Marraskuun signaalit

Capful|keskiviikko, 5 joulukuu 2018

PAIKANNUS PIELESSÄ

Marraskuussa pidettyjen Naton Trident Juncture – sotaharjoitusten aikana opimme, että GPS signaaleja oli häiritty. Sormella osoitettiin Venäjän suuntaan. Ulkoministeri Soini keskusteli Venäjän suurlähettilään kanssa. Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta käsittelivät asian kokouksessaan perjantaina 23. marraskuuta. Onko asia nyt hoidettu? Tuskin.

Toisaalta tämän voisi nähdä kuuluvan modernin sodankäynnin laajentuneeseen arsenaaliin. Toisaalta, mitä tapahtuu, kun ongelma siirtyy arkipäivän toimintoihin? Navigointi ei ole aina helppoa. Miten käy täydessä lastissa olevalle öljytankkerille, kun paikannussignaalit osoittavat väärää positiota? Käsijarrusta vetäminen ei auta silloin, kun huomataan että ollaan menossa karille. Ja itseohjautuville autoille tuli uusi riski mitä pitää hallita. Vahinkoa ehtii syntyä paljonkin, kun auto luulee olevansa toisessa paikassa kuin se missä on.

GPS on Yhdysvaltioiden omistama systeemi, rakennettu aikoinaan sotilastoimintoja tukemaan. Se avattiin siviilikäyttöön 80-luvulla. Mutta amerikkalaiset kontrolloivat. Systeemi suljettiin mm. intialaisilta Kashmirin sodankäynnin aikana 1999. Siksi ei ole yllätys, että useat maat rakentavat omia satelliittijärjestelmiä paikannustarkoitukseen. Euroopan Galileo, Kiinan BeiDou, Intian NAVIC, Japanin Quasi-Zenith ja Venäjän GLONASS ovat kaikki pyrkimyksiä vähentää riippuvuutta nykyisestä GPS järjestelmästä.

Näemme paljon pyrkimyksiä automatisoidun liikkumisen puolella. Paikannussignaalien häirintä täytyy huomioida aitona epävarmuutena.

 

ENEMMÄN VIRTAA AURINKOPANEELEISTA

Nykyiset aurinkopaneelit voivat muuttaa auringon energiasta vain osan sähköksi, hyötysuhde on n. 15 %. Mutta mitä tapahtuu, kun päästään korkeammille luvuille? Jos sähkön tuotantohinta olisi vain 0,3snt /kWh?

Amerikkalainen NovaSolix yritys on kehittämässä nano-tuubeihin perustuvan uuden aurinkopaneelin, joka perustuu n.k. rectenna -tekniikkaan. Se on tunnettu. Tekniikan etu on, että sillä hyödynnetään suurempi osa auringonvalon spektristä, näin ottaen talteen enemmän energiaa kuin nykyiset PV-pohjaiset ratkaisut. Yrityksen mukaan tällä ratkaisulla päästään noin nelikertaiseen tehokkuuteen ja kustannukset olisivat vain kymmenes tämän päivän ratkaisuista.

Risto Linturi on laskeskellut mitä tällä teknologialla, voitaisiin odottaa sähköntuotannossa, jos se saadaan toimimaan niin kuin toivotaan: ”Jos ajatellaan vaikkapa autoa – Tesla on noin 5m pitkä ja 2m leveä – siis 10m2. Meilläpäin se keräisi 8000kWh sähköä ulkosäilytyksessä. Tuo riittäisi lähes sataan lataukseen ja ehkä 40 tuhanteen kilometriin”. Kattopaneelit tuottaisivat rutkasti enemmän sähköä kuin kiinteistö, esim. omakotitalo, kuluttaa. Lentokoneiden vaikutus ilmaston lämpenemiseen voisi loppua.

Teknologia on kehitysvaiheessa. Kokeet ovat positiivisia. Kaupallistamiseen menee luultavasti kymmenen vuotta vielä, jos teknologia pelaa. Mutta silloin meillä on taas oiva vaihtoehto sähköntuotannon ympäristövaikutusten minimoimiseen.

 

DIESELIN HINTA KOHOLLA

Sydän melkein pysähtyi – katselin polttoaine hintoja paikallisen huoltoaseman pylväästä. Dieselin hinta oli korkeampi kuin 95-oktaanisen bensiinin.

