Helmikuun signaalit

Capful|maanantai, 4 maaliskuu 2019

NÄKYMÄTTÖMÄT RAJAT MAHDOLLISIA, TEORIASSA 

Teknologia käytännössä näkymättömiin rajanylityspaikkoihin valtioiden välillä on jo olemassa, vaikka se todellisuudessa on vielä melko kallista ja vaatii paljon valvontaa taustalle.

Askelia moderniin rajavalvontaan otetaan kuitenkin jo rahtiliikenteessä, kun sähköiset tullitoimenpiteet korvaavat perinteisen paperityön joillain rajoilla. Sveitsi mm. on ilmoittanut sähköistävänsä rajatoimenpiteet täysin vuoteen 2026 mennessä. Tämä antaa esimerkiksi matkailijoille mahdollisuuden käyttää älypuhelimia ilmoittaessaan ulkomaiset ostot, joista tulleja voidaan veloittaa. Tällaisten järjestelmien turvallisuus on todennäköisesti tulevaisuudessa blockchain-teknologialla. Singaporessa taas otettiin käyttöön blockchain-teknologiaan perustuvat sähköiset alkuperätodistukset tavaroille, jotka matkustavat maahan ja sieltä ulos.

Esteet tälle kehitykselle eivät ole teknologiasta riippuvia, vaan ongelmaksi nousee politiikka ja luottamus viranomaisia kohtaan. Onko vaadittavan taustavalvonnan taso hyväksyttävissä?

 

BMW JA DAIMLER RAKENTAVAT YHDESSÄ LIIKKUMISEN TULEVAISUUTTA

Autonvalmistajat BMW ja Daimler aikovat investoida yli miljardi dollaria liikkumispalveluiden yhteisyritykseen. Yritykseen siirtyy esimerkiksi BMW:n Suomessakin toimiva yhteiskäyttöautopalvelu DriveNow ja Daimlerin vastaava palvelu, Car2Go. Yrityksen tavoitteena on muodostaa kattava liikkumispalveluiden portfolio yhteiskäyttöautoista kyytipalveluihin. Yhteisyrityksen turvin BMW ja Daimler uskovat pystyvänsä haastamaan teknologiajätit ja voimakkaasti kasvaneet kyytipalvelut, kuten Googlen Waymon, Uberin ja DiDin. Autonvalmistajat saattavatkin olla pakotettuja siirtymään perinteisestä roolistaan entistä vahvemmin palvelutarjoajiksi, sillä rohkeimpien arvioiden mukaan vuoteen 2025 mennessä n. 40 % nykyisistä auton omistajista ei halua enää omistaa henkilökohtaista ajoneuvoa.

 

LUOTTOLUOKITUSYHTIÖT POSITIIVISINA VENÄJÄN TALOUDEN TILASTA – MOODY’S NOSTI VELKAKIRJAT SIJOITUSKELPOISIKSI 

Luottoluokittaja Moody’s nosti helmikuussa Venäjän luottoluokitusta Baa3:ksi aiemmasta Ba1 luokasta. Tämä tarkoittaa samalla sitä, että Venäjän velkakirjat lukeutuvat nyt kymmenen korkeimman luottoluokan joukkoon ja määritellään siten sijoituskelpoisiksi. Moody’s luokitusnosto toi kaikki luottoluokittajat samaan näkemykseen Venäjän velkakirjojen riskisyydestä.

Perusteina Moody’sin luottoluokituksen muutokselle olivat Venäjän kyky implementoida järkeviä taloudenpidon toimia. Näistä keskeisimpänä tekijänä mainittiin ulkomaisen valuutan puskurirahasto. ulkomaisten velkojien osuuden pienennyttyä. Suurimpana riskinä Venäjän taloudelle nähdään muun muassa öljyn hinnan lasku tulevaisuudessa ja mahdolliset pakotemuutokset. Moody’s lisäsi arviossaan, että valtion suuri koko on myös este talouden nopealle kasvulle.

Lähteet 2/2019: Capful, The Economist, TechCrunch, Business Insider, BBC, Bloomberg, BOFIT, Moody’s, Reuters,

Kuvat: Pexels

Top

Tutkielma: Suomalaisten suuryritysten näkemyksiä toimintaympäristön seurannan merkityksestä ja kehittämisestä

Nette Lehtinen, Managing Consultant|sunnuntai, 26 kesäkuu 2016

Tutkielmaan on haastateltu neljätoista Suomen suurimpiin yrityksiin lukeutuvan yrityksen strategiajohtajaa tai muuta strategiasta merkittävästi vastaavaa tahoa: Neste, Stora Enso, UPM, Fortum, OP, Kone, Nordea, Wärtsilä, Sanoma, Lemminkäinen, Elisa, Gasum, Danske Bank, Orion.

Toimintaympäristön seurannan suosio ja siihen osoitetut resurssit ovat suomalaisissa suuryrityksissä lisääntyneet huomattavasti talouskriisin jälkeen. Toimintaympäristön seuranta ei kuitenkaan ole ongelmatonta; yritykset painivat yhä useiden toimintaympäristön seurannan haasteiden kuten suuren informaatiomäärän, seurannan kustannustehokkaan kohdentamisen, ennakoinnin, vanhojen uskomusten haastamisen sekä yrityksen sisäisen tietämyksen jakamisen kanssa. Näitä haasteita voidaan osaltaan ratkaista yrityksen sisäisiä prosesseja, menetelmiä ja organisaatiokulttuuria vahvistamalla, mutta myös toimintaympäristön seurannan tietojärjestelmäkehitys voi tuoda huomattavia parannuksia seurannan tuloksellisuudelle.

