Joulukuun signaalit

Capful|perjantai, 28 joulukuu 2018

URAANIN HINTA NOUSUSSA, YDINPOLTTOAINE KIINNOSTAA RISKISIJOITTAJIA

Joulukuun alussa amerikkalainen riskisijoitusrahasto McIntyre Partnership ilmoitti sijoittavansa uraaniin. Tätä epätavallista ostoa perusteltiin ydinpolttoaineen hinnan viimeaikaisella vaikuttavalla nousulla. Viime huhtikuun jälkeen uraanin hinta on noussut 41 prosenttia ja hinta onkin nyt korkeimmillaan kahteen vuoteen. Hinta on kuitenkin edelleen 60 prosenttia alhaisemmalla tasolla kuin vuonna 2011, ennen Fukushiman ydinvoimalaonnettomuutta. Onnettomuuden jälkeen ydinvoiman suosio hiipui ja voimaloiden rakentuminen laantui ympäri maailman, mikä johti uraanin hinnan romahtamiseen. Nyt maailmanlaajuisen kysynnän odotetaan kasvavan 44 prosentilla vuoteen 2035 mennessä. Esimerkiksi Kiinassa on 19 rakenteilla olevaa ja 41 suunniteltua ydinreaktoria.

Uraanin korkeampi hinta ei välttämättä nouse ongelmaksi tuojamaissa, sillä polttoainekustannusten osuus ydinvoiman kokonaiskustannuksista on suhteellisen pieni. Tarjonnan turvallisuus aiheuttaa kuitenkin huolta ja suurissa tuojamaissa saattaa herätä ajatus tuottaa uraania enenemissä määrin itse. Kiina ilmoitti hankkivansa Namibiasta kaivoksen ja myös Yhdysvaltojen hallitus harkitsee kotimaisen uraanin tuotannon tukemista turvallisuuden takaamiseksi.

 

RUUANTUOTANTO UUDISTUU  –  MAAILMAN ENSIMMÄINEN LABORATORIOSSA KASVATETTU KANATUOTE MARKKINOILLE

Yhdysvaltalainen kasvisperäisiin ruokavaihtoehtoihin erikoistunut JUST Inc. laajenee Aasiaan solmimalla yhteistyösopimukset JC.comin, Alibaba Groupin ja supermarketketju Heman kanssa. Vuonna 2011 perustettu yritys on menestynyt kotimaassaan USA:ssa korvaamalla tuotteissaan eläinperäiset ainesosat kasvisperäisillä. Toimitusjohtaja Josh Tetrick näkee suuremman potentiaalin kuitenkin Kiinassa, jossa vähittäiskauppaketjut ja teknologiaorientoituneet ruoantuottajat ovat innokkaita tutkimaan vaihtoehtoja perinteiselle maataloudelle tilan loppuessa ja ilmastonmuutoksen edetessä. Kiinalaisten muuton jatkuessa kaupunkialueille lihan ja kananmunien syönti on kasvanut. Vaikka kiinalaiset kuluttajat syövät vain noin puolet siitä mitä keskimääräinen amerikkalainen, syövät he 28 % koko maailman lihatuotannosta.

Aasiaan laajentumista suurempi uutinen on kuitenkin yrityksen uusi tuote – JUST Chicken. Yritys mainitsi lokakuussa tuovansa vuodenvaihteessa markkinoille maailman ensimmäisen laboratoriossa kasvatetun kanatuotteen, jonka tuottamisessa hyödynnetään elävästä kanasta otettuja soluja, joita monistetaan laboratorio-oloissa. BBC:n raportin mukaan noin nugetin kokoisen palan tuottamisessa kestää noin kaksi päivää. Teknologian avulla on mahdollista mullistaa täysin nykyaikainen ruoantuotanto – siitä syntyy vähemmän hiilidioksidipäästöjä, se on nopeampaa ja tuottamiseen vaaditaan tulevaisuudessa vähemmän energiaa. Tuote lanseerataan luultavasti Aasiassa, jossa aiheeseen liittyvä lainsäädäntö on löyhempää. Tetrickin mukaan tuotteiden myynti aloitetaan 30–60 päivän sisällä.

