisimman pian. Lisätietoja antaa tj Outi Hongisto (050 597 8802) torstaina 11.3. klo 10 – 11 ja perjantaina 12.3. klo 10 – 11. Lisätietoja yrityksestä löydät myös www.capful.fi 

Lähetä ansioluettelosi ja hakemuksesi palkkatoivomuksineen osoitteeseen hakemus@capful.fi viimeistään 15.3.

Yhteistyössä Shellin kanssa – The digitalisation of society

Capful mukana Shellin skenaariolanseerauksessa Web Summitissa Lissabonissa 4.-7.11.2019.

Tänä vuonna Capful oli Shellin yhteistyökumppanina kunnianhimoisessa skenaarioprojektissa, jossa tutkittiin digitalisaation vaikutuksia yhteiskuntaan. Projektin tavoitteena oli tutkia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, joita digitalisaation kehitysvoimat voivat muovata. Digitalisaatio kietoutuu kaikille elämän osa-alueille ja siten projekti rakentui useasta eri moduulista, kuten etiikka, hallinto, terveys, työ, talous, koulutus ja tuotanto.

Huippuasiantuntijat tekivät aikamatkan tulevaisuuteen ja analysoivat muutostekijöitä, jotka saattavat määrittää kuinka eri tulevaisuudenkuvat muodostuvat. Capful ja Shell analysoivat yhdessä yli 40 epävarmuustekijää. Lukuisten epävarmuustekijöiden moninaisuuden ja keskinäisten riippuvuuksien analysointiin käytettiin Capfulin Scenario BuilderTM -työkalua, joka tuotti moniulotteisen näkymän mahdollisiin tulevaisuuksiin.

Menetelmä oli joustava ja pohjasi jatkuvaan oppimiseen: eri työryhmien kokemukset kerryttivät keskinäistä oppimista auttaen saavuttamaan riittävän laajan näkemyksen monimuotoisesta toimintaympäristöstä. Scenario BuilderTM:n avulla prosessi on sekä tehokas että luotettava.

Lue lisää skenaarioista Shellin sivuilta tai lataa skenaariojulkaisu tästä.

Miten digitaaliset teknologiat vaikuttavat maailmaan tulevina vuosina? Video skenaarioiden julkistuksesta Web Summitissa:

Vauhtia ja varmuutta uusiin kuntastrategioihin

Skenaariotyöllä vauhtia ja varmuutta uusiin kuntastrategioihin  

Keväällä valittavilla uusilla kunnanvaltuustoilla on edessään haastava muutosten kausi. Sosiaali- ja terveyspalvelut siirretään mahdollisesti maakunnille. Lisäksi edessä on koronapandemian jälkihoito ja samalla pitäisi huolehtia kuntien kestävästä taloudesta, elinvoimasta ja kuntalaisten hyvinvoinnista. Valtuustot tulevat useissa kunnissa jo ensimmäisenä toimintavuotenaan hyväksymään uuden kuntastrategian tai tarkistamaan aiemman strategian. Strategiatyön pohjana on kunnissa usein tehty tilastollista toimintaympäristöanalyysiä ja ennustuksia. Riittääkö tämä enää näinä aikoina strategiatyön pohjaksi? 

Kuntastrategian lisäksi tarvitaan kunnissa uusia työkaluja ennakoimattomiin toimintaympäristön muutoksiin varautumiseksi. Kuten koronapandemia on osoittanut, kunnat voivat joutua uuden ennakoimattoman eteen. Muutosten nopeus ja suunta ovat vaikeasti ennakoitavissa. Siksi nyt voisi olla hyvä käyttää hetki aikaa kunnan toimintaympäristön vaihtoehtoisten kehityssuuntien analyysiin, johon skenaariotarkastelu antaa työkaluja.  Skenaariotyön pohjalta tehtävä kuntien vaihtoehtoisten kehitysnäkymien tarkastelu auttaa ennakoimaan tulevia muutoksia ja varautumaan niihin. Samalla tulee varmuutta siihen, että pystytään selviytymään muutoksista: tulkoon mitä vaan, kyllä selvitään. 

Strategisilla vaihtoehdoilla ryhtiä kuntastrategiaan 

Onnistunut strategia perustuu kestäviin valintoihin aitojen vaihtoehtojen välillä. Kuntastrategiat pyrkivät usein täyttämään kaikkien toiveita ja jäävät sen takia helposti ylätasoisiksi. Strategiatyön tavoitteena tulisi kuitenkin olla valintojen tekeminen, joka pitää sisällään myös poisvalintoja. Capfulin vaihtoehtotarkastelun avulla eri tahot ja ryhmät saadaan keskustelemaan strategisista kysymyksistä systemaattisesti ja yhteisellä kielellä. Strategiset vaihtoehdot kuvaavat kunnan omia tienhaaroja, valinnan paikkoja ja kehitysvaihtoehtoja. Vaihtoehdot tunnistetaan, kuvataan ja arvioidaan eri kriteerejä vasten, minkä jälkeen perusteltuja strategisia valintoja on helpompi tehdä. Vaihtoehtotyössä voidaan osallistaa laajojakin joukkoja (kuten kuntalaisia) vaikka lopulliset valinnat tehdäänkin valtuutettujen kesken. 

Systemaattinen strategisten vaihtoehtojen prosessi tuottaa perusteluja ja arvioita eri vaihtoehtojen tueksi ja vastaan, joiden pohjalta valtuutettujen on helpompi tehdä lopullinen valinta. Päätöksentekijät käsittelevät myös vaihtoehtoja, joita he eivät välttämättä itse kannata. Kun sekä pois valittu että valittu strategia käsitellään yhtä aitoina vaihtoehtoina, on mahdollista tehdä perusteltuja valintoja. 