Systemaattisen toimintaympäristön seurannan koettiin auttavan johtoa strategisten suunnitelmien ja päätösten tekemisessä sekä parantavan informaation laatua ja vaikuttavien johtopäätösten tekemistä.

Toimintaympäristön seurannan tärkeimpinä tavoitteina pidettiin yllätysten välttämistä, jatkuvuuksien hahmottamista, uhkien ja mahdollisuuksien identifioimista, reagoinnin nopeuttamista sekä kilpailuedun luomista.

Yritykset tavoittelevat toimintaympäristön kehityksen suhteen nykyistä parempaa ennakointia ja nopeampaa reagointikykyä. Historiaa ja nykytilaa kuvaavat raportit ovat kuitenkin edelleen yliedustettuina ja ennakoinnin menetelmiä käytetään lähinnä ad hoc -tilanteissa. Useimmat yritykset kokevat, että toimintaympäristön muutoksiin sopeutuminen on edelleen enemmän reaktiivista kuin ennakoivaa.

Toimintaympäristön seuranta suomalaisissa suuryrityksissä 

  • Suomalaisissa suuryrityksissä tehdään poikkeuksetta systemaattista toimintaympäristön seurantaa.
  • Liiketoimintaympäristön seuranta ja siihen kohdistetut resurssit ovat lisääntyneet talouskriisin jälkeen merkittävästi.
  • Seuranta on uudelleenorganisoitunut pienistä johdon tukifunktioista toimintaympäristöä jatkuvasti seuraaviin seurantayksiköihin. Useissa suomalaisissa suuryrityksissä organisoitumiskysymyksen kanssa painitaan tälläkin hetkellä.

Toimintaympäristön seurannan merkittävimmät haasteet

  • Informaatiota tulvii, eikä sitä ole pystytty jalostamaan tai suodattamaan riittävän tehokkaasti. Päätöksentekijät hukkuvat raportteihin, joihin ei ole pystytty luomaan pitkälle vietyjä johtopäätöksiä ja vaikutusanalyyseja.
  • Yrityksen sisäisen tietämyksen jakaminen takkuaa ja liiketoiminnan kehittämiselle ja päätöksenteolle merkityksellistä tietoa jää jatkuvasti hyödyntämättä.
  • Tulevaisuuslähtöisyyden tavoitteesta huolimatta toimintaympäristön seuranta painottuu edelleen historiaa tai nykytilaa kuvaaviin raportteihin. Ennakointi on haastateltavien mukaan edelleen liian epäsystemaattista ja epäjatkuvaa. Vaikka ennakoivuuteen pyritään, on toiminta usein kuitenkin vielä täysin reaktiivista.
  • Ajattelumallit vanhentuvat ja strateginen riski kasvaa, kun samat ihmiset tekevät pitkään samaa työtä samalla alalla eikä uskomuksia tai vakiintuneita näkökulmia pystytä haastamaan.

Toimintaympäristön seurannan tietojärjestelmien kehityskohteet

  • Systemaattisuuden, käytettävyyden ja automaation kehittäminen.
  • Datafuusio eli erilaista ja eri lähteistä saatavaa informaatiota yhdistävät järjestelmät (yrityksen sisäinen tai ulkoinen informaatio, sisäisesti tai ulkoisesti tuotettu informaatio, kvalitatiivinen tai kvantitatiivinen informaatio).
  • Sisäisen tietämyksen jakamista helpottavat järjestelmät (mm. toimivat push- ja pull aktiviteetit).
  • Strategisen päätöksenteon, toimintaympäristön seurannan ja ennakoinnin yhteen sovittavat järjestelmät.

 

BI:n, MI:n ja SI:n teoriakenttä

Tutkimuksen  tarkoituksena on myös rakentaa kattava kokonaiskuva toimintaympäristön seurannan hajanaisesta teoriakentästä. Tätä kuvausta luodaan toimintaympäristön seurannan tasojen uudelleen määrittelyllä ja hahmottelemalla johtavien toimintaympäristön seurannan teorioiden eli BI:n, MI:n ja SI:n suhdetta toisiinsa. Toimintaympäristön seuranta toimii yläkäsitteenä, joka sisältää edellä mainittujen johtavien teorioiden lisäksi niiden suomennokset, kuten liiketoimintatiedon hallinnan. Toimintaympäristön seurannan kokonaisuutta on pyritty selventämään myös yhdistämällä useita erilaisia seurannan teorioita yhtenäiseksi prosessikuvaukseksi.

Lue koko tutkielma täältä.

 

nette2

Nette Lehtinen
Managing Consultant

Top

Nimi*

Yritys

Sähköpostiosoite*

Puhelinnumero

Viesti

Pakolliset kentät ovat merkitty *:llä

Sulje

Pysy kartalla

Tilaa uutiskirjeemme ja saat tietoa tulevaisuuden nousevista ilmiöistä sekä tulevista tapahtumista.