Syyskuun signaalit

Capful|maanantai, 1 lokakuu 2018

MASAYOSHI SONIN & MUHAMMAD BIN SALMANIN LIITOSTA MAAILMAN SUURIN PÄÄOMASIJOITUSYHTIÖ

Masayosi Son, japanilainen liikemies ja Softbankin perustaja liittoutui Saudi-Arabian kuninkaan aseman yllättäen ja poikkeuksellisin järjestelyin ottaneen Muhammad Bin Salmanin kanssa. Bin Salmanin sijoittaessa 45 miljardia Sonin Vision Fundiin syntyi maailman historian suurin ja mahdollisesti myös vaikuttavin pääomasijoitusyhtiö, joka pyrkii vahvistamaan osuuksiaan maailman kiinnostavimpien (teknologia)yritysten joukossa. Vision Fundin arvoksi on määritelty yli 100 miljardia dollaria, joten se ylittää huomattavasti esimerkiksi 64 miljardin euron globaalisti yhteenlasketut VC-sijoitukset vuonna 2016, ja se on neljä kertaa suurempi kuin tähän mennessä kaikkien aikojen suurin pääomasijoitusyhtiö. Bin Salman on tuonut julkisuudessa esiin tavoitettaan diversifioida Saudi-Arabian taloutta ja haastaa Piilaakso teknologiayhtiöiden keskittymänä. Vision Fund on kohdannut myös paljon kritiikkiä – Sonin kerrotaan luottavan sijoituspäätöksissään vahvasti omiin ennusteisiinsa, ja hänen näkemyksiään muun muassa singulariteetin saavuttamisesta pidetään riskialttiina ja ennenaikaisina. Keskeisin kysymys kuitenkin liittynee pääoman velkarakenteeseen, sillä pääoman yli 50% velkaosuus vaatii säännöllistä mittavaa koronmaksua ja näin ollen jatkuvia tuottoja tyypillisesti pitkään  tappioita tekevässä start-up- ja teknologiayhtiömaailmassa. Joka tapauksessa Vision Fund tulee todennäköisesti kiihdyttämään teknologian tuomaa disruptiota sekä nousevien teknologioiden kehitystä etenkin robotiikan alueella.

 

BREXIT JA RAPISTUVA CHEQUERS DEAL

Brexit neuvottelut ovat tiivistyneet syyskuussa Theresa Mayn Chequers dealiin, joka keskittyy kauppapolitiikkaan ja Pohjois-Irlannin fyysisen raja-aidan välttämiseen. Chequers dealissa Iso-Britannia noudattaisi EU:n sisämarkkinapoliittisia sääntöjä hyödykemarkkinoilla (palvelut jäisivät sopimuksen ulkopuolelle), ja pääsisi näin osaksi EU:n yhdistettyä tullialuetta. Chequers dealin erityispiirteenä on, että Iso-Britannia voisi käyttää kotimaisia tariffeja ja sääntöjä omille sisämarkkinoilleen tarkoitetuille hyödykkeille, ja EU-tariffeja EU:n sisämarkkinoille tarjottaville hyödykkeille. Lisäksi Iso-Britannia voisi solmia vapaasti kauppasopimuksia ja estää ihmisen vapaan liikkumisen maahan. Chequers dealia kohtaan on noussut voimakasta vastustusta sekä hallituksen sisällä että oppositiosta, ja ulkoministeri Boris Johnson ja brexit ministeri David Davis erosivat viroistaan ehdotuksen julkaisun jälkeen. Syyskuun lopulla myös EU-johtajat Donald Tuskin johdolla tyrmäsivät  Chequers dealin Salzburgissa, jossa väijytykseksikin kutsutussa kokouksessa Mayn suunnitelma ohitettiin kermankuorintana. Iso-Britannian on määrä lähteä EU:sta 29. maaliskuuta 2019, mutta käytännössä 21 kuukauden siirtymäaika viivyttää eroa ainakin vuoden 2020 loppuun.