Kirjoittajat:

Kimmo Kivinen
Senior Partner
050 540 9446
kimmo.kivinen(at)capful.fi

Tarja Lumijärvi
Senior Advisor

Entä jos? Tulevaisuuden kutkuttavat kehityskulut – Lataa ajankohtainen sisältö

Capfulilaiset ovat pohtineet yli 150 skenaarioprojektissa satojen eri muutostekijöiden mahdollisia tulevaisuuden kehitysvaihtoehtoja. Mitkä niistä ovat jääneet mieleen kutkuttavina ja kiinnostavina viime vuosien projekteista?

Tässä materiaalissa esittelemme 10 kutkuttavaa kehityskulkua. Kehityskulut voivat vaikutta villeiltä, hurjilta, hauskoilta ja enemmän tai vähemmän todennäköisiltä. Kuvatuilla kehityskuluilla ei pyritä ennustamaan tulevaisuutta, vaan tarkoitus on leikkimielisesti haastaa oletuksia tulevaisuudesta ja kehittää omaa tulevaisuusajattelua.

Jokaisessa kortissa on kuvattu yksi kehityskulku ja esitetty keskustelun pohjaksi sitä koskevia kysymyksiä. Voit käyttää kehityskulkukortteja esimerkiksi työpajassa tai tulevaisuutta koskevan keskustelun pohjana.

Entä jos kortissa kuvattu kehityskulku toteutuisi? Miten se vaikuttaisi omaan organisaatioosi? Miten se näkyisi omassa ympäristössäsi? Miten kortissa kuvattuun tilanteeseen voitaisiin päätyä? Mitä pitäisi tapahtua sitä ennen? Entä näetkö tässä hetkessä merkkejä tai signaaleja, jotka vievät kortissa kuvatun kehityskulun suuntaan?

Lataa ilmainen “Entä jos? Tulevaisuuden kutkuttavat kehityskulut” -sisältö itsellesi jättämällä yhteystietosi alle:

    Lapin matkailun post-Covid-19 skenaariot: neljä tulevaisuuskuvaa vuoteen 2025

    Lapin Matkailuelinkeinon liitto käynnisti kesällä 2020 skenaariotyön Lapin matkailun post-Covid-19 skenaarioista. Skenaariotyössä analysoitiin koronapandemian tuomia muutoksia globaalista toimintaympäristöstä alueellisiin ja yrityskohtaisiin vaikutuksiin vuoteen 2025 asti. Lisäksi tunnistettiin kriisin muuttamien laajempien trendien vaikutuksia matkailumarkkinoihin, kuluttajakäyttäytymiseen ja alan kilpailutilanteeseen.

    Skenaariot toimivat työkaluna niin koko matkailuelinkeinon ekosysteemin kehittämisessä kuin yksittäisen yrityksen ja matkailualueen oman toiminnan kehittämisessä. Skenaariotyö toteutettiin Lapin Liiton myöntämällä EAKR-rahoitteisella hankkeella.

    Skenaariotyössä haettiin vastauksia mm. seuraaviin kohtalonkysymyksiin:

    • Miten matkailu toipuu koronapandemiasta?
    • Mitä pysyviä muutoksia poikkeusaika jättää matkailuun?
    • Miten globaali ja Suomen talous selviävät koronapandemiasta?
    • Miten yritykset selviävät kriisiajan yli?
    • Millainen on kuluttajien ostovoima vuonna 2025?
    • Miten ilmastonmuutos vaikuttaa Lapin säähän ja vuodenaikoihin?
    • Voivatko matkailuelinkeinon toimijat vaikuttaa kuluttajakäyttäytymiseen (esim. palveluntarjoaman avulla)?

    Skenaariotyön pohjalta muodostettiin neljä Lapin matkailun skenaariota:

    Moniulotteinen kriisi -skenaariossa koronapandemia jyllää useita vuosia. Sulkutoimenpiteet ja kansainvälisen kaupan epävarmuus eskaloituvat globaaliksi taantumaksi. Yhteisten matkustusrajoitusten puuttuessa ja epävarmuudessa suurin osa kansainvälisistä turisteista jää kotimaansa lomakohteisiin. Huono taloustilanne Lapissa ja pienyritysten konkurssit johtavat matkailualan toimijakentän kaventumiseen.


    Idän ehdoilla -skenaariossa Kiinan tehokas valvontakoneisto auttaa pandemian selättämisessä muuta maailmaa paremmin, jolloin Kiinan poliittinen ja taloudellinen valta kasvaa. Euroopan potiessa koronan jälkeistä talouskriisiä, Kiinalle avautuu mahdollisuuksia lisätä investointeja Eurooppaan, myös matkailun osalta. Aasialaiset turistit viettävät Lapissa pidemmän ajan, kun yhä useammin matkat yhdistyvät muihin Pohjoismaihin, joita varten Lapin lentokentät toimivat välietappeina.


    Euroopan matkustusyhteisö -skenaariossa Euroopan joustavat rajoitustoimet ja yhteistyö mahdollistavat elämän sujuvan jatkumisen muuta maailmaa paremmin. Ilmastokriisin eteneminen jatkuu; merkkejä lumettomista talvista myös Lapissa alkaa näkyä. Hiljaisuus ja luonto ovat globaalien matkailutrendien luksusta. Yhä kuumemmiksi käyvien etelän lomakohteiden epäsuosio kirittää Lapin kesämatkailua ja turismin ympärivuotisuus lisääntyy. Pakettimatkojen joustavat varausehdot ja lentämisen kestävyysnäkökulma painavat matkailijan päätöksenteossa.


    Kansainvälisen Pohjolan platform -skenaariossa koronapandemia ratkaistaan kansainvälisen yhteistyön avulla, kun rokote on saapunut markkinoille ja sen suojausteho on hyvä. Kansainvälinen matkailu elpyy ja lähtee kasvuun. Suomen Lapin mielletty turvallisuus ja matkailijoiden vahvistuvat arvot, kuten luonnon ja rauhan arvostus saavat kansainvälisen matkailun määrän Lapissa kasvamaan ympärivuotisesti. Kansainväliset digijätit vahvistavat rooliaan matkailualalla ja integroivat pienempiä toimijoita alustoilleen.

