Tammikuun signaalit

Capful|perjantai, 8 helmikuu 2019

KELTALIIVIT OVAT ESIMERKKI SEKÄ PERINTEISTEN PUOLUEIDEN ETTÄ POPULISTILIIKKEIDEN ULKOPUOLELLE SUUNTAUTUVASTA TYYTYMÄTTÖMYYDESTÄ

1789 ranskalaiset työläiset mellakoivat veroja, taloudellista eriarvoisuutta ja eliittiä vastaan. Alkoi Ranskan suuri vallankumous. Marraskuussa 2018 taas alkoivat keltaliivien protestit. Syy oli selvä: pieni- ja keskituloiset ranskalaiset kokivat tulleensa kohdelluksi epäreilusti polttoaineiden verotukseen liittyen. Ihmisille, jotka käyttävät suuren osan tuloistaan kotiensa lämmittämiseen ja autojensa tankkaamiseen, Macronin keinot taistella ilmastonmuutosta vastaan näyttäytyivät eriarvoistavina ja rikkaita sekä kaupunkilaisia suosivina.

Keltaliivit on kuitenkin osoittautunut polttoaineveroa suuremmaksi liikkeeksi. Lauantaina 12.1. ranskalaiset protestoivat jo yhdeksättä viikkoa. Marraskuun kyselyissä kolme neljästä ranskalaisesta tuki protesteja, ja tammikuussakin vielä noin puolet. Viikkojen kuluessa ja Ranskan hallituksen reagoidessa keltaliivien alkuperäinen ”agenda” on muovautunut ja mukautunut kohti uusia vaatimuksia ostovoiman parantamisesta ja suoremmasta demokratiasta.

Keltaliivit olisi helppo nähdä jatkumona Euroopan populististen voimien nousulle esimerkiksi Isossa-Britanniassa ja Italiassa, mutta keltaliivien toiminta eroaa kuitenkin merkittävästi perinteisistä populistisista liikkeistä. Keltaliivit ei liikkeenä ole suoraan sidoksissa mihinkään poliittiseen puolueeseen; se ei keskity maahanmuuttoon tai nationalismiin; eikä sillä ole yksittäistä karismaattista johtajaa tai edes virallista edustajaa. Kuvaavaa on, että kun Ranskan pääministeri Édouard Philippe kutsui keltaliivejä keskustelemaan kanssaan, kukaan ei tullut.

Mielenosoittajia Ranskassa yhdistää keltainen liivi sekä tietyiltä osin sosioekonominen asema, mutta ei yksittäinen poliittinen suuntautuminen. Macronin En Marche! nousi Ranskan poliittiseen kenttään perinteisten poliittisten liikkeiden ulkopuolelta, ja myös Macroniin kohdistuva kritiikki tiivistyy perinteisen politiikan ulkopuolelta tulevaan voimaan.

Suuri osa ranskalaista yhteiskuntaa, riippumatta poliittisesta kannasta, on kokenut jääneensä syrjään, ja keltaiset huomioliivit ovat nyt nostaneet nämä ihmiset valokeilaan. Ratkaisevaa keltaliivien tulevaisuuden kannalta on, löytyykö liikkeelle yhtenäinen poliittinen ääni, ja jos löytyy, niin millainen sekä pystyvätkö keltaliivit säilyttämään hyväksyntänsä ja suosionsa myös mahdollisen poliittisen määrittelyn jälkeen. Riippumatta keltaliivien tulevaisuudesta, viikoittaiset mielenosoitukset ovat olleet voimakas esimerkki tyytymättömyyden kanavoitumisesta niin valtapuolueiden, kuin populististen voimienkin ulkopuolelle ja samalla näyttö protestoinnin vahvasta perinteestä ja elinvoimasta Ranskassa.

 

KUINKA MONTA SÄHKÖAUTOA ON VUONNA 2030?

Suomi on kannattanut tiukkoja päästörajoja autonvalmistajille, sillä se helpottaisi liikenteen päästövähennystavoitteiden toteuttamista. Suomi aikoo hoitaa liikenteen päästövähennystavoitteen suurimman osan sekoittamalla fossiilisen polttoaineen joukkoon 30 prosenttia uusiutuvaa biopolttoainetta vuonna 2030.

Suomessa on liikennekäytössä 2,7 miljoonaa henkilöautoa, ja uusia rekisteröidään vuosittain yli 100 000 kappaletta. Suomalaiset ovat tuoneet käytettyjä diesel- ja bensiinikäyttöisiä henkilöautoja ennätystahtiin muun muassa Saksasta ja Ruotsista. Käytettyjen autojen tuonti lisääntyy viime vuodesta noin kolmanneksella 40 000 autoon.

