Marraskuun signaalit

Capful|keskiviikko, 5 joulukuu 2018

PAIKANNUS PIELESSÄ

Marraskuussa pidettyjen Naton Trident Juncture – sotaharjoitusten aikana opimme, että GPS signaaleja oli häiritty. Sormella osoitettiin Venäjän suuntaan. Ulkoministeri Soini keskusteli Venäjän suurlähettilään kanssa. Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta käsittelivät asian kokouksessaan perjantaina 23. marraskuuta. Onko asia nyt hoidettu? Tuskin.

Toisaalta tämän voisi nähdä kuuluvan modernin sodankäynnin laajentuneeseen arsenaaliin. Toisaalta, mitä tapahtuu, kun ongelma siirtyy arkipäivän toimintoihin? Navigointi ei ole aina helppoa. Miten käy täydessä lastissa olevalle öljytankkerille, kun paikannussignaalit osoittavat väärää positiota? Käsijarrusta vetäminen ei auta silloin, kun huomataan että ollaan menossa karille. Ja itseohjautuville autoille tuli uusi riski mitä pitää hallita. Vahinkoa ehtii syntyä paljonkin, kun auto luulee olevansa toisessa paikassa kuin se missä on.

GPS on Yhdysvaltioiden omistama systeemi, rakennettu aikoinaan sotilastoimintoja tukemaan. Se avattiin siviilikäyttöön 80-luvulla. Mutta amerikkalaiset kontrolloivat. Systeemi suljettiin mm. intialaisilta Kashmirin sodankäynnin aikana 1999. Siksi ei ole yllätys, että useat maat rakentavat omia satelliittijärjestelmiä paikannustarkoitukseen. Euroopan Galileo, Kiinan BeiDou, Intian NAVIC, Japanin Quasi-Zenith ja Venäjän GLONASS ovat kaikki pyrkimyksiä vähentää riippuvuutta nykyisestä GPS järjestelmästä.

Näemme paljon pyrkimyksiä automatisoidun liikkumisen puolella. Paikannussignaalien häirintä täytyy huomioida aitona epävarmuutena.

 

ENEMMÄN VIRTAA AURINKOPANEELEISTA

Nykyiset aurinkopaneelit voivat muuttaa auringon energiasta vain osan sähköksi, hyötysuhde on n. 15 %. Mutta mitä tapahtuu, kun päästään korkeammille luvuille? Jos sähkön tuotantohinta olisi vain 0,3snt /kWh?

Amerikkalainen NovaSolix yritys on kehittämässä nano-tuubeihin perustuvan uuden aurinkopaneelin, joka perustuu n.k. rectenna -tekniikkaan. Se on tunnettu. Tekniikan etu on, että sillä hyödynnetään suurempi osa auringonvalon spektristä, näin ottaen talteen enemmän energiaa kuin nykyiset PV-pohjaiset ratkaisut. Yrityksen mukaan tällä ratkaisulla päästään noin nelikertaiseen tehokkuuteen ja kustannukset olisivat vain kymmenes tämän päivän ratkaisuista.

Risto Linturi on laskeskellut mitä tällä teknologialla, voitaisiin odottaa sähköntuotannossa, jos se saadaan toimimaan niin kuin toivotaan: ”Jos ajatellaan vaikkapa autoa – Tesla on noin 5m pitkä ja 2m leveä – siis 10m2. Meilläpäin se keräisi 8000kWh sähköä ulkosäilytyksessä. Tuo riittäisi lähes sataan lataukseen ja ehkä 40 tuhanteen kilometriin”. Kattopaneelit tuottaisivat rutkasti enemmän sähköä kuin kiinteistö, esim. omakotitalo, kuluttaa. Lentokoneiden vaikutus ilmaston lämpenemiseen voisi loppua.

Teknologia on kehitysvaiheessa. Kokeet ovat positiivisia. Kaupallistamiseen menee luultavasti kymmenen vuotta vielä, jos teknologia pelaa. Mutta silloin meillä on taas oiva vaihtoehto sähköntuotannon ympäristövaikutusten minimoimiseen.

 

DIESELIN HINTA KOHOLLA

Sydän melkein pysähtyi – katselin polttoaine hintoja paikallisen huoltoaseman pylväästä. Dieselin hinta oli korkeampi kuin 95-oktaanisen bensiinin.