    Toimintasuunnitelmia jokaista skenaariota varten:

    Skenaarioiden pohjalta on kuvattu välttämättömät toimenpiteet, jotka matkailutoimijoiden tulee tehdä riippumatta siitä, mikä skenaario tulevaisuudessa toteutuu. Skenaarioista riippumattomien välttämättömien toimenpiteiden lisäksi jokaisen skenaarion toteutumisen varalle on luotu varautumissuunnitelma, joka antaa suuntaa sille, mitä toimijoiden tulee painottaa, jos maailma muuttuu tietyn skenaarion kaltaiseksi.


    Tiivistelmä skenaarioista löytyy Lapin Matkailuelinkeinon liiton verkkosivuilta. Koko skenaarioraportti ladattavissa täältä.

    Haluatko kuulla lisää? Ota yhteyttä:


    Kimmo Kivinen
    Senior Partner
    050 540 9446
    kimmo.kivinen(at)capful.fi
    Iina Lappalainen Capful

    Iina Lappalainen
    Senior Consultant
    050 466 7286
    iina.lappalainen(at)capful.fi

    International Certified Future Strategist programme 2021

    Save your spot in the International Certified Future Strategist programme 2021.

    Take part in an international course taught by business professionals from five European countries, with more than 20 years of experience each in the fields of future studies and strategy.

    The programme:

    The International Certified Future Strategist ICFS is targeted at companies and organisations wishing to build the necessary in-house expertise for developing futures perspectives and strategy, and at individuals who want to enhance and impact their career path by learning and developing these skills.

    Individuals attending the course will learn the skills and knowledge needed to address the challenges facing their organisation, including: how to analyse change, how to create scenarios, how to develop strategy, and how to implement and communicate change.

    ”If you’re working in company or organisational development and interested in the future, then this course is really key.” Rikard Wallin, Sweden

    “The learning-style is very hands-on and assignments quite challenging, so after getting the certification you’ll have a feeling of real accomplishment.” Jonas Kronlund, Finland

    The ICFS programme duration is approximately five months, with five modules. Modules 1-4 consist of three days of teaching each and the last module one day of teaching. The 2021 course is held online. The course practitioners come from five European consultancy companies  who work in the fields of future studies, scenarios, visions, strategy, communication and organisational development with more than 20 years of experience. 

    The schedule for 2021 is the following:

    • Module 1: Environmental analysis (10-12 March 2021)
    • Module 2: Scenarios (21-23 April 2021)
    • Module 3: Vision & strategy analysis (30 June – 2 July 2021)
    • Module 4: Strategy & action (26-28 May 2021)
    • Module 5: Summing up and certification, (2 September 2021)

    The course is a tailored executive education programme with an emphasis on learning in an international environment. The course is best suited to individuals in management positions, who have a responsibility to shape and enhance strategic thinking within their company. At the end of the course, participants who have completed the required assignments and presentations are  able to get a formal certification which confirms their ability to proficiently use the techniques taught on the course.

    For more information, visit the programme website.

    How to apply:

    For registration, please contact:

    Jari Puhakka
    Senior Partner of Capful
    040 5622 675
     jari.puhakka@capful.fi.

    You can also arrange a personal demonstration by leaving us your contact information – we will be happy to tell you more about the program.

    Capful toteutti Oulun Seudun Sähkön strategiaprojektin

    Capful on toteuttanut Oulun Seudun Sähkön (OSS:n) strategiaprojektin, jonka tarkoituksena oli päivittää OSS:n strategia sekä analysoida toimintaympäristön muutosta ja strategisia valinnan paikkoja. Projektin lopputuloksena OSS:lle luotiin päivitetty visio ja strateginen tahtotila, kiteytettiin ja konkretisoitiin strategiset teemat sekä määriteltiin toiminta-ajatus ja arvot. Strategian onnistunutta toimeenpanoa varten projektissa rakennettiin konkreettinen strategian toimeenpanosuunnitelma sekä toimeenpanon seurantaa tukeva mittaristo.

    ”Projekti synnytti uutta strategista keskustelua ja rakensimme strategian, joka tarjoaa konkreettiset lähtökohdat OSS:n toiminnan suunnitteluun ja ohjaamiseen. Oli todella mielenkiintoista päästä toteuttamaan tämä strategiaprojekti Capfulin kanssa”, kuvailee Risto Kantola, Oulun Seudun Sähkön toimitusjohtaja.

    Oulun Seudun Sähkö on osuuskuntamuotoinen energia-alan toimija. Osuuskuntana OSS:n tehtävänä on tarjota asiakkailleen edullisia ja korkealaatuisia palveluita sekä kasvattaa osuuskunnan arvoa pitkällä aikajänteellä. OSS:n liiketoiminta-alueet ovat sähkönmyynti, sähköntuotanto, sähkösiirto, valokuitu ja kaukolämpö.

    Lisätietoa strategiaprosessista:

    Arto Kaunonen
    Founder, Senior Partner
    050 356 0717
    arto.kaunonen(at)capful.fi

    Capful Lapin matkailualan post Covid-19 skenaarioprojektiin

    Lapin Matkailuelinkeinon liitto on käynnistänyt yhteistyössä Capfulin kanssa Lapin matkailualan post Covid-19 skenaarioprojektin, jonka tarkoituksena on muodostaa nykyistä parempi ymmärrys Lapin matkailualan toimintaympäristön muutoksesta koronaepidemian jälkeen vuoteen 2025 saakka. Skenaariotyössä luodaan kattava kuva Lapin matkailuelinkeinon tulevaisuuden kehitysvaihtoehdoista ja tarkastelu keskittyy erityisesti koronakriisin jälkeiseen toimialan kehitykseen.

    Skenaarioprojektin tarkoituksena on rakentaa Lapin matkailulle loogiset ja konkreettiset skenaariot
    , joiden avulla voidaan ennakoida koronakriisin tuomaa kehitystä ja analysoida vaihtoehtoisten tulevaisuuksien vaikutusta Lapin matkailutoimijoille.