 

10 VUOTTA TALOUSKRIISISTÄ – ROGOFFIN KÄYRÄN KERTOMAA

10 vuotta talouskriisin jälkeen kehitys näyttää positiiviselta; Suomen kansantalous on lähtenyt pitkän nollakasvun ajan jälkeen nousuun, euroalueen alijäämä on taittunut alle 1 prosenttiin suhteessa BKT:hen, Aasian veturit ovat jaksaneet vetää maltillistuneista kasvuprosenteista huolimatta, ja protektionistinen retoriikka ei ainakaan vielä voimakkaasti ole vaikuttanut maailmantalouden tai Yhdysvaltojen talouskehitykseen. Monet finanssikriisiin johtaneet tekijät ovat kuitenkin edelleen olemassa; kotitalouksien ja valtioiden julkinen velka on kasvanut lähes poikkeuksetta, varjopankkitoiminta on lisääntynyt ja ”too-big-to-fail” pankit ovat kasvaneet kooltaan entisestään. Euromaiden keskimääräinen valtionvelka on taittunut 2010-luvun alkupuolelta, mutta on edelleen noin 84% tasolla. Lisäksi 14 EU-maata on ylittänyt Maastrichtin sopimuksen rajan, jonka mukaan EU-jäsenmaiden valtionvelan on oltava alle 60% BKT:sta – Suomi näyttää palaavan niukasti takaisin rajan alapuolelle. Kenneth Rogoffin käyrän mukaan talous kärsii merkittävästi, kun valtionvelka kasvaa yli 90%:iin kansantalouden koosta. Rogoffin käyrän yläpuolella ovat edelleen Yhdysvallat (108%), Japani (250%), Kreikka (190%), Italia (130%), Portugali (125%), Ranska (96%) ja useat muut. Valtioiden yhteenlaskettu velka on kasvanut tasaisesti yli 60 000 miljardin dollarin tasolle. Olimme rakentamassa EVAn globaaleja skenaarioita vuonna 2008 ja tällöin suhtautuminen kymmenen vuoden nollakasvun Stimulus jo romahdus -skenaarioon oli erittäin epäilevää. Tämä vaikea skenaario kuitenkin toteutui suurimmilta osin – Miten tästä eteenpäin?

 

GOOGLEN TUULIVOIMAINVESTOINNIT

Google on osana uusiutuvan energian strategiaansa ostanut kolmen uuden suomalaisen tuulivoimapuiston tuottaman energian (190 megawattia)  kokonaan itselleen seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Googlen ostosopimuksen myötä tuulivoimapuistot pystytään rakentamaan täysin ilman valtion tukea. Verrattuna Suomen kokonaistuulivoimantuotantoon, 513 megawattia vuonna 2017, 190 megawatin investointi on merkittävä. Googlen tavoitteena on pystyä toimimaan täysin uusiutuvalla energialla, ja sähkön osalta se saavutti tavoitteensa tämän vuoden aikana. Jatkuvan liiketoiminnan kasvun vuoksi sähkönkulutusta ja energian kokonaiskulutusta kompensoivia investointeja tullaan todennäköisesti myös jatkamaan. Tuulivoimalla tuotetun energian hinnan odotetaan laskevan suhteessa muihin sähkön tuotantomuotoihin käyttöasteen parantuessa, laitosten toimintaiän pidentyessä, teknologian kehittyessä sekä valtionohjauksen tukemana myös nykymuotoisen tuulivoiman syöttötariffituen päättyessä. Google ei ole pyrkimyksissään ainoa, sillä useat globaalit yhtiöt Applen, Legon, Facebookin ja Starbucksin ohella ovat mukana uusiutuvan energian käytön lisäämisessä. Osa yhtiöistä on pystynyt kasvattamaan uusiutuvan energian osuuden merkittäväksi lähinnä sähkönkulutuksen osalta, mutta esimerkiksi Apple saavutti vuonna 2018 100% uusiutuvan energian käytön myös kokonaisenergiankulutuksessa sisältäen myymälät, palvelinkeskukset ja yhteiskäyttötilat 43 maassa.