Suomessa on tällä hetkellä noin 13 000 sähköautoa. Täyssähköautojen osuus koko sähköautokannasta on 16 %. Vastaava osuus kansainvälisesti on 60 %. Sitran selvityksen mukaan sähköautojen määrä kasvaa vuoteen 2030 mennessä 800 000 sähkö- ja hybridiautoon. Arvio on samansuuntainen kuin Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän laskelma, jonka mukaan sähköautojen osuus olisi vuonna 2030 yli puolet uusista myydyistä autoista. Sitran arvio on yli kolminkertainen hallituksen tällä hetkellä tavoittelemaan
250 000 sähköautoon verrattuna.

Joidenkin Suomen autoalan asiantuntijoiden mukaan laajamittaista sähköautojen ja ladattavien hybridien käyttöönottoa ei tällä aikajänteellä vielä nähdä, ja sähköautojen kokonaismäärä jää noin 100 000 sähköautoon. Elinkaarikustannuksilla tarkasteltuna sähköautoilu ei muutu halvimmaksi vaihtoehdoksi ja sähköautojen kysyntä rajoittuu hyvin toimeentuleviin ja erityisen ympäristötietoisiin kuluttajiin. Sähköautojen käyttömahdollisuudet Suomessa ovat vain kelvollisella tasolla.

 

SAKSA HIILIVAPAAKSI 2038 MENNESSÄ

Saksa ilmoitti luopuvansa kivihiilen polttamiseen perustuvasta sähköntuotannosta viimeistään vuonna 2038. Päätös on osa Saksan energiakäännöstä. Merkelin asettaman ”Hiilikomission” työ saapui päätökseen lauantaina. Tällä hetkellä Saksan sähköstä 38,7 % tuotetaan kivihiilellä, mutta uusiutuva energia ohitti hiilen sähköntuotannossa viime vuonna. Tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus sähköntuotannossa 65 %:n vuoteen 2030 mennessä.

Laitoksien sulkemisen pelätään johtavan loppuasiakkaiden merkittäviin hinnankorotuksiin. Saksa ilmoitti jo vuonna 2011 sulkevansa viimeisen ydinvoimalansa vuonna 2022, joten päätöksen myötä sillä on tarve lisätä edullista tuotanto- tai tuontikapasiteettiaan. Ilmoitus jakaa mielipiteitä, sillä ympäristöjärjestöjen mukaan päätös ei ole riittävän kunnianhimoinen, mutta paikalliset energiayhtiöt ovat todenneet takarajan tulevan liian nopeasti. Päätös tarvitsee vielä hallituksen hyväksynnän.

 

KYBERVAKUUTTAMISEN MARKKINAT KASVAVAT

Kybervakuuttamisen suosio on nousussa ja yrityksiä huolettaa yhä enemmän tietoturvaan liittyvät uhat ja ohjelmistojen riskit. Marraskuussa vuonna hotelliketju Marriot International ilmoitti, että miljoonia asiakastietoja oli varastettu. Vuonna 2017 Maersk kertoi haittaohjelmiston aiheuttaneen  300 miljoonan dollarin kustannukset.

Vakuutusyhtiö München Re uskoo, että markkinat voivat tuplata kokonsa vuoteen 2020 mennessä. Brittiläisten vakuutusyhtiöiden kumppani alalla Rob Smart of Mactavish taas kertoo, että lähes kaikki asiakkaat ovat tiedustelleet kybervakuutusten perään viime vuosina. Alan kehitys on tapahtunut pitkälti Yhdysvalloissa. Alkusysäyksenä saattoi toimia vuonna 2003 Kaliforniassa voimaan astunut laki, joka pakottaa yritykset kertomaan laajoista tietomurroista. Myös Euroopassa on otettu edistysaskeleita, erityisesti uuden GDPR asetuksen myötä.

Kybervakuuttamisen alalla on kuitenkin vielä paljon haasteita, kuten hinnoittelu ja uhkien leviäminen. Häiriöille ja hakkerreille haavoittuva ohjelmisto saattaa olla käytössä useassa asiakasyrityksessä ja vahingot voivat näin levitä odottamattoman laajalle.  Alan yritysten ongelmana tuntuu olevan myös pula alan asiantuntijoiden.

 

Lähteet 1/2019: Capful, Washington Post, NY Times, France 24, Yle, Sitra, Bloomberg, Bloomberg, Financial Times, The Guardian, The New York Times, Global Business Outlook, The Economist

Kuvat: Pexels

Top

Skenaariot auttavat yritystä hyödyntämään tulevaisuuden mahdollisuuksia

CEO Jari Puhakan haastattelu, Elina Hiltunen, UAI|lauantai, 1 kesäkuu 2013

Diplomi-insinööri Jari Puhakka pohtii yritysstrategioiden lisäksi tulevaisuuden vaihtoehtoisia skenaarioita konsulttitoimisto Capfulissa. Erityisenä kiinnostuskohteena hänellä on tuotekehitys ja innovaatioiden hallinta sekä tulevaisuustyökalujen käyttö näiden apuna.

