Tammikuun signaalit

Capful|perjantai, 8 helmikuu 2019

KELTALIIVIT OVAT ESIMERKKI SEKÄ PERINTEISTEN PUOLUEIDEN ETTÄ POPULISTILIIKKEIDEN ULKOPUOLELLE SUUNTAUTUVASTA TYYTYMÄTTÖMYYDESTÄ

1789 ranskalaiset työläiset mellakoivat veroja, taloudellista eriarvoisuutta ja eliittiä vastaan. Alkoi Ranskan suuri vallankumous. Marraskuussa 2018 taas alkoivat keltaliivien protestit. Syy oli selvä: pieni- ja keskituloiset ranskalaiset kokivat tulleensa kohdelluksi epäreilusti polttoaineiden verotukseen liittyen. Ihmisille, jotka käyttävät suuren osan tuloistaan kotiensa lämmittämiseen ja autojensa tankkaamiseen, Macronin keinot taistella ilmastonmuutosta vastaan näyttäytyivät eriarvoistavina ja rikkaita sekä kaupunkilaisia suosivina.

Keltaliivit on kuitenkin osoittautunut polttoaineveroa suuremmaksi liikkeeksi. Lauantaina 12.1. ranskalaiset protestoivat jo yhdeksättä viikkoa. Marraskuun kyselyissä kolme neljästä ranskalaisesta tuki protesteja, ja tammikuussakin vielä noin puolet. Viikkojen kuluessa ja Ranskan hallituksen reagoidessa keltaliivien alkuperäinen ”agenda” on muovautunut ja mukautunut kohti uusia vaatimuksia ostovoiman parantamisesta ja suoremmasta demokratiasta.

Keltaliivit olisi helppo nähdä jatkumona Euroopan populististen voimien nousulle esimerkiksi Isossa-Britanniassa ja Italiassa, mutta keltaliivien toiminta eroaa kuitenkin merkittävästi perinteisistä populistisista liikkeistä. Keltaliivit ei liikkeenä ole suoraan sidoksissa mihinkään poliittiseen puolueeseen; se ei keskity maahanmuuttoon tai nationalismiin; eikä sillä ole yksittäistä karismaattista johtajaa tai edes virallista edustajaa. Kuvaavaa on, että kun Ranskan pääministeri Édouard Philippe kutsui keltaliivejä keskustelemaan kanssaan, kukaan ei tullut.

Mielenosoittajia Ranskassa yhdistää keltainen liivi sekä tietyiltä osin sosioekonominen asema, mutta ei yksittäinen poliittinen suuntautuminen. Macronin En Marche! nousi Ranskan poliittiseen kenttään perinteisten poliittisten liikkeiden ulkopuolelta, ja myös Macroniin kohdistuva kritiikki tiivistyy perinteisen politiikan ulkopuolelta tulevaan voimaan.

Suuri osa ranskalaista yhteiskuntaa, riippumatta poliittisesta kannasta, on kokenut jääneensä syrjään, ja keltaiset huomioliivit ovat nyt nostaneet nämä ihmiset valokeilaan. Ratkaisevaa keltaliivien tulevaisuuden kannalta on, löytyykö liikkeelle yhtenäinen poliittinen ääni, ja jos löytyy, niin millainen sekä pystyvätkö keltaliivit säilyttämään hyväksyntänsä ja suosionsa myös mahdollisen poliittisen määrittelyn jälkeen. Riippumatta keltaliivien tulevaisuudesta, viikoittaiset mielenosoitukset ovat olleet voimakas esimerkki tyytymättömyyden kanavoitumisesta niin valtapuolueiden, kuin populististen voimienkin ulkopuolelle ja samalla näyttö protestoinnin vahvasta perinteestä ja elinvoimasta Ranskassa.

 

KUINKA MONTA SÄHKÖAUTOA ON VUONNA 2030?