    Skenaariot toimivat työkaluna sekä koko matkailuelinkeinon kehittämisessä että yksittäisten yritysten ja matkailualueen oman toiminnan kehittämisessä. Tavoitteena on, että skenaarioiden avulla Lapin matkailuelinkeinossa pystytään tekemään valistuneita valintoja pitkällä aikavälillä sekä nousemaan nopeammin ja entistä vahvempana koronakriisistä.

    Lisätietoja skenaarioprosessista:

    Kimmo Kivinen
    Senior Partner, Capful
    kimmo.kivinen(at)capful.fi
    puh. + 358 50 540 9446

    Lisätietoja projektin sisällöstä:

    Nina Forsell
    Toiminnanjohtaja, Lapin Matkailuelinkeinon liitto
    nina.forsell(at)lme.fi
    puh. +358 40 126 2996

    Suomen merialuesuunnitelma laadittiin skenaariolähtöisesti

    Suomeen on laadittu ensimmäistä kertaa Merialuesuunnitelma ja laadinnassa hyödynnettiin Capfulin skenaarioprosessia ja strategiatyön osaamista. Merialuesuunnitelmalla ohjataan koko Suomen merialueen käyttöä Itämerellä Suomen talousvyöhykkeellä. Suunnitelman tavoitteena on parantaa merielinkeinojen edellytyksiä ja meriympäristön tilaa.

    Maailman väestön kasvaessa ja maa-alan käydessä niukemmaksi merien käyttö lisääntyy tulevaisuudessa. Itämereenkin halutaan lisää tuulivoimaloita, meriliikenne kasvaa, matkailu- ja virkistys lisääntyy ja merestä pitäisi saada yhä enemmän ruokaa ja raaka-aineita.

    Samaan aikaan Itämeri on todella huonossa kunnossa, josta jokakesäiset sinilevälautat ovat yksi näkyvin merkki. Merialuesuunnitelman taustalla on EU:n yhdennetty meripolitiikka, jolla pyritään tukemaan sinistä kasvua eli kehittämään koordinaatiota eri merellisten toimialojen välillä. Suomen merialuesuunnitelmassa tarkastelun kohteena ovat olleet energia-ala, meriliikenne, kalastus ja vesiviljely, matkailu, virkistyskäyttö sekä ympäristön ja luonnon säilyttäminen, suojelu ja parantaminen. Lisäksi on huomioitu myös kaivannaisalaa, sinistä bioteknologiaa ja meriteollisuutta. Huomiota on kiinnitetty myös maanpuolustuksen tarpeisiin, kulttuuriperintöön, merialueen ominaispiirteisiin sekä maan ja meren vuorovaikutukseen.

    TYÖN KESKEINEN HAASTE on ollut sovittaa merialueille kohdistuvia lukuisia intressejä yhteen. Suomen merialuesuunnittelussa, toisin kuin muiden Itämeren maiden suunnitelmissa, poikkeuksellisena lähestymistapana käytettiin skenaariotyötä. Skenaariot ovat herättäneet suurta mielenkiintoa ja niitä on esitelty useissa Itämeren yhteistyöfoorumeissa. Skenaarioissa kuvattiin Suomen merialueiden toimintaympäristön kehitysvaihtoehtoja aina vuoteen 2050 saakka. Skenaarioissa kuvattiin Itämereen kohdistuvia muutospaineita, joihin meidän on itse vaikea vaikuttaa, kuten ilmastonmuutos, maiden väliset konfliktit, matkailutottumukset, teknologinen kehitys, merilogistiikan kehitys jne. Skenaarioiden vaikutukset kuvattiin lopuksi myös kartalle.

    Skenaarioissa kuvattiin Suomen merialueiden toimintaympäristön kehitysvaihtoehtoja aina vuoteen 2050 saakka.

    Skenaariotyö koettiin prosessin onnistumisen kannalta keskeisenä vaiheena, jossa osallistujat pääsivät laajasti esittämään huoliaan ja toiveitaan Itämeren kehitysvaihtoehdoista tai tuomaan esille omia intressejään suunnitteluun ilman, että vastakkainasettelut lukkiutuivat. Skenaarioille laadittiin varautumissuunnitelmat ja niiden pohjalta tunnistettiin skenaarioista riippumattomat välttämättömät toimenpiteet, jotka toimivat visiotyöskentelyn lähtökohtana.

    Visiotyövaiheessa yhdistettiin skenaariotyön havainnot, merialueteemojen nykytila-arvioinnit ja viranomaisten linjaukset merialueiden käytöstä. Tämän aineiston pohjalta aloitettiin työstämään merialueiden tulevaisuuden tahtotilaa ja määrittämään polkua tahtotilaa kohden yhdessä sidosryhmien ja prosessiin osallistuneiden tahojen kanssa.

    Suunnitteluprosessi on kestänyt kaikkiaan kolme vuotta ja pitänyt sisällään lukuisia sidosryhmätilaisuuksia sekä valtakunnan tasolla että alueilla. Skenaario- ja visiotyöhön on osallistunut satoja merialueiden käytöstä kiinnostuneita toimijoita. Parhaillaan on käynnissä suunnitelmien kuuleminen, jossa kerätään näkemyksiä suunnitelmaluonnoksista ja vaikutusten arvioinnista sekä niiden taustalle laadituista skenaario- ja visiotöistä. Capful osallistui prosessiin sekä skenaariotyö- että visiotyövaiheessa yhteistyössä WSP:n kanssa.

    ”Capfulilaisilla oli ilo osallistua Suomen ensimmäisen merialuesuunnitelman prosessiin. Prosessiin sisältyneen skenaariotyön suurimpana haasteena oli pitää skenaariokuvaukset ulkoisen toimintaympäristön tasolla. Useimmiten aluesuunnittelun skenaariotöissä on ajatus, että skenaariot kuvaavat suunnitelman erilaisia vaihtoehtoja, mutta me halusimme pidättäytyä siinä periaatteessa, että skenaariot kuvaavat ulkopuolista toimintaympäristöä, eikä vielä tavoiteltavaa tai valittavaa lopputilannetta. Uutta oli myös se, että kuvatut skenaariot projisoitiin lopuksi kartoille. Näiden karttojen avulla prosessiin osallistujat pääsivät konkreettisemmin muodostamaan yhdessä haluttua tulevaisuuden suuntaa Itämerelle ja sovittamaan meren erilaisia käyttötarpeita sekä meren parempaa tilaa yhteen.”

