Business Finlandin skenaariot julkaistiin helmikuussa. Sitten korona muutti kaiken – vai muuttiko?

Toteutimme syksyn 2019 aikana Business Finlandin kanssa laajan skenaariotyön Suomen kilpailukyvyn tulevaisuuden vaihtoehdoista. Muutama kuukausi skenaarioiden julkaisun jälkeen toimintaympäristö muuttui kuitenkin tavalla, jota emme skenaariotyössä olleet ennakoineet: Covid-19 levisi globaaliksi pandemiaksi ja mullisti yhteiskunnan, talouden ja elämän eri osa-alueet läpileikkaavasti ja kattavasti. Toimintaympäristö muuttui yhtäkkisesti ja kertaheitolla vaikeammin ennakoitavaksi. Miten siis kävi huolella laadittujen skenaarioiden ja niiden kuvaamien kehityskulkujen?

Olemme tehneet kevään aikana skenaarioihin päivitysosan, jossa on tutkittu koronakriisin mahdollisia vaikutuksia globaaliin toimintaympäristöön. Työssä on pohdittu, miltä skenaariot näyttävät nykyisessä tilanteessa. Nopeuttaako koronakriisi joidenkin kehityskulkujen toteutumista ja vaikuttaako jokin skenaario nyt muita todennäköisemmältä?

Skenaariot ja koronakriisin vahvistamat ja kiihdyttämät kehityskulut

Jakautuneen maailman valtapelissä kauppasota kiihtyy ja maailma jakautuu kahteen digitaaliseen blokkiin ja kauppa-alueeseen. Kiinan vaikutusvalta kasvaa merkittävästi, valvontakapitalismi yleistyy ja ilmastonmuutosta pyritään hillitsemään hiilibudjeteilla ja pisteytysjärjestelmillä. Euroopassa talous taantuu, unionin rivit rakoilevat ja kansainväliset investoinnit alueelle vähenevät.

Koronapandemiassa Kiina on hakenut kansainvälistä johtajuutta muun muassa viemällä lääkinnällistä apua muihin maihin. Samalla Yhdysvallat on vetänyt rahoituksensa WHO:lta, saanut kovaa kritiikkiä puutteellisesta kriisinhoidosta ja maan sisäinen epävakaus on jatkanut kasvuaan. Kriisin hoidossa kansallisvaltioiden rooli ja valta ovat korostuneet ja kansainvälinen yhteistyö, EU mukaan lukien, on jäänyt taustalle. Koronatartuntoja seuraavia sovelluksia on käytössä ja suunnitteilla useissa maissa. Nähtäväksi jää, missä määrin koronatartuntoja seuraavat sovellukset yleistyvät maailmalla, minkälaista yksityisuudensuojaa niissä sovelletaan ja johtaako kehitys vastaavien sovellusten laajempaan viranomaiskäyttöön.

Data pelastaa ja orjuuttaa on radikaalin datatalouden skenaario, jossa perinteinen palkkatyö vähenee radikaalin teknologiakehityksen myötä ja moni paikkaa toimeentuloaan myymällä itsestään dataa. Digilaitteista irtautuminen ja anonymiteetti ovat harvoille tarjolla olevaa luksusta. Luottamus perinteisiin poliittisiin toimijoihin järkkyy, kun ne eivät onnistu vastaamaan globaaleihin haasteisiin ja paikasta riippumattomat globaalit kansanliikkeet kasvavat.

Koronakriisi on pakottanut maailman nopeaan digiloikkaan ja digitaaliset välineet on otettu laajasti käyttöön töissä, opiskelussa, kuluttamisessa ja vapaa-ajalla. Pandemian myötä ihmistä saatetaan alkaa pitää tuotantoketjun riskialtteimpana osana, mikä voi johtaa automaation kehityksen kiihtymiseen ja ihmistyövoiman tarpeen vähenemiseen. Talouskriisin myötä mahdollisesti lisääntyvä alustatyö ja itsensä työllistäminen sekä etätyön vakiintuminen ja yleistyminen kiihdyttävät myös työn murrosta. Paikasta riippumattomia kansanliikkeitä kohti saattaa viedä sosiaalisen median alustoilla vietetyn ajan lisääntyminen ja esimerkiksi jaettu pettymys pandemianhoitoon.

Uuden ajan digipatruunat -skenaariossa suuryritykset kasvavat ja laajentuvat toimiala- ja sektorirajat ylittäviksi jäteiksi. Kansallisvaltioiden epäonnistuessa jätit kasvattavat yhteiskunnallista rooliaan, alkavat hallinnoimaan omia kaupunkejaan ja ottavat hoitaakseen monia julkisten toimijoiden tehtäviä.

