Marraskuun signaalit

Capful|keskiviikko, 5 joulukuu 2018

PAIKANNUS PIELESSÄ

Marraskuussa pidettyjen Naton Trident Juncture – sotaharjoitusten aikana opimme, että GPS signaaleja oli häiritty. Sormella osoitettiin Venäjän suuntaan. Ulkoministeri Soini keskusteli Venäjän suurlähettilään kanssa. Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta käsittelivät asian kokouksessaan perjantaina 23. marraskuuta. Onko asia nyt hoidettu? Tuskin.

Toisaalta tämän voisi nähdä kuuluvan modernin sodankäynnin laajentuneeseen arsenaaliin. Toisaalta, mitä tapahtuu, kun ongelma siirtyy arkipäivän toimintoihin? Navigointi ei ole aina helppoa. Miten käy täydessä lastissa olevalle öljytankkerille, kun paikannussignaalit osoittavat väärää positiota? Käsijarrusta vetäminen ei auta silloin, kun huomataan että ollaan menossa karille. Ja itseohjautuville autoille tuli uusi riski mitä pitää hallita. Vahinkoa ehtii syntyä paljonkin, kun auto luulee olevansa toisessa paikassa kuin se missä on.

GPS on Yhdysvaltioiden omistama systeemi, rakennettu aikoinaan sotilastoimintoja tukemaan. Se avattiin siviilikäyttöön 80-luvulla. Mutta amerikkalaiset kontrolloivat. Systeemi suljettiin mm. intialaisilta Kashmirin sodankäynnin aikana 1999. Siksi ei ole yllätys, että useat maat rakentavat omia satelliittijärjestelmiä paikannustarkoitukseen. Euroopan Galileo, Kiinan BeiDou, Intian NAVIC, Japanin Quasi-Zenith ja Venäjän GLONASS ovat kaikki pyrkimyksiä vähentää riippuvuutta nykyisestä GPS järjestelmästä.

Näemme paljon pyrkimyksiä automatisoidun liikkumisen puolella. Paikannussignaalien häirintä täytyy huomioida aitona epävarmuutena.

 

ENEMMÄN VIRTAA AURINKOPANEELEISTA

Nykyiset aurinkopaneelit voivat muuttaa auringon energiasta vain osan sähköksi, hyötysuhde on n. 15 %. Mutta mitä tapahtuu, kun päästään korkeammille luvuille? Jos sähkön tuotantohinta olisi vain 0,3snt /kWh?

Amerikkalainen NovaSolix yritys on kehittämässä nano-tuubeihin perustuvan uuden aurinkopaneelin, joka perustuu n.k. rectenna -tekniikkaan. Se on tunnettu. Tekniikan etu on, että sillä hyödynnetään suurempi osa auringonvalon spektristä, näin ottaen talteen enemmän energiaa kuin nykyiset PV-pohjaiset ratkaisut. Yrityksen mukaan tällä ratkaisulla päästään noin nelikertaiseen tehokkuuteen ja kustannukset olisivat vain kymmenes tämän päivän ratkaisuista.

Risto Linturi on laskeskellut mitä tällä teknologialla, voitaisiin odottaa sähköntuotannossa, jos se saadaan toimimaan niin kuin toivotaan: ”Jos ajatellaan vaikkapa autoa – Tesla on noin 5m pitkä ja 2m leveä – siis 10m2. Meilläpäin se keräisi 8000kWh sähköä ulkosäilytyksessä. Tuo riittäisi lähes sataan lataukseen ja ehkä 40 tuhanteen kilometriin”. Kattopaneelit tuottaisivat rutkasti enemmän sähköä kuin kiinteistö, esim. omakotitalo, kuluttaa. Lentokoneiden vaikutus ilmaston lämpenemiseen voisi loppua.

Teknologia on kehitysvaiheessa. Kokeet ovat positiivisia. Kaupallistamiseen menee luultavasti kymmenen vuotta vielä, jos teknologia pelaa. Mutta silloin meillä on taas oiva vaihtoehto sähköntuotannon ympäristövaikutusten minimoimiseen.

 

DIESELIN HINTA KOHOLLA

Sydän melkein pysähtyi – katselin polttoaine hintoja paikallisen huoltoaseman pylväästä. Dieselin hinta oli korkeampi kuin 95-oktaanisen bensiinin.