Suomi on kannattanut tiukkoja päästörajoja autonvalmistajille, sillä se helpottaisi liikenteen päästövähennystavoitteiden toteuttamista. Suomi aikoo hoitaa liikenteen päästövähennystavoitteen suurimman osan sekoittamalla fossiilisen polttoaineen joukkoon 30 prosenttia uusiutuvaa biopolttoainetta vuonna 2030.

Suomessa on liikennekäytössä 2,7 miljoonaa henkilöautoa, ja uusia rekisteröidään vuosittain yli 100 000 kappaletta. Suomalaiset ovat tuoneet käytettyjä diesel- ja bensiinikäyttöisiä henkilöautoja ennätystahtiin muun muassa Saksasta ja Ruotsista. Käytettyjen autojen tuonti lisääntyy viime vuodesta noin kolmanneksella 40 000 autoon.

Suomessa on tällä hetkellä noin 13 000 sähköautoa. Täyssähköautojen osuus koko sähköautokannasta on 16 %. Vastaava osuus kansainvälisesti on 60 %. Sitran selvityksen mukaan sähköautojen määrä kasvaa vuoteen 2030 mennessä 800 000 sähkö- ja hybridiautoon. Arvio on samansuuntainen kuin Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän laskelma, jonka mukaan sähköautojen osuus olisi vuonna 2030 yli puolet uusista myydyistä autoista. Sitran arvio on yli kolminkertainen hallituksen tällä hetkellä tavoittelemaan
250 000 sähköautoon verrattuna.

Joidenkin Suomen autoalan asiantuntijoiden mukaan laajamittaista sähköautojen ja ladattavien hybridien käyttöönottoa ei tällä aikajänteellä vielä nähdä, ja sähköautojen kokonaismäärä jää noin 100 000 sähköautoon. Elinkaarikustannuksilla tarkasteltuna sähköautoilu ei muutu halvimmaksi vaihtoehdoksi ja sähköautojen kysyntä rajoittuu hyvin toimeentuleviin ja erityisen ympäristötietoisiin kuluttajiin. Sähköautojen käyttömahdollisuudet Suomessa ovat vain kelvollisella tasolla.

 

SAKSA HIILIVAPAAKSI 2038 MENNESSÄ

Saksa ilmoitti luopuvansa kivihiilen polttamiseen perustuvasta sähköntuotannosta viimeistään vuonna 2038. Päätös on osa Saksan energiakäännöstä. Merkelin asettaman ”Hiilikomission” työ saapui päätökseen lauantaina. Tällä hetkellä Saksan sähköstä 38,7 % tuotetaan kivihiilellä, mutta uusiutuva energia ohitti hiilen sähköntuotannossa viime vuonna. Tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus sähköntuotannossa 65 %:n vuoteen 2030 mennessä.

Laitoksien sulkemisen pelätään johtavan loppuasiakkaiden merkittäviin hinnankorotuksiin. Saksa ilmoitti jo vuonna 2011 sulkevansa viimeisen ydinvoimalansa vuonna 2022, joten päätöksen myötä sillä on tarve lisätä edullista tuotanto- tai tuontikapasiteettiaan. Ilmoitus jakaa mielipiteitä, sillä ympäristöjärjestöjen mukaan päätös ei ole riittävän kunnianhimoinen, mutta paikalliset energiayhtiöt ovat todenneet takarajan tulevan liian nopeasti. Päätös tarvitsee vielä hallituksen hyväksynnän.

 

KYBERVAKUUTTAMISEN MARKKINAT KASVAVAT

Kybervakuuttamisen suosio on nousussa ja yrityksiä huolettaa yhä enemmän tietoturvaan liittyvät uhat ja ohjelmistojen riskit. Marraskuussa vuonna hotelliketju Marriot International ilmoitti, että miljoonia asiakastietoja oli varastettu. Vuonna 2017 Maersk kertoi haittaohjelmiston aiheuttaneen  300 miljoonan dollarin kustannukset.

