Tammikuun signaalit

Capful|perjantai, 8 helmikuu 2019

KELTALIIVIT OVAT ESIMERKKI SEKÄ PERINTEISTEN PUOLUEIDEN ETTÄ POPULISTILIIKKEIDEN ULKOPUOLELLE SUUNTAUTUVASTA TYYTYMÄTTÖMYYDESTÄ

1789 ranskalaiset työläiset mellakoivat veroja, taloudellista eriarvoisuutta ja eliittiä vastaan. Alkoi Ranskan suuri vallankumous. Marraskuussa 2018 taas alkoivat keltaliivien protestit. Syy oli selvä: pieni- ja keskituloiset ranskalaiset kokivat tulleensa kohdelluksi epäreilusti polttoaineiden verotukseen liittyen. Ihmisille, jotka käyttävät suuren osan tuloistaan kotiensa lämmittämiseen ja autojensa tankkaamiseen, Macronin keinot taistella ilmastonmuutosta vastaan näyttäytyivät eriarvoistavina ja rikkaita sekä kaupunkilaisia suosivina.

Keltaliivit on kuitenkin osoittautunut polttoaineveroa suuremmaksi liikkeeksi. Lauantaina 12.1. ranskalaiset protestoivat jo yhdeksättä viikkoa. Marraskuun kyselyissä kolme neljästä ranskalaisesta tuki protesteja, ja tammikuussakin vielä noin puolet. Viikkojen kuluessa ja Ranskan hallituksen reagoidessa keltaliivien alkuperäinen ”agenda” on muovautunut ja mukautunut kohti uusia vaatimuksia ostovoiman parantamisesta ja suoremmasta demokratiasta.

Keltaliivit olisi helppo nähdä jatkumona Euroopan populististen voimien nousulle esimerkiksi Isossa-Britanniassa ja Italiassa, mutta keltaliivien toiminta eroaa kuitenkin merkittävästi perinteisistä populistisista liikkeistä. Keltaliivit ei liikkeenä ole suoraan sidoksissa mihinkään poliittiseen puolueeseen; se ei keskity maahanmuuttoon tai nationalismiin; eikä sillä ole yksittäistä karismaattista johtajaa tai edes virallista edustajaa. Kuvaavaa on, että kun Ranskan pääministeri Édouard Philippe kutsui keltaliivejä keskustelemaan kanssaan, kukaan ei tullut.

Mielenosoittajia Ranskassa yhdistää keltainen liivi sekä tietyiltä osin sosioekonominen asema, mutta ei yksittäinen poliittinen suuntautuminen. Macronin En Marche! nousi Ranskan poliittiseen kenttään perinteisten poliittisten liikkeiden ulkopuolelta, ja myös Macroniin kohdistuva kritiikki tiivistyy perinteisen politiikan ulkopuolelta tulevaan voimaan.

Suuri osa ranskalaista yhteiskuntaa, riippumatta poliittisesta kannasta, on kokenut jääneensä syrjään, ja keltaiset huomioliivit ovat nyt nostaneet nämä ihmiset valokeilaan. Ratkaisevaa keltaliivien tulevaisuuden kannalta on, löytyykö liikkeelle yhtenäinen poliittinen ääni, ja jos löytyy, niin millainen sekä pystyvätkö keltaliivit säilyttämään hyväksyntänsä ja suosionsa myös mahdollisen poliittisen määrittelyn jälkeen. Riippumatta keltaliivien tulevaisuudesta, viikoittaiset mielenosoitukset ovat olleet voimakas esimerkki tyytymättömyyden kanavoitumisesta niin valtapuolueiden, kuin populististen voimienkin ulkopuolelle ja samalla näyttö protestoinnin vahvasta perinteestä ja elinvoimasta Ranskassa.

 

KUINKA MONTA SÄHKÖAUTOA ON VUONNA 2030?

Suomi on kannattanut tiukkoja päästörajoja autonvalmistajille, sillä se helpottaisi liikenteen päästövähennystavoitteiden toteuttamista. Suomi aikoo hoitaa liikenteen päästövähennystavoitteen suurimman osan sekoittamalla fossiilisen polttoaineen joukkoon 30 prosenttia uusiutuvaa biopolttoainetta vuonna 2030.