 

EU:N TEKIJÄNOIKEUSDIREKTIIVI

EU:n tekijänoikeusdirektiivi on hyväksytty Euroopan parlamentissa vuoden toisessa käsittelyssä. Direktiivin tarkoituksena on yhdenmukaistaa koko Euroopan tekijänoikeuslainsäädäntöä ja vahvistaa digitaalisia sisämarkkinoita muun muassa pienentämällä ”arvokuilua” sisällöntuottajien ja julkaisualustojen välillä. Tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että Facebookin ja Google Newsin kaltaiset toimijat joutuvat hankkimaan lisenssin eri lähteiden sisältöjen julkaisemiseen, sillä kustantajat saavat suoran tekijänoikeuden julkaisuille joita käytetään muilla kuin heidän omilla alustoillaan.  Julkaisualustojen kuten Google Newsin koko liiketoiminta perustuu näiden kolmansien osapuolien tuottamien sisältöjen julkaisulle. Media-alan murros saattaa näin ollen ottaa eurooppalaisen askeleen takaisinpäin perinteisten sisällöntuottajien valta-aseman osittaisena palautumisena. Suuret mediatalot, direktiivin näkyvimmät kannattajat, ovat pyrkineet edistämään tekijänoikeusdirektiiviä useiden vuosien ajan. Direktiivin vastustajat ovat puolestaan kutsuneet uudistusta ”linkkiveroksi”, jota jouduttaisiin jatkossa maksamaan eurooppalaisten alkuperäisjulkaisijoiden artikkeleista. Kehitys voi johtaa myös Euroopan ulkopuolisten julkaisijoiden uutisten suosimiseen sosiaalisen median ja uutisia kokoavien toimijoiden kanavilla. Tulemmeko jatkossa törmäämään useammin Washington Postin ja Al-Jazeeran uutisiin, Aamulehden ja Satakunnan Kansan sijaan?

 

VÄHITTÄISKAUPAN ALALLA INVESTOIDAAN TEKOÄLYYN

Vähittäiskaupan alan tekoälyinvestoinnit ylittävät pankkitoiminnan AI-investoinnit maailmanlaajuisesti vuonna 2018, ja alasta odotetaan tulevan suurin AI-investoija.  Vähittäiskaupan yritykset investoivat tänä vuonna 2,9 miljardia euroa lukuisiin tekoälyn eri käyttötapoihin, mukaan lukien automaattiset asiakaspalveluagentit, asiantuntijaostosneuvojat ja tuotesuositukset. Toiseksi eniten tekoälyyn ja kognitiivisiin ratkaisuihin investoidaan pankkisektorilla, jossa suurin osa AI-menoista suunnataan automatisoituihin uhka- ja ennaltaehkäisyjärjestelmiin, petosten analysointiin ja tutkimiseen sekä ohjelmien ohjaus- ja suositusjärjestelmiin. Valmistava teollisuus tulee ennusteiden mukaan olemaan kolmanneksi suurin tekoälyyn panostava ala 1,8 miljardin euron investoinneilla vuonna 2018.

 

VERTIKAALISET KAUPUNKIVILJELYHANKKEET TUOVAT RUOANTUOTANTOA MYÖS SISÄTILOIHIN

Keskustelu kasvien viljelystä sisätiloissa lisääntynyt aikaisempaa edistyksellisemmän ja tarkemman tekniikan mahdollistaessa kasvien suurten määrien tuottamisen kaupungeissa, joiden rajoitteena on aikaisemmin ollut tilan vähyys ja kastelujärjestelmien kustannukset verrattuna perinteiseen tuotantotapaan. Vertikaaliset kaupunkiviljelyhankkeet ovat maailmalla nousussa. Esimerkiksi ruotsalainen elintarviketeknologiayritys Plantagon rakentaa kasvihuonetornitaloa Linköpingissä, Ruotsissa. Tornikasvihuoneen tarkoituksena on yhdistää maanviljely, teknologia ja arkkitehtuuri niin, että ruuantuotannon prosessi integroituisi saumattomammin logistiikkavirtoihin sekä kaupungissa asuvien ihmisten elämään ja arkeen. Torni toimii hydroponisesti, eli vihannekset (enimmäkseen vihreät) kasvavat ilman maata ravitsevassa vesipohjaisessa ratkaisussa. Tornin on määrä valmistua vuoden 2020 alussa.