Polttoaineiden hinnat ovat kohonneet pitkin syksyä. Osiltaan yllättävää, osin ei. Maailmanmarkkinoilla on epävarmuutta. Iraniin kohdistuvat pakotteet pitivät estää maan öljyviennin, mutta sitten tehtiin mahdolliseksi myydä öljyä isoille markkinoille, kuten Kiinaan ja Intiaan. Saudi-Arabian tilanne herättää kysymyksiä. Yhdysvaltojen liuskeöljytuotanto kasvaa kasvamistaan, mutta esim. Venezuelalla on vaikeuksia. Ja samalla meidän pitäisi vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Maailmanmarkkinoiden epävarmuudet heijastuvat polttoainehintoihin. Mutta miksi diesel on nyt niin kallista? Koska diesel on ollut halpa vaihtoehto, on ollut jollain ajattelumallilla hyväksyttävää rokottaa dieselautojen ostajia ylimääräisellä verolla. Mutta nyt hinta ei ole enää alhainen bensiinin verrattuna, eikä kulutuskaan paljon pienempi kuin tehokkaissa bensiinimoottoreissa.

Hinnan muodostumiseen vaikuttaa tietenkin talven tulo. Talvilaatuinen diesel korottaa hintaa. Samalla talvella Yhdysvalloissa ajetaan vähemmän autoilla. Yhdysvaltojen maailman suurin bensiinikulutus ja vähentyvä kysyntä talvisin heijastuvat maailmanmarkkinoiden hinnoitteluun. Mutta talvella pitää myös lämmittää taloja, ja kevyt polttoöljy on sukua dieselille. Kysyntä siis kasvaa maailmalla ja dieselauton omistaja näkee sen huoltoasemalla.

Miten tämä kaikki heijastuu Suomen autokauppaan ja -verotukseen? Tuskin valtio haluaa luopua suurestakaan osasta autoihin liittyvistä verotuloista. Tuskin autoilija haluaa maksaa veroja asioista mistä ei enää ole hyötyä? CO2 päästöt versus hiukkaspäästöt jne. Dieselin hintakehitys herättää paljon kysymyksiä.

 

HYÖNTEISTEN MÄÄRÄ ON ROMAHTANUT JA ELIÖIDEN MÄÄRÄ JATKAA LASKUAAN

Hyönteisten ja pölyttäjien vähentymisestä on raportoitu viime vuosina ympäri maailmaa. Viimeisin raportti kertoo Puerto Ricon sademetsien hyönteisten ja niitä syövien lintujen, sammakoiden ja liskojen romahdusmaisesta kadosta 1970-luvulta lähtien. Tutkijoiden verkkoihin jää sademetsässä 4-8 kertaa vähemmän hyönteisiä kuin 70-luvulla. Jos aiemmin ansoihin jäi tuhat niveljalkaista, nyt niitä jää 16. Tutkijat epäilevät syyn löytyvän Puerto Ricon lämpötilan kahden asteen noususta. Hyönteiset eivät pysty säätelemään ruumiinlämpöään ja ne ovat sopeutuneet elämään hyvin tarkassa lämpötilassa. Liian kuumassa hyönteiset lakkaavat munimasta ja kuolevat. Tutkijoiden mukaan ero on korvilla havaittavissa esimerkiksi El Yunquen suojellussa sademetsässä. Aiemmin sademetsässä linnut lauloivat ja sammakot sirittivät, mutta nyt äänet ovat vaienneet.

Samaan aikaan WWF:n Elävä planeetta -raportin mukaan eläinkannat ovat pienentyneet alle puoleen maailmassa 1970-luvulta lähtien. Tämänkin raportin mukaan nopeinta tuho on ollut trooppisilla alueilla.

 

TUULET LOPPUVAT

Maapallon pohjoiset alueet lämpenevät nopeammin kuin maapallo keskimäärin. Tämä muutos hidastaa erityisesti kesäisin pohjoisen pallonpuoliskon niin sanottuja planetaarisia tuulia ja aiheuttaa sääolojen lukkiutumista pidemmiksi ajoiksi paikoilleen. Sisämaa-alueet paahtuvat kesällä helteessä eivätkä saa merialueilta leudompaa ja kosteampaa ilmaa viilentämään olosuhteita. Samoin maalta ei siirry merelle tasoittavaa ilmaa vaan siellä hautuu yhä kovempia hirmumyrskyjä iskeytyäkseen jossain vaiheessa maalle.

Helteiden jumiutuminen paikalleen aiheuttaa myös yhä suurempia metsäpaloja. Esimerkiksi Euroopassa maastopaloissa tuhoutui viime vuonna yli 1,2 miljoonaa hehtaaria metsää ja palot aiheuttivat arviolta lähes 10 miljardin euron taloudelliset tappiot.

Mitä tämä kehitys tarkoittaa esimerkiksi tuulivoiman kehittämisen tai biotalouden raaka-aineiden saatavuuden kannalta tulevaisuudessa?