Polttoaineiden hinnat ovat kohonneet pitkin syksyä. Osiltaan yllättävää, osin ei. Maailmanmarkkinoilla on epävarmuutta. Iraniin kohdistuvat pakotteet pitivät estää maan öljyviennin, mutta sitten tehtiin mahdolliseksi myydä öljyä isoille markkinoille, kuten Kiinaan ja Intiaan. Saudi-Arabian tilanne herättää kysymyksiä. Yhdysvaltojen liuskeöljytuotanto kasvaa kasvamistaan, mutta esim. Venezuelalla on vaikeuksia. Ja samalla meidän pitäisi vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Maailmanmarkkinoiden epävarmuudet heijastuvat polttoainehintoihin. Mutta miksi diesel on nyt niin kallista? Koska diesel on ollut halpa vaihtoehto, on ollut jollain ajattelumallilla hyväksyttävää rokottaa dieselautojen ostajia ylimääräisellä verolla. Mutta nyt hinta ei ole enää alhainen bensiinin verrattuna, eikä kulutuskaan paljon pienempi kuin tehokkaissa bensiinimoottoreissa.

Hinnan muodostumiseen vaikuttaa tietenkin talven tulo. Talvilaatuinen diesel korottaa hintaa. Samalla talvella Yhdysvalloissa ajetaan vähemmän autoilla. Yhdysvaltojen maailman suurin bensiinikulutus ja vähentyvä kysyntä talvisin heijastuvat maailmanmarkkinoiden hinnoitteluun. Mutta talvella pitää myös lämmittää taloja, ja kevyt polttoöljy on sukua dieselille. Kysyntä siis kasvaa maailmalla ja dieselauton omistaja näkee sen huoltoasemalla.

Miten tämä kaikki heijastuu Suomen autokauppaan ja -verotukseen? Tuskin valtio haluaa luopua suurestakaan osasta autoihin liittyvistä verotuloista. Tuskin autoilija haluaa maksaa veroja asioista mistä ei enää ole hyötyä? CO2 päästöt versus hiukkaspäästöt jne. Dieselin hintakehitys herättää paljon kysymyksiä.

 

HYÖNTEISTEN MÄÄRÄ ON ROMAHTANUT JA ELIÖIDEN MÄÄRÄ JATKAA LASKUAAN

Hyönteisten ja pölyttäjien vähentymisestä on raportoitu viime vuosina ympäri maailmaa. Viimeisin raportti kertoo Puerto Ricon sademetsien hyönteisten ja niitä syövien lintujen, sammakoiden ja liskojen romahdusmaisesta kadosta 1970-luvulta lähtien. Tutkijoiden verkkoihin jää sademetsässä 4-8 kertaa vähemmän hyönteisiä kuin 70-luvulla. Jos aiemmin ansoihin jäi tuhat niveljalkaista, nyt niitä jää 16. Tutkijat epäilevät syyn löytyvän Puerto Ricon lämpötilan kahden asteen noususta. Hyönteiset eivät pysty säätelemään ruumiinlämpöään ja ne ovat sopeutuneet elämään hyvin tarkassa lämpötilassa. Liian kuumassa hyönteiset lakkaavat munimasta ja kuolevat. Tutkijoiden mukaan ero on korvilla havaittavissa esimerkiksi El Yunquen suojellussa sademetsässä. Aiemmin sademetsässä linnut lauloivat ja sammakot sirittivät, mutta nyt äänet ovat vaienneet.

Samaan aikaan WWF:n Elävä planeetta -raportin mukaan eläinkannat ovat pienentyneet alle puoleen maailmassa 1970-luvulta lähtien. Tämänkin raportin mukaan nopeinta tuho on ollut trooppisilla alueilla.

 

TUULET LOPPUVAT

Maapallon pohjoiset alueet lämpenevät nopeammin kuin maapallo keskimäärin. Tämä muutos hidastaa erityisesti kesäisin pohjoisen pallonpuoliskon niin sanottuja planetaarisia tuulia ja aiheuttaa sääolojen lukkiutumista pidemmiksi ajoiksi paikoilleen. Sisämaa-alueet paahtuvat kesällä helteessä eivätkä saa merialueilta leudompaa ja kosteampaa ilmaa viilentämään olosuhteita. Samoin maalta ei siirry merelle tasoittavaa ilmaa vaan siellä hautuu yhä kovempia hirmumyrskyjä iskeytyäkseen jossain vaiheessa maalle.

Helteiden jumiutuminen paikalleen aiheuttaa myös yhä suurempia metsäpaloja. Esimerkiksi Euroopassa maastopaloissa tuhoutui viime vuonna yli 1,2 miljoonaa hehtaaria metsää ja palot aiheuttivat arviolta lähes 10 miljardin euron taloudelliset tappiot.

Mitä tämä kehitys tarkoittaa esimerkiksi tuulivoiman kehittämisen tai biotalouden raaka-aineiden saatavuuden kannalta tulevaisuudessa?