 

EU LAITTOI TIUKAT PÄÄSTÖRAJAT UUSIIN AUTOIHIN – KATOAVATKO POLTTOMOOTTORIT?

EU sai viime viikolla tehtyä päätöksen sekä henkilöautojen että raskaan liikenteen päästörajoista. Henkilöautojen osalta neuvottelujen tulos oli komission alkuperäistä esitystä tiukempi. Päätöksen mukaan uusien henkilöautojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt laskevat 37,5 prosenttia vuosien 2021–2030 välillä. EU-maat saivat ensimmäistä kertaa sovittua päästörajoista myös raskaille ajoneuvoille, kuten rekoille, kuorma-autoille ja busseille. Vuonna 2030 niiden päästöjen tulee olla vähintään 30 prosenttia alemmat kuin vertailuvuonna 2019.

Liikenne on EU:n ainoa merkittävä ala, jossa päästöjä ei ole saatu vähennettyä. EU pyrkii autojen päästörajapäätöksen avulla vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä 40 prosenttia, kuten unioni on sitoutunut tekemään Pariisin ilmastosopimuksessa. Odotettua tiukempi päätös tarkoittaa käytännössä sitä, että EU pakottaa autovalmistajat tekemään selvästi nykyistä enemmän esimerkiksi sähkömoottorilla varustettuja autoja. Pelkällä polttomoottorilla kulkevien uusien henkilöautojen on kohta väistämättä ohi.

EU:n uudet päästörajat tarkoittavat myös Suomessa sitä, että jatkossa yhä useampi ensirekisteröitävä auto liikkuu sähkömoottorin avulla joko osittain tai kokonaan. Suomessa tulee enemmän ladattavia hybridejä, mutta myös täyssähköautojen määrä nousee. Ladattavassa hybridissä on sähkömoottorin lisäksi joko bensiini- tai dieselkäyttöinen polttomoottori. Komission arvion mukaan polttomoottori on mukana ainakin yhtenä voimanlähteenä 80 prosentissa uusista henkilöautoista vielä 2030. Polttomoottorit eivät siis suinkaan kokonaan katoa uusien autojen kaupasta.

 

SIJOITTAJA-AKTIVISMI UUDESSA NOUSUSSA

Roskalainoilla rahoitetuilla yritysvaltauksilla 1980-luvulla mainetta niittänyt Carl Icahn on luonut nahkansa uudelleen aktivistisijoittajana. 2018 on ollut vilkas vuosi Icahnille ja muille aktivistisijoittajille. Etenkin institutionaaliset sijoittajat, kuten hedgerahastot, eläkerahastot ja vakuutusyhtiöt, ovat aktivoituneet ja tavoittelevat parempia voittoja painostamalla kohdeyrityksiä muutoksiin – usein haastamalla yritysjohtoa näkyvästi julkisuudessa.

Johdon vaihtaminen ja osinkopolitiikka ovat perinteisesti olleet aktivistisijoittajien asialistalla. Yhä useammin aktivistit pyrkivät vaikuttamaan kohdeyrityksen strategiaan. Pohjoismaiden tunnetuin aktivistisijoittaja Christer Gardell, joka nousi tässä kuussa Cevian Capital -rahastonsa kautta Nordean neljänneksi suurimmaksi osakkaaksi, tuli julkisuuteen asettamalla Nordealle tiukat säästötavoitteet.

Activist Insight -raportin mukaan aktivistien kohteeksi joutuneiden yritysten määrä on kasvanut tasaisesti ympäri maailmaa, ja kasvu on ollut keskimäärin 11 % vuodessa neljän viime vuoden aikana. Aktivismi leviää myös maantieteellisesti: noin 20 % aktivistien käytössä olevasta pääomasta on nyt sijoitettu englanninkielisen maailman ulkopuolelle. Euroopassa 40 yli 500 miljoonan dollarin arvoista yritystä joutui aktivistisijoittajien kohteeksi vuoden 2018 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana. Viimeisimpiä esimerkkejä ovat mm. Thyssen Krupp, Pernod Ricard, Suez, Telecom Italia, Deutsche Bank ja Bayer.

