Pirkanmaan Jätehuolto vastaa 17 omistajakuntansa lakisääteisistä jätehuoltopalveluista, jotka on suunnattu pääasiassa asukkaille, taloyhtiöille ja kunnille. Yhtiö toimii omakustannusperiaatteella ja käyttää tuloksensa jätehuollon kehittämisen edellyttämiin palveluihin ja investointeihin. Sen toiminnan lähtökohtana on terveyden- ja ympäristönsuojelu sekä kokonaisvaltainen ympäristökuormituksen tunnistaminen ja sen hillintä.

Skenaariotyö pohjana toimintaympäristön seurannalle

Maailma on murroksessa ja resurssit niukkenevat, mikä edellyttää väistämätöntä siirtymää kiertotalouteen. Euroopan Unioni on asettanut kunnianhimoisia tavoitteita kiertotalouden edistämiseksi, kun vuoteen 2030 mennessä tulisi esimerkiksi kierrättää 60 prosenttia yhdyskuntajätteestä. Suomi on sitoutunut EU:n tavoitteisiin ja on lisäksi asettanut oman tavoitteensa saavuttaa hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta vuoteen 2035 mennessä. Nämä tavoitteet aiheuttavat merkittäviä muutoksia myös jätehuollon toimintamalleihin.

Pirkanmaan Jätehuolto käynnisti liiketoimintastrategiansa päivitystyön syksyllä 2024. Osana työn alkuvaihetta Capfulin kanssa toteutettiin yhtiön toimintaympäristöanalyysin ja skenaariotyön projekti. Yksi projektin keskeisimpiä tarkoituksia oli analysoida yhtiön toimintaympäristön nykytilaa ja tulevia muutoksia sekä niiden vaikutuksia ja tarjoamia mahdollisuuksia Pirkanmaan Jätehuollon toimintaan.

Projekti toteutettiin hyödyntäen Capfulin systemaattista ja vuorovaikutteista skenaariomenetelmää. Capfulin Scenario Builder™ -työkalu auttoi testaamaan eri kehitysvaihtoehtojen keskinäistä riippuvuutta ja yhteensopivuutta, mikä johti johdonmukaisten ja erilaisten ulottuvuuksien skenaarioiden tunnistamiseen. Menetelmälle ominaisesti varmistettiin, että laadittavat skenaariot käsittelevät niitä trendejä, tapahtumia ja epävarmuustekijöitä, jotka ovat olennaisia Pirkanmaan Jätehuollon skenaariovaiheen fokuksen ja skenaariotyötä seuraavan strategiatyön kannalta.

Skenaariotyöskentelyllä uusia näkökulmia tulevaisuuteen

Skenaarioissa esiin nousseita epävarmuustekijöitä olivat muun muassa kiertotalouden ja siihen suhtautumisen kehitys, teknologiset innovaatiot jätteiden keräyksessä ja käsittelyssä, kunnallisten ja yksityisten toimijoiden roolit jätehuollon arvoketjussa sekä kuluttajakäyttäytymisen muutokset. Lisäksi skenaarioissa käsiteltiin erilaisin kehitysvaihtoehdoin energian tuotantoa, materiaalien niukkuutta ja uudelleenkäyttöä sekä jätteiden syntypaikkalajittelun merkitystä. Myös vallitseva geopoliittinen myllerrys huomioitiin tarkastelemalla, miten globaalit jännitteet vaikuttavat esimerkiksi EU:n kiertotaloustavoitteisiin.

Skenaariotyön keskeistä antia ovat vuoteen 2035 ulottuvat skenaariotarinat. Aikajanalla johdonmukaisesti etenevät, uskottavat ja kiinnostavat tarinat tulevaisuudesta kuvaavat toimintaympäristön keskeisten tekijöiden mahdollisia kehityskulkuja, joita kuvitteelliset tulevaisuuden ”juonen käänteet” havainnollistavat. Tavoitteena on innostaa eri sidosryhmiä pohtimaan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, tulevaisuuden mahdollisuuksia ja haasteita jätehuoltoalalla. Myös kvantifioinnit, kuten kierrätysasteiden tai jätemäärien muutokset eri skenaarioissa, auttavat konkretisoimaan skenaarioiden kuvaamia maailmoja, kertomaan skenaarioiden avainlöydöksistä ja havainnollistamaan skenaarioiden välisiä eroja.

Vaikutusanalyysillä tunnistettuja mahdollisuuksia ja haasteita

Skenaarioiden kuvaamisen ja konkretisoinnin jälkeen toteutettiin skenaarioiden vaikutusanalyysi. Analyysissä tarkasteltiin, miten jokaisen skenaarion kuvaama toimintaympäristö ja erilaiset muuttujat vaikuttaisivat Pirkanmaan Jätehuollon liiketoimintaan. Yhtiön nykyisen toimintamallin osa-alueita ”tuulitunneloitiin” kaikkia skenaarioita vasten.

Vaikutusanalyysin pohjalta tunnistettiin useita tulevaisuuden mahdollisuuksia ja uhkia, jotka osuvat suoraan tai välillisesti Pirkanmaan Jätehuollon toimintaan. Analyysi paljasti myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja avasi keskustelun strategisista toimenpiteistä muuttuvassa toimintaympäristössä. Myös skenaarioista riippumattomia, niin kutsuttuja välttämättömiä toimenpiteitä tunnistettiin.

Skenaariotyö tukee strategista päätöksentekoa

Erityisen merkittävää projektissa oli laajan asiantuntijajoukon osallistuminen strategisiin tulevaisuuskeskusteluihin. Kolmen osallistavan työpajan myötä Pirkanmaan Jätehuollon asiantuntijat kokivat oman tulevaisuusajattelunsa kehittyvän ja skenaariotyön fokuksen konkretisoituvan loogisesti ulkoisen toimintaympäristön tasolta kohti strategiatasoa. Keskittymällä useisiin erilaisiin mahdollisiin tulevaisuuksiin todennäköisyyksien sijaan, asiantuntijat pystyivät tarkastelemaan vaihtoehtoisia kehityssuuntia rohkean luovasti.

Pirkanmaan Jätehuollon toimitusjohtaja Pasi Muurinen kiteyttää projektin merkityksen:

”Tämä skenaarioprojekti on ollut meille äärimmäisen arvokas valmistautuminen alkavaan strategiatyöhön. Koemme, että valmiutemme hyödyntää ja sopeutua toimintaympäristön muutoksiin on nyt aiempaa selvästi parempi, kun tutustuimme projektin aikana rohkeasti erilaisiin tulevaisuuksiin. Olisi naiivia ajatella, että maailma kehittyisi täysin status quon mukaisesti.”

Erityiskiitosta Muurinen antaa projektin osallistavasta luonteesta:

”Erityisen onnistuneeksi koimme asiantuntijajoukkomme innostumisen strategia- ja toimintaympäristötason keskusteluihin. Strategiatyöstä seuraavan kehitystyön tulokset näemme vasta tulevina vuosina, mutta asiantuntijoidemme sitouttaminen yhdessä toteutettuun prosessiin edisti jo nyt tulevaisuusajatteluamme sekä uteliaisuutta toimintaympäristön muutoksia kohtaan.”

Haluatko kuulla lisää? Ota yhteyttä!

Arto Kaunonen
Founder, Senior Partner, KM, MBA
+358 50 356 0717
arto.kaunonen@capful.fi