Suomessa on liikennekäytössä 2,7 miljoonaa henkilöautoa, ja uusia rekisteröidään vuosittain yli 100 000 kappaletta. Suomalaiset ovat tuoneet käytettyjä diesel- ja bensiinikäyttöisiä henkilöautoja ennätystahtiin muun muassa Saksasta ja Ruotsista. Käytettyjen autojen tuonti lisääntyy viime vuodesta noin kolmanneksella 40 000 autoon.

Suomessa on tällä hetkellä noin 13 000 sähköautoa. Täyssähköautojen osuus koko sähköautokannasta on 16 %. Vastaava osuus kansainvälisesti on 60 %. Sitran selvityksen mukaan sähköautojen määrä kasvaa vuoteen 2030 mennessä 800 000 sähkö- ja hybridiautoon. Arvio on samansuuntainen kuin Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän laskelma, jonka mukaan sähköautojen osuus olisi vuonna 2030 yli puolet uusista myydyistä autoista. Sitran arvio on yli kolminkertainen hallituksen tällä hetkellä tavoittelemaan
250 000 sähköautoon verrattuna.

Joidenkin Suomen autoalan asiantuntijoiden mukaan laajamittaista sähköautojen ja ladattavien hybridien käyttöönottoa ei tällä aikajänteellä vielä nähdä, ja sähköautojen kokonaismäärä jää noin 100 000 sähköautoon. Elinkaarikustannuksilla tarkasteltuna sähköautoilu ei muutu halvimmaksi vaihtoehdoksi ja sähköautojen kysyntä rajoittuu hyvin toimeentuleviin ja erityisen ympäristötietoisiin kuluttajiin. Sähköautojen käyttömahdollisuudet Suomessa ovat vain kelvollisella tasolla.

 

SAKSA HIILIVAPAAKSI 2038 MENNESSÄ

Saksa ilmoitti luopuvansa kivihiilen polttamiseen perustuvasta sähköntuotannosta viimeistään vuonna 2038. Päätös on osa Saksan energiakäännöstä. Merkelin asettaman ”Hiilikomission” työ saapui päätökseen lauantaina. Tällä hetkellä Saksan sähköstä 38,7 % tuotetaan kivihiilellä, mutta uusiutuva energia ohitti hiilen sähköntuotannossa viime vuonna. Tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus sähköntuotannossa 65 %:n vuoteen 2030 mennessä.

Laitoksien sulkemisen pelätään johtavan loppuasiakkaiden merkittäviin hinnankorotuksiin. Saksa ilmoitti jo vuonna 2011 sulkevansa viimeisen ydinvoimalansa vuonna 2022, joten päätöksen myötä sillä on tarve lisätä edullista tuotanto- tai tuontikapasiteettiaan. Ilmoitus jakaa mielipiteitä, sillä ympäristöjärjestöjen mukaan päätös ei ole riittävän kunnianhimoinen, mutta paikalliset energiayhtiöt ovat todenneet takarajan tulevan liian nopeasti. Päätös tarvitsee vielä hallituksen hyväksynnän.

 

KYBERVAKUUTTAMISEN MARKKINAT KASVAVAT

Kybervakuuttamisen suosio on nousussa ja yrityksiä huolettaa yhä enemmän tietoturvaan liittyvät uhat ja ohjelmistojen riskit. Marraskuussa vuonna hotelliketju Marriot International ilmoitti, että miljoonia asiakastietoja oli varastettu. Vuonna 2017 Maersk kertoi haittaohjelmiston aiheuttaneen  300 miljoonan dollarin kustannukset.

Vakuutusyhtiö München Re uskoo, että markkinat voivat tuplata kokonsa vuoteen 2020 mennessä. Brittiläisten vakuutusyhtiöiden kumppani alalla Rob Smart of Mactavish taas kertoo, että lähes kaikki asiakkaat ovat tiedustelleet kybervakuutusten perään viime vuosina. Alan kehitys on tapahtunut pitkälti Yhdysvalloissa. Alkusysäyksenä saattoi toimia vuonna 2003 Kaliforniassa voimaan astunut laki, joka pakottaa yritykset kertomaan laajoista tietomurroista. Myös Euroopassa on otettu edistysaskeleita, erityisesti uuden GDPR asetuksen myötä.