Polttoaineiden hinnat ovat kohonneet pitkin syksyä. Osiltaan yllättävää, osin ei. Maailmanmarkkinoilla on epävarmuutta. Iraniin kohdistuvat pakotteet pitivät estää maan öljyviennin, mutta sitten tehtiin mahdolliseksi myydä öljyä isoille markkinoille, kuten Kiinaan ja Intiaan. Saudi-Arabian tilanne herättää kysymyksiä. Yhdysvaltojen liuskeöljytuotanto kasvaa kasvamistaan, mutta esim. Venezuelalla on vaikeuksia. Ja samalla meidän pitäisi vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Maailmanmarkkinoiden epävarmuudet heijastuvat polttoainehintoihin. Mutta miksi diesel on nyt niin kallista? Koska diesel on ollut halpa vaihtoehto, on ollut jollain ajattelumallilla hyväksyttävää rokottaa dieselautojen ostajia ylimääräisellä verolla. Mutta nyt hinta ei ole enää alhainen bensiinin verrattuna, eikä kulutuskaan paljon pienempi kuin tehokkaissa bensiinimoottoreissa.

Hinnan muodostumiseen vaikuttaa tietenkin talven tulo. Talvilaatuinen diesel korottaa hintaa. Samalla talvella Yhdysvalloissa ajetaan vähemmän autoilla. Yhdysvaltojen maailman suurin bensiinikulutus ja vähentyvä kysyntä talvisin heijastuvat maailmanmarkkinoiden hinnoitteluun. Mutta talvella pitää myös lämmittää taloja, ja kevyt polttoöljy on sukua dieselille. Kysyntä siis kasvaa maailmalla ja dieselauton omistaja näkee sen huoltoasemalla.

Miten tämä kaikki heijastuu Suomen autokauppaan ja -verotukseen? Tuskin valtio haluaa luopua suurestakaan osasta autoihin liittyvistä verotuloista. Tuskin autoilija haluaa maksaa veroja asioista mistä ei enää ole hyötyä? CO2 päästöt versus hiukkaspäästöt jne. Dieselin hintakehitys herättää paljon kysymyksiä.

 

HYÖNTEISTEN MÄÄRÄ ON ROMAHTANUT JA ELIÖIDEN MÄÄRÄ JATKAA LASKUAAN

Hyönteisten ja pölyttäjien vähentymisestä on raportoitu viime vuosina ympäri maailmaa. Viimeisin raportti kertoo Puerto Ricon sademetsien hyönteisten ja niitä syövien lintujen, sammakoiden ja liskojen romahdusmaisesta kadosta 1970-luvulta lähtien. Tutkijoiden verkkoihin jää sademetsässä 4-8 kertaa vähemmän hyönteisiä kuin 70-luvulla. Jos aiemmin ansoihin jäi tuhat niveljalkaista, nyt niitä jää 16. Tutkijat epäilevät syyn löytyvän Puerto Ricon lämpötilan kahden asteen noususta. Hyönteiset eivät pysty säätelemään ruumiinlämpöään ja ne ovat sopeutuneet elämään hyvin tarkassa lämpötilassa. Liian kuumassa hyönteiset lakkaavat munimasta ja kuolevat. Tutkijoiden mukaan ero on korvilla havaittavissa esimerkiksi El Yunquen suojellussa sademetsässä. Aiemmin sademetsässä linnut lauloivat ja sammakot sirittivät, mutta nyt äänet ovat vaienneet.

Samaan aikaan WWF:n Elävä planeetta -raportin mukaan eläinkannat ovat pienentyneet alle puoleen maailmassa 1970-luvulta lähtien. Tämänkin raportin mukaan nopeinta tuho on ollut trooppisilla alueilla.

 

TUULET LOPPUVAT

Maapallon pohjoiset alueet lämpenevät nopeammin kuin maapallo keskimäärin. Tämä muutos hidastaa erityisesti kesäisin pohjoisen pallonpuoliskon niin sanottuja planetaarisia tuulia ja aiheuttaa sääolojen lukkiutumista pidemmiksi ajoiksi paikoilleen. Sisämaa-alueet paahtuvat kesällä helteessä eivätkä saa merialueilta leudompaa ja kosteampaa ilmaa viilentämään olosuhteita. Samoin maalta ei siirry merelle tasoittavaa ilmaa vaan siellä hautuu yhä kovempia hirmumyrskyjä iskeytyäkseen jossain vaiheessa maalle.