 

Lähteet 9/2018: Capful, The Economist, New York Times, Apple, Statista, Eurostat, Yle, Ulkopolitiikka, Euroopan parlamentin julkaisut

Kuvat: Pexels

Top

Amiedu ja Capful tukena organisaatioiden muutoskyvykkyyden kasvattamisessa

Kimmo Kivinen|tiistai, 15 marraskuu 2016

Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti, eikä tämän päivän strategia toimi huomisen toimintaympäristössä. Strategian lisäksi myös osaaminen vaatii päivittämistä, sillä tämän päivän kyvykkyyksillä ei voida toteuttaa menestyksellä huomisen strategiaa. Amiedu ja Capful tukevat organisaatioita muutoskyvykkyyden kasvattamisessa skenaario- ja strategiatyöllä, osaamisten tunnistamisella ja muutoksen hallinnan ohjelmilla.

amiedu-artikkeli-2016_kuva

Teksti: Raija Törnvall
Kuva: Jari Puhakka

Toimintaympäristön muutosten ennakoinnissa auttaa skenaariotyö, joka on organisaation ulkoisen toimintaympäristön vaihtoehtoisia kehityskulkuja analysoiva lähestymistapa.

Muutokset organisaatioiden ulkoisessa toimintaympäristössä ovat suuria, monimutkaisia ja usein vaikeita hahmottaa, toteaa Capful Oy:n Senior Partner Kimmo Kivinen.

Ne ovat annettuja, ulkoisia tekijöitä, kehityskulkuja ja signaaleja maailmalta, eikä niihin voi vaikuttaa. Niillä on kuitenkin suuri vaikutus organisaatioiden tulevaisuuden menestymiseen. Skenaariotyössä analysoimme erilaisia, vaihtoehtoisia ulkoisen toimintaympäristön kehityskulkuja, muutostekijöitä ja nykytilaa organisaation näkökulmasta. Tulosten pohjalta pystymme selkiyttämään näkymää ja luomaan strategisia vaihtoehtoja, joista yritys voi valita.

Capful tukee yrityksiä strategiaprosessissa aina tulevaisuuslähtöisen strategian, vision ja tavoitteiden laatimisesta sen toimeenpanoon ja ulkoisen toimintaympäristön seurantaan. Asiakkaita on keskisuurista ja pörssiyrityksistä ministeriöihin, kuntiin ja monikansallisiin organisaatioihin asti.

Kun uudet strategiset tavoitteet ovat näkyvillä, tarvitaan myös osaamisen kehittämistä tulevan strategian toteuttamista varten, Amiedun avainasiakaspäällikkö Mirja Kautiainen toteaa.

Kartoitamme osaamiset kaikilla tasoilla: aloitamme organisaation tarvitsemista ydinosaamisista, ja viemme ne yksikkökohtaisiin osaamisiin ja yksilöiden tehtäväkuviin. Osaamiset määritellään nimenomaan tulevaisuuden näkökulmaan, ne eivät ole tämän päivän tarpeita. Sen vuoksi löydetään usein uusia ydinosaamisen alueita ja tehtäväkuvia.

Emme voi tarkastella tulevaa osaamista ilman ymmärrystä siitä, mitä maailmassa on tapahtumassa ja miksi uutta osaamista tarvitaan, jatkaa Kimmo Kivinen.

Skenaariotyö luo ymmärryksen ja motivaation osaamisenkin kehittämiseen.

Ilman muutoksenhallintaa muutos on kaaos

Osaamisten tunnistamisen lisäksi muutoksessa on tärkeää myös muutoksen kokonaishallinta ja viestintä.

Muutoksessa on tärkeää priorisoida, mistä lähdetään liikkeelle, sillä muutoin muutos on kaaos, Mirja Kautiainen korostaa. Viemme muutosta projektimaisesti eteenpäin siten, että ensin priorisoimme muutoksen tavoitteet ja ensimmäiset tehtävät, ja rakennamme tavoitteisiin pohjautuvan muutoksen hallinnan ohjelman. Silloin saamme muutoksen tekijöille selkeän kuvan siitä, mitä muutos sisältää, ja kaikki viestivät asiasta samalla tavoin.