Markkinat reagoivat yleensä positiivisesti sijoittaja-aktivismiin. Kriitikoiden mielestä aktivistit eivät aina sitoudu omiin muutosehdotuksiinsa, vaan hyödyntävät mediavetoisen kurssinousun myymällä osakkeensa ennen kuin uusi strategia on viety käytäntöön.

 

Lähteet 12/2018: Capful, Bloomberg, The Economist, European Parliament, Council of the European Union, Forbes, HS, Yle,

Kuvat: Pexels

Top

Amiedu ja Capful tukena organisaatioiden muutoskyvykkyyden kasvattamisessa

Kimmo Kivinen|tiistai, 15 marraskuu 2016

Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti, eikä tämän päivän strategia toimi huomisen toimintaympäristössä. Strategian lisäksi myös osaaminen vaatii päivittämistä, sillä tämän päivän kyvykkyyksillä ei voida toteuttaa menestyksellä huomisen strategiaa. Amiedu ja Capful tukevat organisaatioita muutoskyvykkyyden kasvattamisessa skenaario- ja strategiatyöllä, osaamisten tunnistamisella ja muutoksen hallinnan ohjelmilla.

amiedu-artikkeli-2016_kuva

Teksti: Raija Törnvall
Kuva: Jari Puhakka

Toimintaympäristön muutosten ennakoinnissa auttaa skenaariotyö, joka on organisaation ulkoisen toimintaympäristön vaihtoehtoisia kehityskulkuja analysoiva lähestymistapa.

Muutokset organisaatioiden ulkoisessa toimintaympäristössä ovat suuria, monimutkaisia ja usein vaikeita hahmottaa, toteaa Capful Oy:n Senior Partner Kimmo Kivinen.

Ne ovat annettuja, ulkoisia tekijöitä, kehityskulkuja ja signaaleja maailmalta, eikä niihin voi vaikuttaa. Niillä on kuitenkin suuri vaikutus organisaatioiden tulevaisuuden menestymiseen. Skenaariotyössä analysoimme erilaisia, vaihtoehtoisia ulkoisen toimintaympäristön kehityskulkuja, muutostekijöitä ja nykytilaa organisaation näkökulmasta. Tulosten pohjalta pystymme selkiyttämään näkymää ja luomaan strategisia vaihtoehtoja, joista yritys voi valita.

Capful tukee yrityksiä strategiaprosessissa aina tulevaisuuslähtöisen strategian, vision ja tavoitteiden laatimisesta sen toimeenpanoon ja ulkoisen toimintaympäristön seurantaan. Asiakkaita on keskisuurista ja pörssiyrityksistä ministeriöihin, kuntiin ja monikansallisiin organisaatioihin asti.

Kun uudet strategiset tavoitteet ovat näkyvillä, tarvitaan myös osaamisen kehittämistä tulevan strategian toteuttamista varten, Amiedun avainasiakaspäällikkö Mirja Kautiainen toteaa.

Kartoitamme osaamiset kaikilla tasoilla: aloitamme organisaation tarvitsemista ydinosaamisista, ja viemme ne yksikkökohtaisiin osaamisiin ja yksilöiden tehtäväkuviin. Osaamiset määritellään nimenomaan tulevaisuuden näkökulmaan, ne eivät ole tämän päivän tarpeita. Sen vuoksi löydetään usein uusia ydinosaamisen alueita ja tehtäväkuvia.

Emme voi tarkastella tulevaa osaamista ilman ymmärrystä siitä, mitä maailmassa on tapahtumassa ja miksi uutta osaamista tarvitaan, jatkaa Kimmo Kivinen.

Skenaariotyö luo ymmärryksen ja motivaation osaamisenkin kehittämiseen.

Ilman muutoksenhallintaa muutos on kaaos

Osaamisten tunnistamisen lisäksi muutoksessa on tärkeää myös muutoksen kokonaishallinta ja viestintä.

Muutoksessa on tärkeää priorisoida, mistä lähdetään liikkeelle, sillä muutoin muutos on kaaos, Mirja Kautiainen korostaa. Viemme muutosta projektimaisesti eteenpäin siten, että ensin priorisoimme muutoksen tavoitteet ja ensimmäiset tehtävät, ja rakennamme tavoitteisiin pohjautuvan muutoksen hallinnan ohjelman. Silloin saamme muutoksen tekijöille selkeän kuvan siitä, mitä muutos sisältää, ja kaikki viestivät asiasta samalla tavoin.

