Mitä tapahtuu, jos Suomen meriyhteydet vaarantuvat?

Suomi on käytännössä saari: huoltovarmuutemme ja yhteiskuntamme toimivuus nojaavat merikuljetuksiin. Mitä uhkia meri- ja rannikkoalueemme kohtaavat seuraavan kymmenen vuoden aikana? Mitä tapahtuu, jos meriyhteytemme vaarantuvat ja miten eri toimialat pärjäisivät tällaisessa tilanteessa? Millaisia mahdollisuuksia meri- ja rannikkoalueilla voi avautua erilaisten kehityskulkujen seurauksena? Millaisiin tulevaisuuden skenaarioihin meidän tulisi olla varautuneita Suomessa ja Itämerellä vuoteen 2035 mennessä? 

Näihin kysymyksiin vastaavat Capfulin toteuttaman Merellisten toimialojen huoltovarmuus ja merialueen kokonaisturvallisuus -selvityksen vuoteen 2035 ulottuvat tulevaisuuden skenaariot ”Suurvaltakamppailun pyörteissä”, ”Myrskyn silmässä” ja ”Liennytyksen tuulet”. Selvityksen tavoitteena on tukea Suomen merialuesuunnittelua ja merellisten toimialojen kehittämistä mm. luomalla ajantasainen tilannekuva ja tulevaisuuden skenaarioita huoltovarmuuden ja turvallisuuden näkökulmista. Tässä kirjoituksessa esittelemme lyhyesti luodut kolme tulevaisuudenskenaariota keskeisten tapahtumakulkujen osalta. 

Skenaario 1: Suurvaltakamppailun pyörteissä


Ensimmäisessä skenaariossa ”Suurvaltakamppailun pyörteissä” suurvaltojen valtakamppailu aiheuttaa lisääntyvää geopoliittista epävakautta Itämeren alueella, hybridivaikuttaminen ja kyberiskut lisääntyvät ja merenkulun turvallisuusriskit kasvavat. EU:n ja Naton heikentyneiden roolien myötä suhteet naapurimaihin sekä kansallisen puolustuskyvyn ja viranomaisyhteistyön roolit korostuvat.  

Skenaarion osalta keskeisiä seurattavia ajureita ovat kahdenvälisen sopimisen yleistyminen Yhdysvaltojen ja Euroopan maiden välillä, Yhdysvaltain irtaantuminen Euroopasta poliittisesti, Ukrainan tappio sodassa Venäjää vastaan, kansainvälisen järjestelmän murtuminen rajojen muuttamisen ja valloitussotien muuttuessa “hyväksytymmiksi”, Euroopan poliittinen hajaannus, ja heikko talouskehitys niin Euroopassa kuin Suomessakin. 

Skenaario 2: Myrskyn silmässä 


Toisessa skenaariossa ”Myrskyn silmässä” sotatoimet Itämeren eteläosissa vaarantavat meriyhteydet koko Itämeren alueella ja useimmat merelliset toiminnot ovat vaarantuneet, vakavasti häiriintyneet tai kokonaan estyneet. Suomen turvallisuus, huoltovarmuus ja omavaraisuus ovat kaikkien merellisten toimialojen tärkeimpiä ajureita.  

Skenaarion keskeisiä seurattavia ajureita ovat Venäjän menestys Ukrainassa, EU:n sirpaloituminen alueellisiin ryhmiin, Yhdysvaltojen jatkuva etääntyminen Euroopasta, NATO:n toimintakyvyn romahtaminen, globaalin talouden disruptio, Itämeren alueen valtioiden tiivistynyt alueellinen yhteistyö, ja viime kädessä sotilaallisen konfliktin laajeneminen Venäjän aggression seurauksena Itämerellä. 