Helteiden jumiutuminen paikalleen aiheuttaa myös yhä suurempia metsäpaloja. Esimerkiksi Euroopassa maastopaloissa tuhoutui viime vuonna yli 1,2 miljoonaa hehtaaria metsää ja palot aiheuttivat arviolta lähes 10 miljardin euron taloudelliset tappiot.

Mitä tämä kehitys tarkoittaa esimerkiksi tuulivoiman kehittämisen tai biotalouden raaka-aineiden saatavuuden kannalta tulevaisuudessa?

 

LIIKENNEHANKKEIDEN INVESTOINTEIHIN EI LÖYDY JULKISTA RAHAA

Liikenne- ja viestintäministeriö on julkaissut tulevaisuuskatsauksensa yhdessä muiden ministeriöiden kanssa. LVM nostaa yhdeksi keskeiseksi seuraavalla hallituskaudella ratkaistaviksi asioiksi liikenneverkon rahoituksen. Tällä hetkellä tunnistetut elinkeinoelämän kilpailukykyä ja kestävää kasvua tukevien liikennehankkeiden rahoitustarve on seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa 60 miljardia euroa. Kun vuosittainen valtion budjetissa osoitettu liikenneinvestointien rahoitus on ollut keskimäärin noin 450 miljoonaa euroa, tulevaisuuden liikennehankkeiden toteuttaminen kestäisi nykyisellä rahoituksella yli 130 vuotta. Tästä voidaan päätellä että liikennehankkeiden vaatimien investointien toteuttamiseen on löydyttävä aivan uudenlaisia malleja. Lentoliikenteen puolelta löytyy esimerkki mallista, joka on mahdollistanut investointeja ilman valtion rahoitusta. Parhaillaan Helsinki-Vantaa lentoasemalla toteutetaan noin 1 mrd euron laajennusta puhtaasti liiketaloudellisena hankkeena.

 

Lähteet 11/2018: Capful, Valtioneuvosto, Yle, Wikipedia, Nova Solix, Risto Linturi, Tekniikan maailma, Talouselämä, Global pertrol prices, HS, Pnas-lehti, Washington Post, WWF, Nature Communications, Scientific Reports, Euroopan komissio, PNAS, LVM

Kuvat: Pexels

Top

Tutkielma: Suomalaisten suuryritysten näkemyksiä toimintaympäristön seurannan merkityksestä ja kehittämisestä

Nette Lehtinen, Managing Consultant|sunnuntai, 26 kesäkuu 2016

Tutkielmaan on haastateltu neljätoista Suomen suurimpiin yrityksiin lukeutuvan yrityksen strategiajohtajaa tai muuta strategiasta merkittävästi vastaavaa tahoa: Neste, Stora Enso, UPM, Fortum, OP, Kone, Nordea, Wärtsilä, Sanoma, Lemminkäinen, Elisa, Gasum, Danske Bank, Orion.

Toimintaympäristön seurannan suosio ja siihen osoitetut resurssit ovat suomalaisissa suuryrityksissä lisääntyneet huomattavasti talouskriisin jälkeen. Toimintaympäristön seuranta ei kuitenkaan ole ongelmatonta; yritykset painivat yhä useiden toimintaympäristön seurannan haasteiden kuten suuren informaatiomäärän, seurannan kustannustehokkaan kohdentamisen, ennakoinnin, vanhojen uskomusten haastamisen sekä yrityksen sisäisen tietämyksen jakamisen kanssa. Näitä haasteita voidaan osaltaan ratkaista yrityksen sisäisiä prosesseja, menetelmiä ja organisaatiokulttuuria vahvistamalla, mutta myös toimintaympäristön seurannan tietojärjestelmäkehitys voi tuoda huomattavia parannuksia seurannan tuloksellisuudelle.

Systemaattisen toimintaympäristön seurannan koettiin auttavan johtoa strategisten suunnitelmien ja päätösten tekemisessä sekä parantavan informaation laatua ja vaikuttavien johtopäätösten tekemistä.

Toimintaympäristön seurannan tärkeimpinä tavoitteina pidettiin yllätysten välttämistä, jatkuvuuksien hahmottamista, uhkien ja mahdollisuuksien identifioimista, reagoinnin nopeuttamista sekä kilpailuedun luomista.