Muutosta voi ja kannattaa ennakoida skenaariotyön avulla. Organisaatioiden tulisi kasvattaa muutoskyvykkyyttään jo ennen kuin muutokset ovat konkreettisia, ja valmistautua niihin, Mirja Kautiainen neuvoo.

Ettei jäätäisi odottamaan, että mitä tapahtuu, vaan asioita ja vaihtoehtoja pystyisi miettimään ja viemään aktiivisesti eteenpäin. Jos menemme tähän tai tuohon suuntaan, niin mitä se tarkoittaa, ja toisaalta hahmottaa mihin suuntaan voimme ylipäätään lähteä. Silloin saadaan jo paljon kiinni niistä toimenpiteistä, mitä muutos edellyttää organisaatiolta. Samalla voi tehdä ennakoivaa henkilöstösuunnittelua.

Amiedu seuraa osaamisen ja strategian toteutumista, ja Capful toimintaympäristön tapahtumia ja niiden vaikutusta strategiaan.

Seurannan ansiosta organisaatiolla säilyy koko ajan muutoksen punainen lanka, liikutaan järkevällä syklillä ja samaan suuntaan, Mirja Kautiainen toteaa.

Skenaariotyöstä tukea myös henkilöstön sitouttamiseen muutokseen

Henkilöstön edustajat on hyvä saada mukaan prosessiin mahdollisimman aikaisin.

Kun koko organisaatio on mukana tulevaisuuden pohdinnassa, sillä on sitouttava vaikutus. Organisaation jäsenten kyvyssä hyväksyä muutos ja sen tarve on usein kyse siitä, ovatko he saaneet itse käsitellä asiaa. Se on edellytys sille, että alkaako muutos edes tapahtua, Kimmo Kivinen valottaa. Tilanne on ihan erilainen, kun ihmisille on tullut ymmärrys, että eihän meitä ole edes olemassa jos jatkamme näin, että tällä nykyisellä tavalla ei ole mitään mahdollisuuksia pärjätä kilpailussa.

Osaamisen tunnistaminen ja liiketoimintasuunnitelmat pitäisi aina kytkeä yhteen.Liiketoimintasuunnitelmista puuttuu usein osaamisen tunnistaminen: se, mitä tämä meiltä oikeasti vaatii. Ja koska osaamisia ei kasvateta hetkessä, niin organisaatiolla pitäisi olla osaamisen kehittämisen suunnitelma, Mirja Kautiainen toteaa.

Myös kilpailutekijät ja omat kriittiset menestystekijät pitäisi ehdottomasti huomioida, sillä kilpailutilanteet ovat entistä haastavampia, ja kuluttajien vaatimukset muuttuvat. Skenaariotyö sopii tähänkin tarkasteluun. Sen kautta kasvatetaan myös ymmärrystä siitä, miksi tehdään joitain asioita.

Skenaario- ja strategiatyöskentely, osaamisten tunnistaminen ja muutoksenhallintaohjelmat tarjoavat kaivattua tukea johdon työskentelylle ja päätösten tekoon. Johto joutuu myös perustelemaan päätöksiään eri sidosryhmille.

Kun tulevaisuuden haasteet ovat suuria ja vaikeita, niin moni päättäjä haluaa tukea päätöksilleen: analyysejä ja vaihtoehtoja tulevasta näkymästä, ja miten tätä näkymää viedään eteenpäin. Olen kokenut, että pystymme tukemaan hyvin tällaisten isojen prosessien läpiviennissä, Mirja Kautiainen kertoo.

Alkuperäinen artikkeli julkaistu: Amicase 11/2016 

Top

Nimi*

Yritys

Sähköpostiosoite*

Puhelinnumero

Viesti

Pakolliset kentät ovat merkitty *:llä

Sulje

Pysy kartalla

Tilaa uutiskirjeemme ja saat tietoa tulevaisuuden nousevista ilmiöistä sekä tulevista tapahtumista.