 

LIIKENNEHANKKEIDEN INVESTOINTEIHIN EI LÖYDY JULKISTA RAHAA

Liikenne- ja viestintäministeriö on julkaissut tulevaisuuskatsauksensa yhdessä muiden ministeriöiden kanssa. LVM nostaa yhdeksi keskeiseksi seuraavalla hallituskaudella ratkaistaviksi asioiksi liikenneverkon rahoituksen. Tällä hetkellä tunnistetut elinkeinoelämän kilpailukykyä ja kestävää kasvua tukevien liikennehankkeiden rahoitustarve on seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa 60 miljardia euroa. Kun vuosittainen valtion budjetissa osoitettu liikenneinvestointien rahoitus on ollut keskimäärin noin 450 miljoonaa euroa, tulevaisuuden liikennehankkeiden toteuttaminen kestäisi nykyisellä rahoituksella yli 130 vuotta. Tästä voidaan päätellä että liikennehankkeiden vaatimien investointien toteuttamiseen on löydyttävä aivan uudenlaisia malleja. Lentoliikenteen puolelta löytyy esimerkki mallista, joka on mahdollistanut investointeja ilman valtion rahoitusta. Parhaillaan Helsinki-Vantaa lentoasemalla toteutetaan noin 1 mrd euron laajennusta puhtaasti liiketaloudellisena hankkeena.

 

Lähteet 11/2018: Capful, Valtioneuvosto, Yle, Wikipedia, Nova Solix, Risto Linturi, Tekniikan maailma, Talouselämä, Global pertrol prices, HS, Pnas-lehti, Washington Post, WWF, Nature Communications, Scientific Reports, Euroopan komissio, PNAS, LVM

Kuvat: Pexels

Top

Amiedu ja Capful tukena organisaatioiden muutoskyvykkyyden kasvattamisessa

Kimmo Kivinen|tiistai, 15 marraskuu 2016

Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti, eikä tämän päivän strategia toimi huomisen toimintaympäristössä. Strategian lisäksi myös osaaminen vaatii päivittämistä, sillä tämän päivän kyvykkyyksillä ei voida toteuttaa menestyksellä huomisen strategiaa. Amiedu ja Capful tukevat organisaatioita muutoskyvykkyyden kasvattamisessa skenaario- ja strategiatyöllä, osaamisten tunnistamisella ja muutoksen hallinnan ohjelmilla.

amiedu-artikkeli-2016_kuva

Teksti: Raija Törnvall
Kuva: Jari Puhakka

Toimintaympäristön muutosten ennakoinnissa auttaa skenaariotyö, joka on organisaation ulkoisen toimintaympäristön vaihtoehtoisia kehityskulkuja analysoiva lähestymistapa.

Muutokset organisaatioiden ulkoisessa toimintaympäristössä ovat suuria, monimutkaisia ja usein vaikeita hahmottaa, toteaa Capful Oy:n Senior Partner Kimmo Kivinen.

Ne ovat annettuja, ulkoisia tekijöitä, kehityskulkuja ja signaaleja maailmalta, eikä niihin voi vaikuttaa. Niillä on kuitenkin suuri vaikutus organisaatioiden tulevaisuuden menestymiseen. Skenaariotyössä analysoimme erilaisia, vaihtoehtoisia ulkoisen toimintaympäristön kehityskulkuja, muutostekijöitä ja nykytilaa organisaation näkökulmasta. Tulosten pohjalta pystymme selkiyttämään näkymää ja luomaan strategisia vaihtoehtoja, joista yritys voi valita.

Capful tukee yrityksiä strategiaprosessissa aina tulevaisuuslähtöisen strategian, vision ja tavoitteiden laatimisesta sen toimeenpanoon ja ulkoisen toimintaympäristön seurantaan. Asiakkaita on keskisuurista ja pörssiyrityksistä ministeriöihin, kuntiin ja monikansallisiin organisaatioihin asti.

Kun uudet strategiset tavoitteet ovat näkyvillä, tarvitaan myös osaamisen kehittämistä tulevan strategian toteuttamista varten, Amiedun avainasiakaspäällikkö Mirja Kautiainen toteaa.

Kartoitamme osaamiset kaikilla tasoilla: aloitamme organisaation tarvitsemista ydinosaamisista, ja viemme ne yksikkökohtaisiin osaamisiin ja yksilöiden tehtäväkuviin. Osaamiset määritellään nimenomaan tulevaisuuden näkökulmaan, ne eivät ole tämän päivän tarpeita. Sen vuoksi löydetään usein uusia ydinosaamisen alueita ja tehtäväkuvia.

Emme voi tarkastella tulevaa osaamista ilman ymmärrystä siitä, mitä maailmassa on tapahtumassa ja miksi uutta osaamista tarvitaan, jatkaa Kimmo Kivinen.

Skenaariotyö luo ymmärryksen ja motivaation osaamisenkin kehittämiseen.