    Senior Partner, Kimmo Kivinen, Capful

    ”Skenaarioita on esitelty useissa kansainvälisissä tilaisuuksissa. Ne ovat herättäneet erityistä kiinnostusta Itämeren maissa, etenkin Ruotsissa ja Virossa, joiden oloihin kansalliset skenaariot soveltuvat jotakuinkin yhtä hyvin kuin Suomeen, mihin ne laadittiin. Ne on nähty hyvänä menetelmänä käydä keskustelua tulevaisuudesta. Mielenkiintoisen lisän on tuonut se, että skenaarioista laadittiin myös alueelliset ilmentymät, joka kuvaavat konkreettisesti, miten alueet eri skenaarioissa kehittyisivät.”

    Neuvotteleva virkamies, Tihlman Tiina, Ympäristöministeriö

    ”Skenaariotyövaihe aloitti meillä vahvan sidosryhmädialogin, jossa ilman sitoutumisia suuntaan tai toiseen oli mahdollista tarkastella merellisiä tulevaisuuskuvia, niitä pahimpia mahdollisiakin. Tämän työn jälkeen oli luontevaa lähetä valitsemaan yhdessä se haluttu tulevaisuus ja rakentaa askeleet sitä kohden. Skenaariotyö ja visiotyö linkittyvät saumattomasti toisiinsa ja uskon, että tämä polku avautui myös osallistuneille tahoille.”

    Merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaattori, Mari Pohja-Mykrä, Satakuntaliitto

    ”Skenaariovaihe osui ja onnistui hyvin aktivoimaan sidosryhmät ja auttoi myös merialuesuunnittelun lentokorkeuden ymmärtämisessä.”

    Suunnittelujohtaja, koordinaatiotyöryhmän puheenjohtaja Heikki Saarento, Varsinais-Suomen liitto

    Haluatko kuulla lisää? Ota yhteyttä:

    Business Finlandin skenaariot julkaistiin helmikuussa. Sitten korona muutti kaiken – vai muuttiko?

    Toteutimme syksyn 2019 aikana Business Finlandin kanssa laajan skenaariotyön Suomen kilpailukyvyn tulevaisuuden vaihtoehdoista. Muutama kuukausi skenaarioiden julkaisun jälkeen toimintaympäristö muuttui kuitenkin tavalla, jota emme skenaariotyössä olleet ennakoineet: Covid-19 levisi globaaliksi pandemiaksi ja mullisti yhteiskunnan, talouden ja elämän eri osa-alueet läpileikkaavasti ja kattavasti. Toimintaympäristö muuttui yhtäkkisesti ja kertaheitolla vaikeammin ennakoitavaksi. Miten siis kävi huolella laadittujen skenaarioiden ja niiden kuvaamien kehityskulkujen?

    Olemme tehneet kevään aikana skenaarioihin päivitysosan, jossa on tutkittu koronakriisin mahdollisia vaikutuksia globaaliin toimintaympäristöön. Työssä on pohdittu, miltä skenaariot näyttävät nykyisessä tilanteessa. Nopeuttaako koronakriisi joidenkin kehityskulkujen toteutumista ja vaikuttaako jokin skenaario nyt muita todennäköisemmältä?

    Skenaariot ja koronakriisin vahvistamat ja kiihdyttämät kehityskulut

    Jakautuneen maailman valtapelissä kauppasota kiihtyy ja maailma jakautuu kahteen digitaaliseen blokkiin ja kauppa-alueeseen. Kiinan vaikutusvalta kasvaa merkittävästi, valvontakapitalismi yleistyy ja ilmastonmuutosta pyritään hillitsemään hiilibudjeteilla ja pisteytysjärjestelmillä. Euroopassa talous taantuu, unionin rivit rakoilevat ja kansainväliset investoinnit alueelle vähenevät.

    Koronapandemiassa Kiina on hakenut kansainvälistä johtajuutta muun muassa viemällä lääkinnällistä apua muihin maihin. Samalla Yhdysvallat on vetänyt rahoituksensa WHO:lta, saanut kovaa kritiikkiä puutteellisesta kriisinhoidosta ja maan sisäinen epävakaus on jatkanut kasvuaan. Kriisin hoidossa kansallisvaltioiden rooli ja valta ovat korostuneet ja kansainvälinen yhteistyö, EU mukaan lukien, on jäänyt taustalle. Koronatartuntoja seuraavia sovelluksia on käytössä ja suunnitteilla useissa maissa. Nähtäväksi jää, missä määrin koronatartuntoja seuraavat sovellukset yleistyvät maailmalla, minkälaista yksityisuudensuojaa niissä sovelletaan ja johtaako kehitys vastaavien sovellusten laajempaan viranomaiskäyttöön.

    Data pelastaa ja orjuuttaa on radikaalin datatalouden skenaario, jossa perinteinen palkkatyö vähenee radikaalin teknologiakehityksen myötä ja moni paikkaa toimeentuloaan myymällä itsestään dataa. Digilaitteista irtautuminen ja anonymiteetti ovat harvoille tarjolla olevaa luksusta. Luottamus perinteisiin poliittisiin toimijoihin järkkyy, kun ne eivät onnistu vastaamaan globaaleihin haasteisiin ja paikasta riippumattomat globaalit kansanliikkeet kasvavat.