Muutosta voi ja kannattaa ennakoida skenaariotyön avulla. Organisaatioiden tulisi kasvattaa muutoskyvykkyyttään jo ennen kuin muutokset ovat konkreettisia, ja valmistautua niihin, Mirja Kautiainen neuvoo.

Ettei jäätäisi odottamaan, että mitä tapahtuu, vaan asioita ja vaihtoehtoja pystyisi miettimään ja viemään aktiivisesti eteenpäin. Jos menemme tähän tai tuohon suuntaan, niin mitä se tarkoittaa, ja toisaalta hahmottaa mihin suuntaan voimme ylipäätään lähteä. Silloin saadaan jo paljon kiinni niistä toimenpiteistä, mitä muutos edellyttää organisaatiolta. Samalla voi tehdä ennakoivaa henkilöstösuunnittelua.

Amiedu seuraa osaamisen ja strategian toteutumista, ja Capful toimintaympäristön tapahtumia ja niiden vaikutusta strategiaan.

Seurannan ansiosta organisaatiolla säilyy koko ajan muutoksen punainen lanka, liikutaan järkevällä syklillä ja samaan suuntaan, Mirja Kautiainen toteaa.

Skenaariotyöstä tukea myös henkilöstön sitouttamiseen muutokseen

Henkilöstön edustajat on hyvä saada mukaan prosessiin mahdollisimman aikaisin.

Kun koko organisaatio on mukana tulevaisuuden pohdinnassa, sillä on sitouttava vaikutus. Organisaation jäsenten kyvyssä hyväksyä muutos ja sen tarve on usein kyse siitä, ovatko he saaneet itse käsitellä asiaa. Se on edellytys sille, että alkaako muutos edes tapahtua, Kimmo Kivinen valottaa. Tilanne on ihan erilainen, kun ihmisille on tullut ymmärrys, että eihän meitä ole edes olemassa jos jatkamme näin, että tällä nykyisellä tavalla ei ole mitään mahdollisuuksia pärjätä kilpailussa.

Osaamisen tunnistaminen ja liiketoimintasuunnitelmat pitäisi aina kytkeä yhteen.Liiketoimintasuunnitelmista puuttuu usein osaamisen tunnistaminen: se, mitä tämä meiltä oikeasti vaatii. Ja koska osaamisia ei kasvateta hetkessä, niin organisaatiolla pitäisi olla osaamisen kehittämisen suunnitelma, Mirja Kautiainen toteaa.

Myös kilpailutekijät ja omat kriittiset menestystekijät pitäisi ehdottomasti huomioida, sillä kilpailutilanteet ovat entistä haastavampia, ja kuluttajien vaatimukset muuttuvat. Skenaariotyö sopii tähänkin tarkasteluun. Sen kautta kasvatetaan myös ymmärrystä siitä, miksi tehdään joitain asioita.

Skenaario- ja strategiatyöskentely, osaamisten tunnistaminen ja muutoksenhallintaohjelmat tarjoavat kaivattua tukea johdon työskentelylle ja päätösten tekoon. Johto joutuu myös perustelemaan päätöksiään eri sidosryhmille.

Kun tulevaisuuden haasteet ovat suuria ja vaikeita, niin moni päättäjä haluaa tukea päätöksilleen: analyysejä ja vaihtoehtoja tulevasta näkymästä, ja miten tätä näkymää viedään eteenpäin. Olen kokenut, että pystymme tukemaan hyvin tällaisten isojen prosessien läpiviennissä, Mirja Kautiainen kertoo.

Alkuperäinen artikkeli julkaistu: Amicase 11/2016 

Top

Nimi*

Yritys

Sähköpostiosoite*

Puhelinnumero

Viesti

Pakolliset kentät ovat merkitty *:llä

Sulje

Pysy kartalla

Tilaa uutiskirjeemme ja saat tietoa tulevaisuuden nousevista ilmiöistä sekä tulevista tapahtumista.