Koronakriisi on toistaiseksi kasvattanut valtion merkitystä, mutta pidemmällä aikavälillä se voi kiihdyttää skenaariossa kuvattua suuryritysten vallan kasvua. Pandemiaa seuraava todennäköinen talouskriisi ja valtioiden velkaantuminen saattavat johtaa mittaviin julkisen sektorin leikkauksiin. Tämä puolestaan avaa esimerkiksi terveys- ja koulutuspalveluiden markkinaa yrityksille. Koronakriisi iskee erityisesti PK-yrityksiin ja suuret yritykset saattavat selvitä vähemmällä, mikä voi johtaa fuusioihin, markkinoiden keskittymisiin ja yritysten kokojen kasvuun. Isot alustayritykset ovat mukana myös koronakriisin ratkaisussa. Esimerkiksi Google ja Apple tekevät yhteistyötä koronaviruksen jäljitysappien teknologian kehittämisessä. Eristäytymisen myötä alustajättien sovelluksissa käytetty aika on räjähtänyt käsiin ja teknologiayritysten osakkeet ovat nousussa.

Kriiseistä sopimuspohjaisuuteen skenaario käynnistyy suurista kriiseistä, joihin pyritään vastaamaan globaalien sopimusten kautta. Ilmastopolitiikassa otetaan käyttöön globaaleja ohjauskeinoja. Digietiikan merkitys korostuu ja teknologiajättejä ja datan käyttöä säädellään kansainvälisesti. Konsensus kasvaa siitä, että globaali vapaa markkinatalous ei pysty vastaamaan haasteisiin ja että julkista valtaa sekä valtioiden välistä yhteistyötä tarvitaan globaalien ongelmien ratkaisemiseksi.

Koronakriisi on paljastanut markkinatalouden sekä perinteisten instituutioiden heikkouksia ja osoittanut, että uudistuksia tarvitaan. Kriiseistä sopimuspohjaisuuteen skenaariossa ajateltiin, että kansainvälinen sopiminen lisääntyy ison ruokakriisin myötä. Voiko koronakriisi olla tällaisen kehityskulun liikkeellepaneva voima? Koronakriisi saattaa olla myös kohtalonkysymys Euroopan Unionille. Onnistuessaan EU:n elvytysrahasto voi luoda uutta pohjaa yhteistyön syventämiselle. Pandemian torjunnassa eri maissa käytetyt toimet ovat myös osoittaneet, että kun kriisi on tarpeeksi akuutti, myös kuluttamisen ja matkailun rajoittaminen hyväksytään. Voiko tämä vaikuttaa siihen, millaisia toimia hyväksymme ilmastonmuutoksen torjunnassa?

Miten ennakoida entistä epävarmempaa tulevaisuutta?

Havainnot viittaavat siihen, että korona on jo nyt kiihdyttänyt ja voimistanut monia skenaarioissa kuvattuja kehityskulkuja. Epävarmuutta muutoksen suunnasta ja nopeudesta on kuitenkin edelleen olemassa, joten skenaariot säilyttävät ajankohtaisuutensa näiden muutosten analysoimisessa.

Kaiken kaikkiaan vallitseva tilanne on hedelmällinen skenaarioiden tekemiselle. Koronapandemia on äkillisesti avannut Overtonin ikkunan levälleen ja monista aiemmin mahdottomina tai hyvin epätodennäköisinä pidetyistä asioista onkin yhtäkkiä tullut hyväksyttyjä ja jopa toivottuja. Tulevaisuus näyttäytyy nyt entistä epävarmempana. Kevään aikana käydyissä keskusteluissa moni on sanonut, että tuntuu kuin olisimme sumussa, josta ei ihan näe, mihin suuntaan olemme menossa. Skenaariot, eli vaihtoehtoiset tulevaisuuskuvat, antavat mahdollisuuden nähdä väläyksiä sumun takana olevasta tulevaisuudesta ja käsitellä sitä mielekkäällä tavalla.

Lisää skenaarioista Business Finlandin sivuilla, skenaarioiden koronapäivitys ladattavissa täältä.

Haluatko kuulla lisää? Ota yhteyttä:

Kimmo Kivinen
Senior Partner
050 540 9446
kimmo.kivinen(at)capful.fi
Johanna Schreck
Senior Consultant
040 867 0675
johanna.schreck(at)capful.fi
Laura Domingo
Consultant
044 260 6413
laura.domingo(at)capful.fi
KAUKAA VIISAS NÄKEE MAHDOLLISUUKSIA
Ota yhteyttä, niin aloitetaan