    Koronakriisi on pakottanut maailman nopeaan digiloikkaan ja digitaaliset välineet on otettu laajasti käyttöön töissä, opiskelussa, kuluttamisessa ja vapaa-ajalla. Pandemian myötä ihmistä saatetaan alkaa pitää tuotantoketjun riskialtteimpana osana, mikä voi johtaa automaation kehityksen kiihtymiseen ja ihmistyövoiman tarpeen vähenemiseen. Talouskriisin myötä mahdollisesti lisääntyvä alustatyö ja itsensä työllistäminen sekä etätyön vakiintuminen ja yleistyminen kiihdyttävät myös työn murrosta. Paikasta riippumattomia kansanliikkeitä kohti saattaa viedä sosiaalisen median alustoilla vietetyn ajan lisääntyminen ja esimerkiksi jaettu pettymys pandemianhoitoon.

    Uuden ajan digipatruunat -skenaariossa suuryritykset kasvavat ja laajentuvat toimiala- ja sektorirajat ylittäviksi jäteiksi. Kansallisvaltioiden epäonnistuessa jätit kasvattavat yhteiskunnallista rooliaan, alkavat hallinnoimaan omia kaupunkejaan ja ottavat hoitaakseen monia julkisten toimijoiden tehtäviä.

    Koronakriisi on toistaiseksi kasvattanut valtion merkitystä, mutta pidemmällä aikavälillä se voi kiihdyttää skenaariossa kuvattua suuryritysten vallan kasvua. Pandemiaa seuraava todennäköinen talouskriisi ja valtioiden velkaantuminen saattavat johtaa mittaviin julkisen sektorin leikkauksiin. Tämä puolestaan avaa esimerkiksi terveys- ja koulutuspalveluiden markkinaa yrityksille. Koronakriisi iskee erityisesti PK-yrityksiin ja suuret yritykset saattavat selvitä vähemmällä, mikä voi johtaa fuusioihin, markkinoiden keskittymisiin ja yritysten kokojen kasvuun. Isot alustayritykset ovat mukana myös koronakriisin ratkaisussa. Esimerkiksi Google ja Apple tekevät yhteistyötä koronaviruksen jäljitysappien teknologian kehittämisessä. Eristäytymisen myötä alustajättien sovelluksissa käytetty aika on räjähtänyt käsiin ja teknologiayritysten osakkeet ovat nousussa.

    Kriiseistä sopimuspohjaisuuteen skenaario käynnistyy suurista kriiseistä, joihin pyritään vastaamaan globaalien sopimusten kautta. Ilmastopolitiikassa otetaan käyttöön globaaleja ohjauskeinoja. Digietiikan merkitys korostuu ja teknologiajättejä ja datan käyttöä säädellään kansainvälisesti. Konsensus kasvaa siitä, että globaali vapaa markkinatalous ei pysty vastaamaan haasteisiin ja että julkista valtaa sekä valtioiden välistä yhteistyötä tarvitaan globaalien ongelmien ratkaisemiseksi.

    Koronakriisi on paljastanut markkinatalouden sekä perinteisten instituutioiden heikkouksia ja osoittanut, että uudistuksia tarvitaan. Kriiseistä sopimuspohjaisuuteen skenaariossa ajateltiin, että kansainvälinen sopiminen lisääntyy ison ruokakriisin myötä. Voiko koronakriisi olla tällaisen kehityskulun liikkeellepaneva voima? Koronakriisi saattaa olla myös kohtalonkysymys Euroopan Unionille. Onnistuessaan EU:n elvytysrahasto voi luoda uutta pohjaa yhteistyön syventämiselle. Pandemian torjunnassa eri maissa käytetyt toimet ovat myös osoittaneet, että kun kriisi on tarpeeksi akuutti, myös kuluttamisen ja matkailun rajoittaminen hyväksytään. Voiko tämä vaikuttaa siihen, millaisia toimia hyväksymme ilmastonmuutoksen torjunnassa?

    Miten ennakoida entistä epävarmempaa tulevaisuutta?

    Havainnot viittaavat siihen, että korona on jo nyt kiihdyttänyt ja voimistanut monia skenaarioissa kuvattuja kehityskulkuja. Epävarmuutta muutoksen suunnasta ja nopeudesta on kuitenkin edelleen olemassa, joten skenaariot säilyttävät ajankohtaisuutensa näiden muutosten analysoimisessa.

    Kaiken kaikkiaan vallitseva tilanne on hedelmällinen skenaarioiden tekemiselle. Koronapandemia on äkillisesti avannut Overtonin ikkunan levälleen ja monista aiemmin mahdottomina tai hyvin epätodennäköisinä pidetyistä asioista onkin yhtäkkiä tullut hyväksyttyjä ja jopa toivottuja. Tulevaisuus näyttäytyy nyt entistä epävarmempana. Kevään aikana käydyissä keskusteluissa moni on sanonut, että tuntuu kuin olisimme sumussa, josta ei ihan näe, mihin suuntaan olemme menossa. Skenaariot, eli vaihtoehtoiset tulevaisuuskuvat, antavat mahdollisuuden nähdä väläyksiä sumun takana olevasta tulevaisuudesta ja käsitellä sitä mielekkäällä tavalla.

    Lisää skenaarioista Business Finlandin sivuilla, skenaarioiden koronapäivitys ladattavissa täältä.

    Haluatko kuulla lisää? Ota yhteyttä:

    Kimmo Kivinen
    Senior Partner
    050 540 9446
    kimmo.kivinen(at)capful.fi
    Johanna Schreck
    Senior Consultant
    040 867 0675
    johanna.schreck(at)capful.fi
    Laura Domingo
    Consultant
    044 260 6413
    laura.domingo(at)capful.fi

    Skenaariota, strategisia vaihtoehtoja ja ruusun tuoksua

    ”Viisaat miehet varoittavat Suomen talouden pitkästä aavikkovaelluksesta, mutta heidän skenaarionsa on oudon synkkä.”

    ”Kumpi on pahempi skenaario meille: Suomi tukee taloudellisesti Italiaa vai täysin USA/Kiina säännöillä pelaava maailmantalous?”

    Moottoriurheilupiireissä on noussut ilmoille skenaario, että formula ykkösissä voisi ajaa tulevaisuudessa jälleen kaksi Schumacheria.”