Skenaario 3: Liennytyksen tuulet 


Kolmannessa skenaariossa ”Liennytyksen tuulet” geopoliittiset jännitteet rauhoittuvat asteittain ja taloudellinen, poliittinen ja puolustuksellinen yhteistyö on tiivistä EU:n ja Naton kautta. Yhteiskunnallista polarisaatiota, arvoristiriitoja ja haasteita aiheuttavat kuitenkin vihreän siirtymän teollisuuden, merituulivoiman ja vetyinfran nopea rakentaminen, sekä toisaalta kasvanut maahanmuutto ja ilmastopakolaisuus. 

Skenaarion keskeisiä seurattavia ajureita ovat Ukrainan sodan päättyminen Ukrainalle kohtuulliseen rauhaan, Euroopan vahvistetut puolustusbudjetit, jännitteiden lieventyminen suurvaltojen välillä, EU:n syvenevä integraatio puolustuksen ja sisämarkkinoiden aloilla, globaalin talouden nopeampi kasvu sekä EU:n energiapolitiikan ohjaamat merkittävät investoinnit vihreään siirtymään. 

Mitä skenaariot kertovat meille tulevaisuudesta? 


Skenaariot havainnollistavat Suomen huoltovarmuuden haavoittuvaisuutta ja riippuvuutta Itämeren merikuljetuksista. Erityisesti skenaarioissa ”Suurvaltakamppailun pyörteissä” ja ”Myrskyn silmässä” Suomen meriyhteyksien vaarantuminen johtaisi vakaviin seurauksiin, jotka ulottuisivat läpi yhteiskunnan. Kriittisten tuontituotteiden, kuten energian, lääkkeiden ja elintarvikkeiden saatavuus vaikeutuisi merkittävästi, mikä pakottaisi kehittämään vaihtoehtoisia kuljetusreittejä ja -menetelmiä. 

Riippumatta toteutuvasta skenaariosta, kaksi asiaa nousee esiin. Ensimmäisenä, omavaraisuuden ja huoltovarmuuden kehittäminen laajasti kaikilla toimialoilla on elinehto Suomen tulevaisuuden kannalta. Toisena, Pohjoismaisen ja Itämeren alueen valtioiden välisen yhteistyön merkitys kasvaa, riippumatta siitä mihin geopoliittinen tilanne kehittyy. 

Merellisten toimialojen huoltovarmuus ja merialueen kokonaisturvallisuus -selvitys tarjoaa skenaarioiden lisäksi syväluotaavia analyysejä merellisten toimialojen nykytilasta ja tulevaisuuden kehitysnäkymistä. Se sisältää toimenpidesuosituksia eri sektoreille ja viranomaisille, jotta varautuminen erilaisiin tulevaisuuskuviin olisi tehokkaampaa. Raportti käsittelee myös teknologisen kehityksen tuomia mahdollisuuksia ja haasteita merellisille toimialoille sekä tarkastelee huoltovarmuuden ja kokonaisturvallisuuden näkökulmasta kriittisiä kehityskohteita. Koko raportti on luettavissa tästä linkistä.

Varaudu tulevaisuuteen jo tänään


Millaisia vaikutuksia näillä skenaarioilla olisi sinun organisaatioosi? Onko strateginen päätöksentekonne ja varautumisenne ajan tasalla toimintaympäristön muuttuessa yhä epävarmemmaksi? Miten te toimisitte Itämeren merenkulun ja toimitusketjujen häiriötilanteissa? 

Organisaation strategian testaaminen erilaisia skenaarioita vasten on tehokas tapa tunnistaa vahvuuksia ja haavoittuvuuksia. Ota yhteyttä ja keskustellaan, miten voimme auttaa organisaatiotasi valmistautumaan erilaisiin tulevaisuuksiin skenaarioita hyödyntämällä!
 

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä!

Risto Lätti
Head of Strategic Foresight, Senior Advisor, KTM
+358 40 932 9520 
risto.latti@capful.fi  

Risto Latti Capful

Justus Joenaalto
Head of International Security and Crisis Readiness, VTM
+358 50 917 0076 
justus.joenaalto@capful.fi 

Justus Joenaalto