Yritykset tavoittelevat toimintaympäristön kehityksen suhteen nykyistä parempaa ennakointia ja nopeampaa reagointikykyä. Historiaa ja nykytilaa kuvaavat raportit ovat kuitenkin edelleen yliedustettuina ja ennakoinnin menetelmiä käytetään lähinnä ad hoc -tilanteissa. Useimmat yritykset kokevat, että toimintaympäristön muutoksiin sopeutuminen on edelleen enemmän reaktiivista kuin ennakoivaa.

Toimintaympäristön seuranta suomalaisissa suuryrityksissä 

  • Suomalaisissa suuryrityksissä tehdään poikkeuksetta systemaattista toimintaympäristön seurantaa.
  • Liiketoimintaympäristön seuranta ja siihen kohdistetut resurssit ovat lisääntyneet talouskriisin jälkeen merkittävästi.
  • Seuranta on uudelleenorganisoitunut pienistä johdon tukifunktioista toimintaympäristöä jatkuvasti seuraaviin seurantayksiköihin. Useissa suomalaisissa suuryrityksissä organisoitumiskysymyksen kanssa painitaan tälläkin hetkellä.

Toimintaympäristön seurannan merkittävimmät haasteet

  • Informaatiota tulvii, eikä sitä ole pystytty jalostamaan tai suodattamaan riittävän tehokkaasti. Päätöksentekijät hukkuvat raportteihin, joihin ei ole pystytty luomaan pitkälle vietyjä johtopäätöksiä ja vaikutusanalyyseja.
  • Yrityksen sisäisen tietämyksen jakaminen takkuaa ja liiketoiminnan kehittämiselle ja päätöksenteolle merkityksellistä tietoa jää jatkuvasti hyödyntämättä.
  • Tulevaisuuslähtöisyyden tavoitteesta huolimatta toimintaympäristön seuranta painottuu edelleen historiaa tai nykytilaa kuvaaviin raportteihin. Ennakointi on haastateltavien mukaan edelleen liian epäsystemaattista ja epäjatkuvaa. Vaikka ennakoivuuteen pyritään, on toiminta usein kuitenkin vielä täysin reaktiivista.
  • Ajattelumallit vanhentuvat ja strateginen riski kasvaa, kun samat ihmiset tekevät pitkään samaa työtä samalla alalla eikä uskomuksia tai vakiintuneita näkökulmia pystytä haastamaan.

Toimintaympäristön seurannan tietojärjestelmien kehityskohteet

  • Systemaattisuuden, käytettävyyden ja automaation kehittäminen.
  • Datafuusio eli erilaista ja eri lähteistä saatavaa informaatiota yhdistävät järjestelmät (yrityksen sisäinen tai ulkoinen informaatio, sisäisesti tai ulkoisesti tuotettu informaatio, kvalitatiivinen tai kvantitatiivinen informaatio).
  • Sisäisen tietämyksen jakamista helpottavat järjestelmät (mm. toimivat push- ja pull aktiviteetit).
  • Strategisen päätöksenteon, toimintaympäristön seurannan ja ennakoinnin yhteen sovittavat järjestelmät.

 

BI:n, MI:n ja SI:n teoriakenttä

Tutkimuksen  tarkoituksena on myös rakentaa kattava kokonaiskuva toimintaympäristön seurannan hajanaisesta teoriakentästä. Tätä kuvausta luodaan toimintaympäristön seurannan tasojen uudelleen määrittelyllä ja hahmottelemalla johtavien toimintaympäristön seurannan teorioiden eli BI:n, MI:n ja SI:n suhdetta toisiinsa. Toimintaympäristön seuranta toimii yläkäsitteenä, joka sisältää edellä mainittujen johtavien teorioiden lisäksi niiden suomennokset, kuten liiketoimintatiedon hallinnan. Toimintaympäristön seurannan kokonaisuutta on pyritty selventämään myös yhdistämällä useita erilaisia seurannan teorioita yhtenäiseksi prosessikuvaukseksi.

Lue koko tutkielma täältä.

 

nette2

Nette Lehtinen
Managing Consultant

Top

Nimi*

Yritys

Sähköpostiosoite*

Puhelinnumero

Viesti

Pakolliset kentät ovat merkitty *:llä

Sulje

Pysy kartalla

Tilaa uutiskirjeemme ja saat tietoa tulevaisuuden nousevista ilmiöistä sekä tulevista tapahtumista.