    Ilmavoimien harjoituksissa on koulutettu henkilöstöä taktisesti haastavissa skenaarioissa, ja koronapandemian aikana on tehty epidemiologisia skenaarioita. Myös muita skenaarioita on tänä keväänä julkaistu. Skenaariot näkyvät uutisvirrassa eri yhteyksissä ja näyttäytyvät nopeasti katsottuna synonyyminä vaihtoehdoille. Strategiakeskustelussa skenaarioilla viitataan usein organisaation omissa käsissä oleviin strategisiin vaihtoehtoihin, mutta myös erilaisiin ennusteisiin, kvantitatiivisiin malleihin, taloudellisiin mallinnuksiin tai herkkyysanalyyseihin. Skenaario kuin skenaario – mitä väliä sillä on?

    Skenaariot ja strategiset vaihtoehdot – eri työkalut eri käyttöön

    Mitä yhteistä on skenaarioilla ja strategisilla vaihtoehdoilla? Molemmat sisältävät vaihtoehtoja. Onko siis väliä, jos strategisia vaihtoehtoja kutsutaan skenaarioiksi? On. Skenaariot kuvaavat organisaation ulkoisen toimintaympäristön kehittymisen vaihtoehtoja, kun taas strategiset vaihtoehdot jäsentävät organisaation omia kehitysvaihtoehtoja.

    Skenaariotyön pioneeri Shell, joka on tehnyt skenaariota jo 50 vuotta, määrittelee skenaariot näin: ”Scenarios are plausible and challenging descriptions of the future landscape.” Näissä skenaarioiden valaisemissa tulevaisuuden maisemissa yritysten ja muiden organisaatioiden pitää suunnistaa ja suunnata toimintaansa. Päätöksentekoa varten on tarjolla vaihtoehtoisia suuntia ja keinoja – strategisia vaihtoehtoja.

    Strategiset vaihtoehdot käsittelevät yrityksen omia tienhaaroja, valinnan paikkoja ja kehitysvaihtoehtoja esimerkiksi kasvuun liittyen. Mitkä ovat yrityksen markkinoihin liittyvät kasvun ulottuvuudet ja mitä vaihtoehtoja niihin liittyy? Entä mitkä ovat yrityksen kasvun mahdollistajat ja niihin liittyvät vaihtoehdot? Luovan ja systemaattisen prosessin avulla rakennettaan kasvun strategiset vaihtoehdot, käydään niistä jäsennettyä keskustelua ja arvioidaan vaihtoehtoja järjestelmällisesti eri näkökulmista ja määritellään yrityksen kasvustrategia.

    Strategiset vaihtoehdot ovat hyödyllinen, mutta vähän hyödynnetty työkalu. Capfulin omien ja muiden tekemien tutkimusten mukaan suuri osa yrityksistä on sitä mieltä, että strategisia vaihtoehtoja tulisi käyttää osana strategiatyötä ja päätöksentekoa. Mutta käytännössä vain hyvin harvat yritykset käyttävät systemaattisesti strategisia vaihtoehtoja omassa strategiatyössään – syinä esimerkiksi vakiintuneet päätöksentekoprosessit, konfliktien välttely ja kiire.

    On selvää, että koronakriisin keskellä kannattaa tehdä vaihtoehtoisia skenaarioita epävarmuuden täyttämän toimintaympäristön kehityksestä ja ennakoida, milloin ja miten tulemme ulos kriisistä ja miltä maailma näyttää kriisin jälkeen. Tämän ohella on syytä ottaa kaikki hyöty irti strategisista vaihtoehdoista – tunnistaa, kuvata ja arvioida niitä eri kriteereitä ja skenaarioita vasten – ja tehdä perusteltuja valintoja. Strategiatyössä skenaariot ja strategiset vaihtoehdot eivät siis ole sama asia: on olemassa ulkoisen toimintaympäristön vaihtoehtoisia kehityskulkuja ja yrityksen sisäisiä vaihtoehtoja. Skenaariolähtöinen strategiatyö on eri asia kuin vaihtoehtolähtöinen strategiatyö. Jos ne näyttävät ja tuoksuvat strategisilta vaihtoehdoilta, miksi kutsuisimme niitä skenaarioksi, kun ne itse asiassa ovat strategisia vaihtoehtoja.

    Skenaariot vai ennusteet – mitä väliä sillä on?

    Skenaariotyön pioneerit – kuten Herman Kahn, Pierre Wack, Shell, SRI International ja GBN – valitsivat alusta lähtien linjan, jonka mukaan skenaarioissa ei käytetä todennäköisyyksiä ja kaikki skenaariot määritellään mahdollisiksi maailmoiksi. Tämä saattoi tapahtua osittain reaktiona yritysten liialliseen riippuvuuteen kvantitatiivisesta ennustamisesta. Ennustamisvirheet olivat 1970-luvun alusta lähtien yleistyneet, ja ne olivat toisinaan dramaattisia ja välillä kiusallisen suuria. Mitkä olivat johtopäätökset ja mitä tämä tarkoittaa tänään?

    1. Skenaarioita tulee käyttää mahdollisten maailmojen tunnistamiseen, ei todennäköisten maailmojen ennustamiseen.
    2. Kaikkia skenaarioita kannattaa pitää yhtä todennäköisinä, jotta jokaisen skenaarion vaikutukset analysoidaan riittävän huolellisesti ja kutakin skenaariota varten rakennetaan varautumistoimenpiteet.
    3. Skenaarioiden tulee paljastaa monia mahdollisia tulevaisuuksia. Tarkoituksena ei ole löytää uskottavinta tai joidenkin oletusten pohjalta todennäköisintä skenaariota.

    Aitojen epävarmuuksien ja epäjatkuvuuksien, suurten rakenteellisten muutosten ja dramaattisten shokkien ennakointiin tarvitaan todennäköisyysajattelusta vapautettua menetelmää, joka antaa mahdollisuuden ajatella jotain sellaista, mitä ei edes voi ajatella. Menneen ja nykyisen maailman tietoon, rakenteisiin, syy-seuraus-suhteisiin, jatkuvuuksiin ja trendeihin perustuvien ennusteiden avulla ei voi ennakoida suuria rakenteellisia muutoksia.

