Lisääntyvästä epävarmuudesta huolimatta yritysten ja organisaatioiden tavoitteena on kasvun hakeminen ja menestyminen. Tähän tarvitaan ennen kaikkea mahdollisuuksien näkemistä ja positiivista asennoitumista sekä kyvykkyyttä nopeiden korjausliikkeiden toteuttamiseen ja uusien toimintamallien käyttöönottoon.

Keskustelimme toimintaympäristön murroksesta ja resilienssin rakentamisesta Capfulin 25-vuotisseminaarin yhteydessä järjestetyssä paneelikeskustelussa. Keskusteluun osallistuivat Suomen rahapolitiikka- ja tutkimusosaston osastopäällikkö Juha Kilponen Suomen Pankista, elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva Helsingin kaupungilta, kehityspäällikkö Riikka Haapamäki Skanskalta ja strategiajohtaja Virve Laitinen Orionilta; moderaattorina toimi senior advisor Katja Kolehmainen Capfulilta. Keskustelun ehdoton suola oli näkökulmien moninaisuus, sillä keskustelijat edustivat monipuoliseksi eri sektoreita.

Yhdysvaltojen politiikka, teknologian ja AI:n murros, Kiinan kasva rooli taloudessa sekä ilmastonmuutos disruptoivat voimakkaasti globaalia toimintaympäristöä

Geopoliittinen tilanne on noussut yhdeksi kiinnostavimmista epävarmuustekijöistä. Jännitteet ovat kasvaneet entisestään Yhdysvaltojen vallanvaihdon seurauksena. USAn tulevia linjauksia ja päätöksiä odotellaan jännittyneenä. Päätökset kiinnostavat myös talouden näkökulmasta; Millaiset kasvuodotukset ovat realistisia ja, millaisia mahdollisuuksia tulevista kehityskuluista voi avautua toimijoille. Se, miten Kiinan voimistuva talousmahti vaikuttaa globaaliin talouteen ja geopoliittiseen tilanteeseen on vielä oma lukunsa.

Geopoliittinen kehitys vaikuttaa eri toimialoihin hieman eri tavoilla. Virve Laitisen mukaan: ”Geopolitiikka on merkittävä epävarmuustekijä lääketeollisuudessa, sillä lääkkeiden saatavuus globaaleista toimitusketjuista on kriittistä potilaille. USA on suurin ja kasvava lääkemarkkina, myös merkittävät innovaatiot syntyvät siellä. Toisaalta Kiina on kriittisten raaka-aineiden lähde ja lääketeollisuus on hyvin riippuvainen Aasian raaka-aineiden saatavuudesta.”

Lähes samaan hengenvetoon Laitinen nosti esiin myös teknologian kehittymiseen liittyvät mahdollisuudet. ”Teknologian kehittyminen on positiivinen asia ja se luo valtavasti mahdollisuuksia esimerkiksi solu- ja geeniteknologian alalla sekä lääkkeiden tutkimuksessa ja kehittämisessä. Tekoälystä on tullut merkittävä mahdollistaja. Tutkimusvaiheessa on nyt täysin AI-avusteisesti kehitettyjä lääkkeitä. AI:n avulla päästään huomattavasti nopeampaan kehitysaikaan ja parempaan ennustettavuuteen.”

Ilmastonmuutos nousi esiin kaikkien panelistien pohdinnoissa. Helsingin kaupungin Marja-Leena Rinkineva pohti esimerkiksi sään ääri-ilmiöiden ja mahdollisen muuttoliikkeen vaikutuksia, kun taas Skanskan Riikka Haapamäkeä mietityttivät rakennusalan aiheuttamat merkittävät ilmastovaikutukset ja niiden vähentämiseen liittyvät mahdollisuudet.

Yhteiskunnan resilienssiä vahvistavat luottamus ja usko hyvään huomiseen, laadukas koulutus sekä panostukset innovointiin ja pitkäaikaisiin kasvutekijöihin

Marja-Leena Rinkinevan kommenteissa painottui sekä demokratian että nuorten tulevaisuususkon merkitys: ”Demokratiaa on nyt haastettu monessa valtiossa ja monella alueella. Tämä haastaminen näkyy myös meillä. Itse asiassa Suomi on aika lailla jakautunut yhteiskunta. Tästä voidaan ottaa esimerkiksi jako Kehä III:n sisä- ja ulkopuoliseen Suomeen. Demokratian vahvuus on järjestelmässä, mutta sen heikkous on hitaus. Moniäänisyys sekä rakentava keskustelu ja päätöksenteko ovat asioita, joista tulisi pystyä pitämään kiinni. Toinen tärkeä tekijä resilienssissä on tulevaisuuden usko. Erityisesti nuorten luottamus yhteiskuntaan on vakavasti koetuksella. Jos nuorilta puuttuu uskoa siihen, että yhtään mikään veisi parempaan suuntaan, olemme pulassa.”

Yhteiskunnan tasolla resilienssiä vahvistavat myös koulutuksesta huolehtiminen, toimijoiden välinen yhteistyö ja jaetun ymmärryksen luominen. Erityisesti Suomen Pankin Kilponen korosti, että: ”Nyt tulisi pystyä toimimaan yhdessä ja keskittymään suhdannetekijöiden sijaan pitkäaikaisiin kasvutekijöihin.”

Paneelikeskustelussa korostui myös toive innovatiivisuuden tukemiseen yhteiskunnan tasolla. Samaan aikaan kun Euroopan tutkimuspanostuksia on pienennetty, USA ja Kiina ovat tehneet voimallisia lisäyksiä innovointirahoitukseen. Tämän osalta Euroopan kilpailukyky sakkaa ja resilienssi heikentyy.

Panelistien resepti organisaation resilienssin vahvistamiseksi korostaa ennakointia:

• Organisaation resilienssin vahvistaminen jo ennen kriisejä!
• (Liiketoiminta)suunnitelmien ja niiden tarkastamisen kellotaajuuden kasvattaminen nopean reagoinnin mahdollistamiseksi.
• Henkilöstön hyvinvoinnista ja osaamisesta huolehtiminen.
• Organisaatiokulttuurin vahvistaminen sekä yhdessä jaettu, selkeä päämäärä.
• Hallintomallien ja johtamisjärjestelmien selkiyttäminen.
• Tiedon jakaminen ja ymmärryksen luominen mahdollisimman laajasti.
• Kilpailukyvyn vahvistaminen ja ylipäätään vaihtoehtojen miettiminen jo etukäteen.
• Positiivisen vireen luominen!

Vaikka haasteet ovat suuria, Suomella on erinomaiset lähtökohdat resilienssin rakentamiseen. Olemme jo seitsemättä kertaa maailman onnellisin kansa – hyödynnetään tätä vahvuutta!