 

LIIKENNEHANKKEIDEN INVESTOINTEIHIN EI LÖYDY JULKISTA RAHAA

Liikenne- ja viestintäministeriö on julkaissut tulevaisuuskatsauksensa yhdessä muiden ministeriöiden kanssa. LVM nostaa yhdeksi keskeiseksi seuraavalla hallituskaudella ratkaistaviksi asioiksi liikenneverkon rahoituksen. Tällä hetkellä tunnistetut elinkeinoelämän kilpailukykyä ja kestävää kasvua tukevien liikennehankkeiden rahoitustarve on seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa 60 miljardia euroa. Kun vuosittainen valtion budjetissa osoitettu liikenneinvestointien rahoitus on ollut keskimäärin noin 450 miljoonaa euroa, tulevaisuuden liikennehankkeiden toteuttaminen kestäisi nykyisellä rahoituksella yli 130 vuotta. Tästä voidaan päätellä että liikennehankkeiden vaatimien investointien toteuttamiseen on löydyttävä aivan uudenlaisia malleja. Lentoliikenteen puolelta löytyy esimerkki mallista, joka on mahdollistanut investointeja ilman valtion rahoitusta. Parhaillaan Helsinki-Vantaa lentoasemalla toteutetaan noin 1 mrd euron laajennusta puhtaasti liiketaloudellisena hankkeena.

 

Lähteet 11/2018: Capful, Valtioneuvosto, Yle, Wikipedia, Nova Solix, Risto Linturi, Tekniikan maailma, Talouselämä, Global pertrol prices, HS, Pnas-lehti, Washington Post, WWF, Nature Communications, Scientific Reports, Euroopan komissio, PNAS, LVM

Kuvat: Pexels

Top

Skenaariot auttavat yritystä hyödyntämään tulevaisuuden mahdollisuuksia

CEO Jari Puhakan haastattelu, Elina Hiltunen, UAI|lauantai, 1 kesäkuu 2013

Diplomi-insinööri Jari Puhakka pohtii yritysstrategioiden lisäksi tulevaisuuden vaihtoehtoisia skenaarioita konsulttitoimisto Capfulissa. Erityisenä kiinnostuskohteena hänellä on tuotekehitys ja innovaatioiden hallinta sekä tulevaisuustyökalujen käyttö näiden apuna.

Miten kemiaa ja biotekniikkaa opiskellut diplomi-insinööri on päätynyt näinkin erikoiseen työtehtävään? -Koko edellinen työurani, lähes 20 vuotta, sijoittuu elintarviketeollisuuteen Daniscolla (aikaisemmin Cultor ja Suomen Sokeri). Capful tarjosi meille skenaariotekniikkaa projektikäyttöön tuotekehityksessä, ja siinä tutustuin tähän ajattelutapaan. Skenaariot ja liikkeenjohdon konsultointi kiinnostivat Puhakkaa niin paljon, että elokuussa 2005 hän siirtyi Capfulin palvelukseen. -Taustani, se mitä olen tehnyt ja opiskellut, tuo eväitä strategiseen suunnitteluun ja liiketoiminnan kehittämiseen.

Daniscolla Puhakka työskenteli mm. uusien liiketoimintamahdollisuuksien parissa ja tänä vuonna hän sai MBA:n suoritettua Henleyssä. Mutta mitä ne skenaariot oikein ovat ja miten niitä voi käyttää hyödyksi strategiatyöskentelyssä? Puhakka kuvaa skenaarioita seuraavasti: -Skenaario on tapahtumien ketju tästä hetkestä johonkin tulevaisuuden toimintaympäristöön, noin 5-15 vuotta eteenpäin. Skenaariot ja ennakointi tuovat strategiatyöskentelyyn mukaan vahvasti tulevaisuuden epävarmuustekijät, jotka voivat vaikuttaa yrityksen toimintaan. Kun nämä tekijät identifioidaan, voidaan pohtia niiden vaikutuksia yritykseen.

Miksi yritysten sitten tulisi käyttää tulevaisuuden ennakointitekniikoita avukseen strategisessa suunnittelussa?-Jos yritys haluaa menestyä jatkossakin, sen tulisi käyttää skenaarioita, täräyttää Puhakka ja tarkentaa sitten väitettään: -Skenaariot ovat avain siihen, että yritys pystyy hyödyntämään tulevaisuuden mahdollisuuksia. Skenaarioita pohdittaessa yrityksen tulee identifioida trendejä ja epävarmuustekijöitä. Samoin yritetään ymmärtää tapahtumien välistä logiikkaa; sitä miten asiat kehittyvät ja miten ne ovat liittyneet toisiinsa. Skenaarioita pohtimalla yritys voi miettiä, mitkä ovat sen vaihtoehtoiset toimintastrategiat tulevaisuudessa. Kyse on siis valmistautumisesta tulevaisuuteen.