Vakuutusyhtiö München Re uskoo, että markkinat voivat tuplata kokonsa vuoteen 2020 mennessä. Brittiläisten vakuutusyhtiöiden kumppani alalla Rob Smart of Mactavish taas kertoo, että lähes kaikki asiakkaat ovat tiedustelleet kybervakuutusten perään viime vuosina. Alan kehitys on tapahtunut pitkälti Yhdysvalloissa. Alkusysäyksenä saattoi toimia vuonna 2003 Kaliforniassa voimaan astunut laki, joka pakottaa yritykset kertomaan laajoista tietomurroista. Myös Euroopassa on otettu edistysaskeleita, erityisesti uuden GDPR asetuksen myötä.

Kybervakuuttamisen alalla on kuitenkin vielä paljon haasteita, kuten hinnoittelu ja uhkien leviäminen. Häiriöille ja hakkerreille haavoittuva ohjelmisto saattaa olla käytössä useassa asiakasyrityksessä ja vahingot voivat näin levitä odottamattoman laajalle.  Alan yritysten ongelmana tuntuu olevan myös pula alan asiantuntijoiden.

 

Lähteet 1/2019: Capful, Washington Post, NY Times, France 24, Yle, Sitra, Bloomberg, Bloomberg, Financial Times, The Guardian, The New York Times, Global Business Outlook, The Economist

Kuvat: Pexels

Top

Tutkielma: Suomalaisten suuryritysten näkemyksiä toimintaympäristön seurannan merkityksestä ja kehittämisestä

Nette Lehtinen, Managing Consultant|sunnuntai, 26 kesäkuu 2016

Tutkielmaan on haastateltu neljätoista Suomen suurimpiin yrityksiin lukeutuvan yrityksen strategiajohtajaa tai muuta strategiasta merkittävästi vastaavaa tahoa: Neste, Stora Enso, UPM, Fortum, OP, Kone, Nordea, Wärtsilä, Sanoma, Lemminkäinen, Elisa, Gasum, Danske Bank, Orion.

Toimintaympäristön seurannan suosio ja siihen osoitetut resurssit ovat suomalaisissa suuryrityksissä lisääntyneet huomattavasti talouskriisin jälkeen. Toimintaympäristön seuranta ei kuitenkaan ole ongelmatonta; yritykset painivat yhä useiden toimintaympäristön seurannan haasteiden kuten suuren informaatiomäärän, seurannan kustannustehokkaan kohdentamisen, ennakoinnin, vanhojen uskomusten haastamisen sekä yrityksen sisäisen tietämyksen jakamisen kanssa. Näitä haasteita voidaan osaltaan ratkaista yrityksen sisäisiä prosesseja, menetelmiä ja organisaatiokulttuuria vahvistamalla, mutta myös toimintaympäristön seurannan tietojärjestelmäkehitys voi tuoda huomattavia parannuksia seurannan tuloksellisuudelle.

Systemaattisen toimintaympäristön seurannan koettiin auttavan johtoa strategisten suunnitelmien ja päätösten tekemisessä sekä parantavan informaation laatua ja vaikuttavien johtopäätösten tekemistä.

Toimintaympäristön seurannan tärkeimpinä tavoitteina pidettiin yllätysten välttämistä, jatkuvuuksien hahmottamista, uhkien ja mahdollisuuksien identifioimista, reagoinnin nopeuttamista sekä kilpailuedun luomista.

Yritykset tavoittelevat toimintaympäristön kehityksen suhteen nykyistä parempaa ennakointia ja nopeampaa reagointikykyä. Historiaa ja nykytilaa kuvaavat raportit ovat kuitenkin edelleen yliedustettuina ja ennakoinnin menetelmiä käytetään lähinnä ad hoc -tilanteissa. Useimmat yritykset kokevat, että toimintaympäristön muutoksiin sopeutuminen on edelleen enemmän reaktiivista kuin ennakoivaa.