Ilman muutoksenhallintaa muutos on kaaos

Osaamisten tunnistamisen lisäksi muutoksessa on tärkeää myös muutoksen kokonaishallinta ja viestintä.

Muutoksessa on tärkeää priorisoida, mistä lähdetään liikkeelle, sillä muutoin muutos on kaaos, Mirja Kautiainen korostaa. Viemme muutosta projektimaisesti eteenpäin siten, että ensin priorisoimme muutoksen tavoitteet ja ensimmäiset tehtävät, ja rakennamme tavoitteisiin pohjautuvan muutoksen hallinnan ohjelman. Silloin saamme muutoksen tekijöille selkeän kuvan siitä, mitä muutos sisältää, ja kaikki viestivät asiasta samalla tavoin.

Muutosta voi ja kannattaa ennakoida skenaariotyön avulla. Organisaatioiden tulisi kasvattaa muutoskyvykkyyttään jo ennen kuin muutokset ovat konkreettisia, ja valmistautua niihin, Mirja Kautiainen neuvoo.

Ettei jäätäisi odottamaan, että mitä tapahtuu, vaan asioita ja vaihtoehtoja pystyisi miettimään ja viemään aktiivisesti eteenpäin. Jos menemme tähän tai tuohon suuntaan, niin mitä se tarkoittaa, ja toisaalta hahmottaa mihin suuntaan voimme ylipäätään lähteä. Silloin saadaan jo paljon kiinni niistä toimenpiteistä, mitä muutos edellyttää organisaatiolta. Samalla voi tehdä ennakoivaa henkilöstösuunnittelua.

Amiedu seuraa osaamisen ja strategian toteutumista, ja Capful toimintaympäristön tapahtumia ja niiden vaikutusta strategiaan.

Seurannan ansiosta organisaatiolla säilyy koko ajan muutoksen punainen lanka, liikutaan järkevällä syklillä ja samaan suuntaan, Mirja Kautiainen toteaa.

Skenaariotyöstä tukea myös henkilöstön sitouttamiseen muutokseen

Henkilöstön edustajat on hyvä saada mukaan prosessiin mahdollisimman aikaisin.

Kun koko organisaatio on mukana tulevaisuuden pohdinnassa, sillä on sitouttava vaikutus. Organisaation jäsenten kyvyssä hyväksyä muutos ja sen tarve on usein kyse siitä, ovatko he saaneet itse käsitellä asiaa. Se on edellytys sille, että alkaako muutos edes tapahtua, Kimmo Kivinen valottaa. Tilanne on ihan erilainen, kun ihmisille on tullut ymmärrys, että eihän meitä ole edes olemassa jos jatkamme näin, että tällä nykyisellä tavalla ei ole mitään mahdollisuuksia pärjätä kilpailussa.

Osaamisen tunnistaminen ja liiketoimintasuunnitelmat pitäisi aina kytkeä yhteen.Liiketoimintasuunnitelmista puuttuu usein osaamisen tunnistaminen: se, mitä tämä meiltä oikeasti vaatii. Ja koska osaamisia ei kasvateta hetkessä, niin organisaatiolla pitäisi olla osaamisen kehittämisen suunnitelma, Mirja Kautiainen toteaa.

Myös kilpailutekijät ja omat kriittiset menestystekijät pitäisi ehdottomasti huomioida, sillä kilpailutilanteet ovat entistä haastavampia, ja kuluttajien vaatimukset muuttuvat. Skenaariotyö sopii tähänkin tarkasteluun. Sen kautta kasvatetaan myös ymmärrystä siitä, miksi tehdään joitain asioita.

Skenaario- ja strategiatyöskentely, osaamisten tunnistaminen ja muutoksenhallintaohjelmat tarjoavat kaivattua tukea johdon työskentelylle ja päätösten tekoon. Johto joutuu myös perustelemaan päätöksiään eri sidosryhmille.

Kun tulevaisuuden haasteet ovat suuria ja vaikeita, niin moni päättäjä haluaa tukea päätöksilleen: analyysejä ja vaihtoehtoja tulevasta näkymästä, ja miten tätä näkymää viedään eteenpäin. Olen kokenut, että pystymme tukemaan hyvin tällaisten isojen prosessien läpiviennissä, Mirja Kautiainen kertoo.

Alkuperäinen artikkeli julkaistu: Amicase 11/2016 

Top

Nimi*

Yritys

Sähköpostiosoite*

Puhelinnumero

Viesti

Pakolliset kentät ovat merkitty *:llä

Sulje

Pysy kartalla

Tilaa uutiskirjeemme ja saat tietoa tulevaisuuden nousevista ilmiöistä sekä tulevista tapahtumista.