Kybervakuuttamisen alalla on kuitenkin vielä paljon haasteita, kuten hinnoittelu ja uhkien leviäminen. Häiriöille ja hakkerreille haavoittuva ohjelmisto saattaa olla käytössä useassa asiakasyrityksessä ja vahingot voivat näin levitä odottamattoman laajalle.  Alan yritysten ongelmana tuntuu olevan myös pula alan asiantuntijoiden.

 

Lähteet 1/2019: Capful, Washington Post, NY Times, France 24, Yle, Sitra, Bloomberg, Bloomberg, Financial Times, The Guardian, The New York Times, Global Business Outlook, The Economist

Kuvat: Pexels

Top

Amiedu ja Capful tukena organisaatioiden muutoskyvykkyyden kasvattamisessa

Kimmo Kivinen|tiistai, 15 marraskuu 2016

Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti, eikä tämän päivän strategia toimi huomisen toimintaympäristössä. Strategian lisäksi myös osaaminen vaatii päivittämistä, sillä tämän päivän kyvykkyyksillä ei voida toteuttaa menestyksellä huomisen strategiaa. Amiedu ja Capful tukevat organisaatioita muutoskyvykkyyden kasvattamisessa skenaario- ja strategiatyöllä, osaamisten tunnistamisella ja muutoksen hallinnan ohjelmilla.

amiedu-artikkeli-2016_kuva

Teksti: Raija Törnvall
Kuva: Jari Puhakka

Toimintaympäristön muutosten ennakoinnissa auttaa skenaariotyö, joka on organisaation ulkoisen toimintaympäristön vaihtoehtoisia kehityskulkuja analysoiva lähestymistapa.

Muutokset organisaatioiden ulkoisessa toimintaympäristössä ovat suuria, monimutkaisia ja usein vaikeita hahmottaa, toteaa Capful Oy:n Senior Partner Kimmo Kivinen.

Ne ovat annettuja, ulkoisia tekijöitä, kehityskulkuja ja signaaleja maailmalta, eikä niihin voi vaikuttaa. Niillä on kuitenkin suuri vaikutus organisaatioiden tulevaisuuden menestymiseen. Skenaariotyössä analysoimme erilaisia, vaihtoehtoisia ulkoisen toimintaympäristön kehityskulkuja, muutostekijöitä ja nykytilaa organisaation näkökulmasta. Tulosten pohjalta pystymme selkiyttämään näkymää ja luomaan strategisia vaihtoehtoja, joista yritys voi valita.

Capful tukee yrityksiä strategiaprosessissa aina tulevaisuuslähtöisen strategian, vision ja tavoitteiden laatimisesta sen toimeenpanoon ja ulkoisen toimintaympäristön seurantaan. Asiakkaita on keskisuurista ja pörssiyrityksistä ministeriöihin, kuntiin ja monikansallisiin organisaatioihin asti.

Kun uudet strategiset tavoitteet ovat näkyvillä, tarvitaan myös osaamisen kehittämistä tulevan strategian toteuttamista varten, Amiedun avainasiakaspäällikkö Mirja Kautiainen toteaa.

Kartoitamme osaamiset kaikilla tasoilla: aloitamme organisaation tarvitsemista ydinosaamisista, ja viemme ne yksikkökohtaisiin osaamisiin ja yksilöiden tehtäväkuviin. Osaamiset määritellään nimenomaan tulevaisuuden näkökulmaan, ne eivät ole tämän päivän tarpeita. Sen vuoksi löydetään usein uusia ydinosaamisen alueita ja tehtäväkuvia.

Emme voi tarkastella tulevaa osaamista ilman ymmärrystä siitä, mitä maailmassa on tapahtumassa ja miksi uutta osaamista tarvitaan, jatkaa Kimmo Kivinen.

Skenaariotyö luo ymmärryksen ja motivaation osaamisenkin kehittämiseen.

Ilman muutoksenhallintaa muutos on kaaos

Osaamisten tunnistamisen lisäksi muutoksessa on tärkeää myös muutoksen kokonaishallinta ja viestintä.

