Helmikuun signaalit

Capful|maanantai, 4 maaliskuu 2019

NÄKYMÄTTÖMÄT RAJAT MAHDOLLISIA, TEORIASSA 

Teknologia käytännössä näkymättömiin rajanylityspaikkoihin valtioiden välillä on jo olemassa, vaikka se todellisuudessa on vielä melko kallista ja vaatii paljon valvontaa taustalle.

Askelia moderniin rajavalvontaan otetaan kuitenkin jo rahtiliikenteessä, kun sähköiset tullitoimenpiteet korvaavat perinteisen paperityön joillain rajoilla. Sveitsi mm. on ilmoittanut sähköistävänsä rajatoimenpiteet täysin vuoteen 2026 mennessä. Tämä antaa esimerkiksi matkailijoille mahdollisuuden käyttää älypuhelimia ilmoittaessaan ulkomaiset ostot, joista tulleja voidaan veloittaa. Tällaisten järjestelmien turvallisuus on todennäköisesti tulevaisuudessa blockchain-teknologialla. Singaporessa taas otettiin käyttöön blockchain-teknologiaan perustuvat sähköiset alkuperätodistukset tavaroille, jotka matkustavat maahan ja sieltä ulos.

Esteet tälle kehitykselle eivät ole teknologiasta riippuvia, vaan ongelmaksi nousee politiikka ja luottamus viranomaisia kohtaan. Onko vaadittavan taustavalvonnan taso hyväksyttävissä?

 

BMW JA DAIMLER RAKENTAVAT YHDESSÄ LIIKKUMISEN TULEVAISUUTTA

Autonvalmistajat BMW ja Daimler aikovat investoida yli miljardi dollaria liikkumispalveluiden yhteisyritykseen. Yritykseen siirtyy esimerkiksi BMW:n Suomessakin toimiva yhteiskäyttöautopalvelu DriveNow ja Daimlerin vastaava palvelu, Car2Go. Yrityksen tavoitteena on muodostaa kattava liikkumispalveluiden portfolio yhteiskäyttöautoista kyytipalveluihin. Yhteisyrityksen turvin BMW ja Daimler uskovat pystyvänsä haastamaan teknologiajätit ja voimakkaasti kasvaneet kyytipalvelut, kuten Googlen Waymon, Uberin ja DiDin. Autonvalmistajat saattavatkin olla pakotettuja siirtymään perinteisestä roolistaan entistä vahvemmin palvelutarjoajiksi, sillä rohkeimpien arvioiden mukaan vuoteen 2025 mennessä n. 40 % nykyisistä auton omistajista ei halua enää omistaa henkilökohtaista ajoneuvoa.

 

LUOTTOLUOKITUSYHTIÖT POSITIIVISINA VENÄJÄN TALOUDEN TILASTA – MOODY’S NOSTI VELKAKIRJAT SIJOITUSKELPOISIKSI 

Luottoluokittaja Moody’s nosti helmikuussa Venäjän luottoluokitusta Baa3:ksi aiemmasta Ba1 luokasta. Tämä tarkoittaa samalla sitä, että Venäjän velkakirjat lukeutuvat nyt kymmenen korkeimman luottoluokan joukkoon ja määritellään siten sijoituskelpoisiksi. Moody’s luokitusnosto toi kaikki luottoluokittajat samaan näkemykseen Venäjän velkakirjojen riskisyydestä.

Perusteina Moody’sin luottoluokituksen muutokselle olivat Venäjän kyky implementoida järkeviä taloudenpidon toimia. Näistä keskeisimpänä tekijänä mainittiin ulkomaisen valuutan puskurirahasto. ulkomaisten velkojien osuuden pienennyttyä. Suurimpana riskinä Venäjän taloudelle nähdään muun muassa öljyn hinnan lasku tulevaisuudessa ja mahdolliset pakotemuutokset. Moody’s lisäsi arviossaan, että valtion suuri koko on myös este talouden nopealle kasvulle.