Toimintaympäristön seuranta suomalaisissa suuryrityksissä 

  • Suomalaisissa suuryrityksissä tehdään poikkeuksetta systemaattista toimintaympäristön seurantaa.
  • Liiketoimintaympäristön seuranta ja siihen kohdistetut resurssit ovat lisääntyneet talouskriisin jälkeen merkittävästi.
  • Seuranta on uudelleenorganisoitunut pienistä johdon tukifunktioista toimintaympäristöä jatkuvasti seuraaviin seurantayksiköihin. Useissa suomalaisissa suuryrityksissä organisoitumiskysymyksen kanssa painitaan tälläkin hetkellä.

Toimintaympäristön seurannan merkittävimmät haasteet

  • Informaatiota tulvii, eikä sitä ole pystytty jalostamaan tai suodattamaan riittävän tehokkaasti. Päätöksentekijät hukkuvat raportteihin, joihin ei ole pystytty luomaan pitkälle vietyjä johtopäätöksiä ja vaikutusanalyyseja.
  • Yrityksen sisäisen tietämyksen jakaminen takkuaa ja liiketoiminnan kehittämiselle ja päätöksenteolle merkityksellistä tietoa jää jatkuvasti hyödyntämättä.
  • Tulevaisuuslähtöisyyden tavoitteesta huolimatta toimintaympäristön seuranta painottuu edelleen historiaa tai nykytilaa kuvaaviin raportteihin. Ennakointi on haastateltavien mukaan edelleen liian epäsystemaattista ja epäjatkuvaa. Vaikka ennakoivuuteen pyritään, on toiminta usein kuitenkin vielä täysin reaktiivista.
  • Ajattelumallit vanhentuvat ja strateginen riski kasvaa, kun samat ihmiset tekevät pitkään samaa työtä samalla alalla eikä uskomuksia tai vakiintuneita näkökulmia pystytä haastamaan.

Toimintaympäristön seurannan tietojärjestelmien kehityskohteet

  • Systemaattisuuden, käytettävyyden ja automaation kehittäminen.
  • Datafuusio eli erilaista ja eri lähteistä saatavaa informaatiota yhdistävät järjestelmät (yrityksen sisäinen tai ulkoinen informaatio, sisäisesti tai ulkoisesti tuotettu informaatio, kvalitatiivinen tai kvantitatiivinen informaatio).
  • Sisäisen tietämyksen jakamista helpottavat järjestelmät (mm. toimivat push- ja pull aktiviteetit).
  • Strategisen päätöksenteon, toimintaympäristön seurannan ja ennakoinnin yhteen sovittavat järjestelmät.

 

BI:n, MI:n ja SI:n teoriakenttä

Tutkimuksen  tarkoituksena on myös rakentaa kattava kokonaiskuva toimintaympäristön seurannan hajanaisesta teoriakentästä. Tätä kuvausta luodaan toimintaympäristön seurannan tasojen uudelleen määrittelyllä ja hahmottelemalla johtavien toimintaympäristön seurannan teorioiden eli BI:n, MI:n ja SI:n suhdetta toisiinsa. Toimintaympäristön seuranta toimii yläkäsitteenä, joka sisältää edellä mainittujen johtavien teorioiden lisäksi niiden suomennokset, kuten liiketoimintatiedon hallinnan. Toimintaympäristön seurannan kokonaisuutta on pyritty selventämään myös yhdistämällä useita erilaisia seurannan teorioita yhtenäiseksi prosessikuvaukseksi.

Lue koko tutkielma täältä.

 

nette2

Nette Lehtinen
Managing Consultant

Top

Nimi*

Yritys

Sähköpostiosoite*

Puhelinnumero

Viesti

Pakolliset kentät ovat merkitty *:llä

Sulje

Pysy kartalla

Tilaa uutiskirjeemme ja saat tietoa tulevaisuuden nousevista ilmiöistä sekä tulevista tapahtumista.