Muutoksessa on tärkeää priorisoida, mistä lähdetään liikkeelle, sillä muutoin muutos on kaaos, Mirja Kautiainen korostaa. Viemme muutosta projektimaisesti eteenpäin siten, että ensin priorisoimme muutoksen tavoitteet ja ensimmäiset tehtävät, ja rakennamme tavoitteisiin pohjautuvan muutoksen hallinnan ohjelman. Silloin saamme muutoksen tekijöille selkeän kuvan siitä, mitä muutos sisältää, ja kaikki viestivät asiasta samalla tavoin.

Muutosta voi ja kannattaa ennakoida skenaariotyön avulla. Organisaatioiden tulisi kasvattaa muutoskyvykkyyttään jo ennen kuin muutokset ovat konkreettisia, ja valmistautua niihin, Mirja Kautiainen neuvoo.

Ettei jäätäisi odottamaan, että mitä tapahtuu, vaan asioita ja vaihtoehtoja pystyisi miettimään ja viemään aktiivisesti eteenpäin. Jos menemme tähän tai tuohon suuntaan, niin mitä se tarkoittaa, ja toisaalta hahmottaa mihin suuntaan voimme ylipäätään lähteä. Silloin saadaan jo paljon kiinni niistä toimenpiteistä, mitä muutos edellyttää organisaatiolta. Samalla voi tehdä ennakoivaa henkilöstösuunnittelua.

Amiedu seuraa osaamisen ja strategian toteutumista, ja Capful toimintaympäristön tapahtumia ja niiden vaikutusta strategiaan.

Seurannan ansiosta organisaatiolla säilyy koko ajan muutoksen punainen lanka, liikutaan järkevällä syklillä ja samaan suuntaan, Mirja Kautiainen toteaa.

Skenaariotyöstä tukea myös henkilöstön sitouttamiseen muutokseen

Henkilöstön edustajat on hyvä saada mukaan prosessiin mahdollisimman aikaisin.

Kun koko organisaatio on mukana tulevaisuuden pohdinnassa, sillä on sitouttava vaikutus. Organisaation jäsenten kyvyssä hyväksyä muutos ja sen tarve on usein kyse siitä, ovatko he saaneet itse käsitellä asiaa. Se on edellytys sille, että alkaako muutos edes tapahtua, Kimmo Kivinen valottaa. Tilanne on ihan erilainen, kun ihmisille on tullut ymmärrys, että eihän meitä ole edes olemassa jos jatkamme näin, että tällä nykyisellä tavalla ei ole mitään mahdollisuuksia pärjätä kilpailussa.

Osaamisen tunnistaminen ja liiketoimintasuunnitelmat pitäisi aina kytkeä yhteen.Liiketoimintasuunnitelmista puuttuu usein osaamisen tunnistaminen: se, mitä tämä meiltä oikeasti vaatii. Ja koska osaamisia ei kasvateta hetkessä, niin organisaatiolla pitäisi olla osaamisen kehittämisen suunnitelma, Mirja Kautiainen toteaa.

Myös kilpailutekijät ja omat kriittiset menestystekijät pitäisi ehdottomasti huomioida, sillä kilpailutilanteet ovat entistä haastavampia, ja kuluttajien vaatimukset muuttuvat. Skenaariotyö sopii tähänkin tarkasteluun. Sen kautta kasvatetaan myös ymmärrystä siitä, miksi tehdään joitain asioita.

Skenaario- ja strategiatyöskentely, osaamisten tunnistaminen ja muutoksenhallintaohjelmat tarjoavat kaivattua tukea johdon työskentelylle ja päätösten tekoon. Johto joutuu myös perustelemaan päätöksiään eri sidosryhmille.

Kun tulevaisuuden haasteet ovat suuria ja vaikeita, niin moni päättäjä haluaa tukea päätöksilleen: analyysejä ja vaihtoehtoja tulevasta näkymästä, ja miten tätä näkymää viedään eteenpäin. Olen kokenut, että pystymme tukemaan hyvin tällaisten isojen prosessien läpiviennissä, Mirja Kautiainen kertoo.

Alkuperäinen artikkeli julkaistu: Amicase 11/2016 

Top

Nimi*

Yritys

Sähköpostiosoite*

Puhelinnumero

Viesti

Pakolliset kentät ovat merkitty *:llä

Sulje

Pysy kartalla

Tilaa uutiskirjeemme ja saat tietoa tulevaisuuden nousevista ilmiöistä sekä tulevista tapahtumista.