Lähteet 2/2019: Capful, The Economist, TechCrunch, Business Insider, BBC, Bloomberg, BOFIT, Moody’s, Reuters,

Kuvat: Pexels

Top

Skenaariot auttavat yritystä hyödyntämään tulevaisuuden mahdollisuuksia

CEO Jari Puhakan haastattelu, Elina Hiltunen, UAI|lauantai, 1 kesäkuu 2013

Diplomi-insinööri Jari Puhakka pohtii yritysstrategioiden lisäksi tulevaisuuden vaihtoehtoisia skenaarioita konsulttitoimisto Capfulissa. Erityisenä kiinnostuskohteena hänellä on tuotekehitys ja innovaatioiden hallinta sekä tulevaisuustyökalujen käyttö näiden apuna.

Miten kemiaa ja biotekniikkaa opiskellut diplomi-insinööri on päätynyt näinkin erikoiseen työtehtävään? -Koko edellinen työurani, lähes 20 vuotta, sijoittuu elintarviketeollisuuteen Daniscolla (aikaisemmin Cultor ja Suomen Sokeri). Capful tarjosi meille skenaariotekniikkaa projektikäyttöön tuotekehityksessä, ja siinä tutustuin tähän ajattelutapaan. Skenaariot ja liikkeenjohdon konsultointi kiinnostivat Puhakkaa niin paljon, että elokuussa 2005 hän siirtyi Capfulin palvelukseen. -Taustani, se mitä olen tehnyt ja opiskellut, tuo eväitä strategiseen suunnitteluun ja liiketoiminnan kehittämiseen.

Daniscolla Puhakka työskenteli mm. uusien liiketoimintamahdollisuuksien parissa ja tänä vuonna hän sai MBA:n suoritettua Henleyssä. Mutta mitä ne skenaariot oikein ovat ja miten niitä voi käyttää hyödyksi strategiatyöskentelyssä? Puhakka kuvaa skenaarioita seuraavasti: -Skenaario on tapahtumien ketju tästä hetkestä johonkin tulevaisuuden toimintaympäristöön, noin 5-15 vuotta eteenpäin. Skenaariot ja ennakointi tuovat strategiatyöskentelyyn mukaan vahvasti tulevaisuuden epävarmuustekijät, jotka voivat vaikuttaa yrityksen toimintaan. Kun nämä tekijät identifioidaan, voidaan pohtia niiden vaikutuksia yritykseen.

Miksi yritysten sitten tulisi käyttää tulevaisuuden ennakointitekniikoita avukseen strategisessa suunnittelussa?-Jos yritys haluaa menestyä jatkossakin, sen tulisi käyttää skenaarioita, täräyttää Puhakka ja tarkentaa sitten väitettään: -Skenaariot ovat avain siihen, että yritys pystyy hyödyntämään tulevaisuuden mahdollisuuksia. Skenaarioita pohdittaessa yrityksen tulee identifioida trendejä ja epävarmuustekijöitä. Samoin yritetään ymmärtää tapahtumien välistä logiikkaa; sitä miten asiat kehittyvät ja miten ne ovat liittyneet toisiinsa. Skenaarioita pohtimalla yritys voi miettiä, mitkä ovat sen vaihtoehtoiset toimintastrategiat tulevaisuudessa. Kyse on siis valmistautumisesta tulevaisuuteen.

Skenaarioprosessissa fokus on tärkeää

Tiedustelen Puhakalta, miten käytännössä skenaarioita tehdään. – Skenaarioprosessissa tärkeää on aluksi määritellä fokus, eli mitä ollaan tekemässä. Skenaarioilla voidaan esim. miettiä millä liiketoiminta-alueella yrityksen tulisi toimia viiden vuoden päästä. Tuotekehityksen lähtökohdasta fokus voi olla esimerkiksi: mikä on tuotevalikoimamme 3-5 vuoden kuluttua. Puhakka painottaa, että skenaarioiden aikajänne on riippuvainen pitkälti toimialan dynamiikasta. Jos yritys toimii ympäristössä, jossa mikään ei juurikaan muutu, voi skenaarion aikajänne olla pitkäkin. Toisaalta esim. it-alalla aikajänne on erittäin lyhyt.