    Miksi skenaariotyössä korostetaan skenaarioiden ja ennusteiden eroa? Nykyhetken jatkuvuuden tyrannia ja tulevaisuuden ennustamisen paradigma hallitsevat ja ohjaavat ajatteluamme ja havainnointiamme – usein tiedostamatta. Skenaariot ovat työkalu paitsi epävarmuuden käsittelyyn myös päätöksentekijöiden ajatusmallien uudistamiseen. Jotta tämä olisi mahdollista, on skenaariotyössä vältettävä todennäköisyyksiin liittyvät sudenkuopat ja päästettävä irti hallitsevista ajattelutavoista.

    Tie skenaarioajattelusta ennustamisen maailmaan on kivetty todennäköisyyksillä: kun aletaan puhua tulevan kehityksen todennäköisyydestä, siirrytään strategiatyössä skenaarioista ennusteisiin. Skenaariot auttavat esittämään oikeita kysymyksiä, kun taas ennusteiden avulla etsitään oikeita vastauksia. Monet strategiset virheliikkeet saavat alkunsa siitä, että yritetään löytää oikea vastaus, vaikka ei ole löydetty vielä edes oikeita kysymyksiä.

    Ennusteilla ja skenaarioilla on eri käyttötarkoitukset, ja nämäkin käsitteet, menetelmät ja työkalut on järkevää pitää strategiatyössä erillään. Ennusteeseen sisältyy lähtökohtaisesti epävarmuutta, mutta tämä ei tee ennusteesta skenaariota. Jos se näyttää ja tuoksuu ennusteelta, sitä kannattaa kutsua ennusteeksi.

    Mitä skenaariot ovat ja mitä ne eivät ole strategiatyössä?

    Koronakriisi on lisännyt kierroksia skenaariotyöhön. Tulevaisuus on nyt poikkeuksellisen epävarma, ja skenaarioiden avulla epävarmuutta on mahdollista käsitellä mielekkäällä tavalla. Skenaariotyön tuoksinassa on kuitenkin hyvä pitää erillään ainakin skenaarioiden, strategisten vaihtoehtojen ja ennusteiden käsitteet.  Alla on vielä lyhyt tiivistelmä siitä, mitä skenaariot ovat ja mitä ne eivät ole strategiatyössä.

    Skenaariot eivät oleSkenaariot ovat
    Ennusteita, joiden avulla pyritään tietämään ja osoittamaan todennäköisin tulevaisuus.Kokonaisvaltaisia kuvauksia vaihtoehtoisista ja mahdollisista tulevaisuuden toimintaympäristöistä.
    Organisaation sisäisten asioiden vaihtoehtoista kehitystä kuvaavia. Organisaation ulkoisen toimintaympäristön kehitystä kuvaavia.
    Numerolähtöisiä herkkyysanalyysejä tai vaihteluita perusennusteen ympärillä (high-medium-low).Kvalitatiivisiin muutoksiin ja erilaisiin perusoletuksiin perustuvia dynamiikaltaan erilaisia kuvauksia.
    Yhteen epävarmuustekijään tai tapahtumaan liittyviä kuvauksia tai niiden varautumissuunnitelmia (contingency planing).Systeemisiä useiden muutostekijöiden välisiä vuorovaikutussuhteita ja niiden kokonaisuuksia hahmottavia vaihtoehtoja.
    Visioita, strategioita tai politiikkaa.Vaihtoehtoisia ulkoisia konteksteja visioiden, strategioiden ja poliittisten agendojen laatimiselle.

    Viime vuonna Capful teki yhteistyötä Shellin kanssa skenaarioprojektissa, jossa tutkittiin digitalisaation vaikutuksia yhteiskuntaan. Hyödynsimme tässäkin hankkeessa monissa projekteissa jalostunutta induktiivista skenaariomenetelmäämme ja  Scenario BuilderTM -työkaluamme. Tämä algoritmeja hyödyntävä interaktiivinen työkalu helpottaa skenaarioiden rakenteen ja logiikan ymmärtämistä ja tuottaa informatiivisen skenaariokartan, joka tekee vaihtoehtoisten skenaarioiden vertailusta helpompaa. Menetelmämme ja työkalumme olivat Shellin skenaariotiimille uusia, mutta skenaariotyön tarkoituksesta, perusperiaatteista ja käsitteistä vallitsi yksimielisyys. Shellin skenaariotiimin jäsenet kertoivat myöhemmin, että menetelmän, työkalujen ja sisältöosaamisen lisäksi, yhteisymmärrys skenaariotyön lähtökohdista ja käsitteistä auttoi meitä pääsemään heidän kanssaan yhteistyöhön. Kansainvälisen skenaarioyhteisön ytimessä skenaariotyöhön liittyvillä käsitteillä onkin aika lailla vakiintuneet määritelmät.

    Kun yrityksessä tai organisaatiossa päätetään aloittaa skenaarioperusteinen strategiaprojekti, on hyvä tehdä osallistujille selväksi työskentelyn pelisäännöt. Prosessin tarkoitus ei ole pönkittää virallisia tai todennäköisiä tulevaisuuksia tai hakea tukea johdon näkemyksille. Päinvastoin, nyt on mahdollisuus kaivaa esille asioita, jotka asettavat viralliset totuudet kyseenalaiseksi tai ovat muuten ”kiellettyjä” tai ”mahdottomia”. Jotta työskentelystä saadaan paras hyöty irti, on myös syytä kirkastaa käsitteet ja auttaa projektin osallistujia erottamaan skenaarioiden valloittava tuoksu strategisten vaihtoehtojen ja ennusteiden aivan yhtä ihanista tuoksuista.

    Lainaukset: MustReadUusi SuomiMTV Uutiset

    Kirjoittaja:


    Arto Kaunonen
    Founder, Senior Partner
    050 356 0717
    arto.kaunonen(at)capful.fi