Skenaarioprosessissa fokus on tärkeää

Tiedustelen Puhakalta, miten käytännössä skenaarioita tehdään. – Skenaarioprosessissa tärkeää on aluksi määritellä fokus, eli mitä ollaan tekemässä. Skenaarioilla voidaan esim. miettiä millä liiketoiminta-alueella yrityksen tulisi toimia viiden vuoden päästä. Tuotekehityksen lähtökohdasta fokus voi olla esimerkiksi: mikä on tuotevalikoimamme 3-5 vuoden kuluttua. Puhakka painottaa, että skenaarioiden aikajänne on riippuvainen pitkälti toimialan dynamiikasta. Jos yritys toimii ympäristössä, jossa mikään ei juurikaan muutu, voi skenaarion aikajänne olla pitkäkin. Toisaalta esim. it-alalla aikajänne on erittäin lyhyt.

– Seuraava vaihe prosessissa on lähtökohtien kartoitus. Tämän teemme haastatteluilla ja kyselyillä. Voimme haastatella organisaation omia henkilöitä ja tarpeen tullen myös ulkopuolisia tahoja kuten asiakkaita ja toimialaspesialisteja. Tarkoituksena on identifioida, mitkä ovat esimerkiksi yrityksen kohtalon kysymyksiä tulevaisuuden kannalta. Seuraavassa vaiheessa analysoimme tulokset ja alamme työstämään näitä asioita asiakkaan osoittaman projektiryhmän kanssa 3-5 skenaarioiksi.

Capfulin prosessissa skenaariot muodostetaan usein nelikenttään, jossa akseleiksi valitaan yrityksen tulevaisuuden kannalta merkittäviä muutostekijöitä. Skenaariot ovat toisistaan riippumattomia ja erilaisia, painottuen eri näkökulmiin. Seuraavassa vaiheessa skenaarioita verrataan yrityksen nykyiseen strategiaan, periaatteella ”jos maailma menee tuohon suuntaan, niin miten meidän strategiamme toimii?”. Tällä menetelmällä löydetään nykystrategian kehityskohteita.

Skenaarioista apua tuotekehityksessäkin

Usein skenaariot mielletään vain yritysjohdon työkaluksi vaikka niistä on apua tuotekehityksessäkin uusia tuotteita pohdittaessa. -Tyypillisesti skenaarioita käytetään yrityksen liiketoimintastrategiaa tehdessä. Tämä taso määrittää myös eri funktioiden esim. markkinoinnin ja tuotekehityksen strategiat. Skenaarioita voi käyttää myös mm. tuotekehityksen fokuksen määrittämisessä, siis mitä tuotteita tehdään ja mille markkinoille suuntaudutaan tulevaisuudessa. Erityistä apua skenaarioista on mietittäessä täysin uusia tuotteita.

Puhakka näkee, että tärkeä merkitys skenaarioiden käytöllä tuotekehityksessä on uusien tuotteiden innovointi. -Tuotekehityksen ensimmäisessä vaiheessa – ideasta konseptiksi vaiheessaluodaan uusia tuoteideoita, kehitetään valituista ideoista tuotekonsepteja ja business caseja. Ideoiden luomisesa voidaan käyttää esim. erilaisia luovuustekniikoita tai ulkopuolisia luennoitsijoita apuna. Skenaariotekniikka on yksi tapa auttaa yrityksiä ajattelemaan asioita 5-10 vuoden päähän ja irrottautumaan nykyhetkestä. Skenaarioissa mietitään mm. markkinasignaaleja eli mitä kuluttajat voisivat haluta tulevaisuudessa, miten he ostavat ja mitkä ovat heidän arvostuksiaan tulevaisuudessa. Skenaarioissa pohditaan myös teknologiasignaaleja ja yhteiskunnan ja lainsäädännön signaaleja. Näitä hyväksikäyttäen pyritään ideoimaan uusia tuotteita.

– Skenaarioiden avulla yritykset voivat tunnistaa tulevaisuudessa olevia isoja mahdollisuuksia, joita ne eivät olisi tulleet ajatelleeksikaan ilman tämän tekniikan apua, kiteyttää Puhakka tulevaisuusajattelun hyötyjä.

 

Artikkeli julkaistu lehdessä: UAI

Teksti: Elina Hiltunen

 

jari

Jari Puhakka
CEO, Senior Partner

Top

Nimi*

Yritys

Sähköpostiosoite*

Puhelinnumero

Viesti

Pakolliset kentät ovat merkitty *:llä

Sulje

Pysy kartalla

Tilaa uutiskirjeemme ja saat tietoa tulevaisuuden nousevista ilmiöistä sekä tulevista tapahtumista.