– Seuraava vaihe prosessissa on lähtökohtien kartoitus. Tämän teemme haastatteluilla ja kyselyillä. Voimme haastatella organisaation omia henkilöitä ja tarpeen tullen myös ulkopuolisia tahoja kuten asiakkaita ja toimialaspesialisteja. Tarkoituksena on identifioida, mitkä ovat esimerkiksi yrityksen kohtalon kysymyksiä tulevaisuuden kannalta. Seuraavassa vaiheessa analysoimme tulokset ja alamme työstämään näitä asioita asiakkaan osoittaman projektiryhmän kanssa 3-5 skenaarioiksi.

Capfulin prosessissa skenaariot muodostetaan usein nelikenttään, jossa akseleiksi valitaan yrityksen tulevaisuuden kannalta merkittäviä muutostekijöitä. Skenaariot ovat toisistaan riippumattomia ja erilaisia, painottuen eri näkökulmiin. Seuraavassa vaiheessa skenaarioita verrataan yrityksen nykyiseen strategiaan, periaatteella ”jos maailma menee tuohon suuntaan, niin miten meidän strategiamme toimii?”. Tällä menetelmällä löydetään nykystrategian kehityskohteita.

Skenaarioista apua tuotekehityksessäkin

Usein skenaariot mielletään vain yritysjohdon työkaluksi vaikka niistä on apua tuotekehityksessäkin uusia tuotteita pohdittaessa. -Tyypillisesti skenaarioita käytetään yrityksen liiketoimintastrategiaa tehdessä. Tämä taso määrittää myös eri funktioiden esim. markkinoinnin ja tuotekehityksen strategiat. Skenaarioita voi käyttää myös mm. tuotekehityksen fokuksen määrittämisessä, siis mitä tuotteita tehdään ja mille markkinoille suuntaudutaan tulevaisuudessa. Erityistä apua skenaarioista on mietittäessä täysin uusia tuotteita.

Puhakka näkee, että tärkeä merkitys skenaarioiden käytöllä tuotekehityksessä on uusien tuotteiden innovointi. -Tuotekehityksen ensimmäisessä vaiheessa – ideasta konseptiksi vaiheessaluodaan uusia tuoteideoita, kehitetään valituista ideoista tuotekonsepteja ja business caseja. Ideoiden luomisesa voidaan käyttää esim. erilaisia luovuustekniikoita tai ulkopuolisia luennoitsijoita apuna. Skenaariotekniikka on yksi tapa auttaa yrityksiä ajattelemaan asioita 5-10 vuoden päähän ja irrottautumaan nykyhetkestä. Skenaarioissa mietitään mm. markkinasignaaleja eli mitä kuluttajat voisivat haluta tulevaisuudessa, miten he ostavat ja mitkä ovat heidän arvostuksiaan tulevaisuudessa. Skenaarioissa pohditaan myös teknologiasignaaleja ja yhteiskunnan ja lainsäädännön signaaleja. Näitä hyväksikäyttäen pyritään ideoimaan uusia tuotteita.

– Skenaarioiden avulla yritykset voivat tunnistaa tulevaisuudessa olevia isoja mahdollisuuksia, joita ne eivät olisi tulleet ajatelleeksikaan ilman tämän tekniikan apua, kiteyttää Puhakka tulevaisuusajattelun hyötyjä.

 

Artikkeli julkaistu lehdessä: UAI

Teksti: Elina Hiltunen

 

jari

Jari Puhakka
CEO, Senior Partner

Top

Nimi*

Yritys

Sähköpostiosoite*

Puhelinnumero

Viesti

Pakolliset kentät ovat merkitty *:llä

Sulje

Pysy kartalla

Tilaa uutiskirjeemme ja saat tietoa tulevaisuuden nousevista ilmiöistä sekä tulevista tapahtumista.