Miten kemiaa ja biotekniikkaa opiskellut diplomi-insinööri on päätynyt näinkin erikoiseen työtehtävään? -Koko edellinen työurani, lähes 20 vuotta, sijoittuu elintarviketeollisuuteen Daniscolla (aikaisemmin Cultor ja Suomen Sokeri). Capful tarjosi meille skenaariotekniikkaa projektikäyttöön tuotekehityksessä, ja siinä tutustuin tähän ajattelutapaan. Skenaariot ja liikkeenjohdon konsultointi kiinnostivat Puhakkaa niin paljon, että elokuussa 2005 hän siirtyi Capfulin palvelukseen. -Taustani, se mitä olen tehnyt ja opiskellut, tuo eväitä strategiseen suunnitteluun ja liiketoiminnan kehittämiseen.

Daniscolla Puhakka työskenteli mm. uusien liiketoimintamahdollisuuksien parissa ja tänä vuonna hän sai MBA:n suoritettua Henleyssä. Mutta mitä ne skenaariot oikein ovat ja miten niitä voi käyttää hyödyksi strategiatyöskentelyssä? Puhakka kuvaa skenaarioita seuraavasti: -Skenaario on tapahtumien ketju tästä hetkestä johonkin tulevaisuuden toimintaympäristöön, noin 5-15 vuotta eteenpäin. Skenaariot ja ennakointi tuovat strategiatyöskentelyyn mukaan vahvasti tulevaisuuden epävarmuustekijät, jotka voivat vaikuttaa yrityksen toimintaan. Kun nämä tekijät identifioidaan, voidaan pohtia niiden vaikutuksia yritykseen.

Miksi yritysten sitten tulisi käyttää tulevaisuuden ennakointitekniikoita avukseen strategisessa suunnittelussa?-Jos yritys haluaa menestyä jatkossakin, sen tulisi käyttää skenaarioita, täräyttää Puhakka ja tarkentaa sitten väitettään: -Skenaariot ovat avain siihen, että yritys pystyy hyödyntämään tulevaisuuden mahdollisuuksia. Skenaarioita pohdittaessa yrityksen tulee identifioida trendejä ja epävarmuustekijöitä. Samoin yritetään ymmärtää tapahtumien välistä logiikkaa; sitä miten asiat kehittyvät ja miten ne ovat liittyneet toisiinsa. Skenaarioita pohtimalla yritys voi miettiä, mitkä ovat sen vaihtoehtoiset toimintastrategiat tulevaisuudessa. Kyse on siis valmistautumisesta tulevaisuuteen.

Skenaarioprosessissa fokus on tärkeää

Tiedustelen Puhakalta, miten käytännössä skenaarioita tehdään. – Skenaarioprosessissa tärkeää on aluksi määritellä fokus, eli mitä ollaan tekemässä. Skenaarioilla voidaan esim. miettiä millä liiketoiminta-alueella yrityksen tulisi toimia viiden vuoden päästä. Tuotekehityksen lähtökohdasta fokus voi olla esimerkiksi: mikä on tuotevalikoimamme 3-5 vuoden kuluttua. Puhakka painottaa, että skenaarioiden aikajänne on riippuvainen pitkälti toimialan dynamiikasta. Jos yritys toimii ympäristössä, jossa mikään ei juurikaan muutu, voi skenaarion aikajänne olla pitkäkin. Toisaalta esim. it-alalla aikajänne on erittäin lyhyt.

– Seuraava vaihe prosessissa on lähtökohtien kartoitus. Tämän teemme haastatteluilla ja kyselyillä. Voimme haastatella organisaation omia henkilöitä ja tarpeen tullen myös ulkopuolisia tahoja kuten asiakkaita ja toimialaspesialisteja. Tarkoituksena on identifioida, mitkä ovat esimerkiksi yrityksen kohtalon kysymyksiä tulevaisuuden kannalta. Seuraavassa vaiheessa analysoimme tulokset ja alamme työstämään näitä asioita asiakkaan osoittaman projektiryhmän kanssa 3-5 skenaarioiksi.

Capfulin prosessissa skenaariot muodostetaan usein nelikenttään, jossa akseleiksi valitaan yrityksen tulevaisuuden kannalta merkittäviä muutostekijöitä. Skenaariot ovat toisistaan riippumattomia ja erilaisia, painottuen eri näkökulmiin. Seuraavassa vaiheessa skenaarioita verrataan yrityksen nykyiseen strategiaan, periaatteella ”jos maailma menee tuohon suuntaan, niin miten meidän strategiamme toimii?”. Tällä menetelmällä löydetään nykystrategian kehityskohteita.

Skenaarioista apua tuotekehityksessäkin

Usein skenaariot mielletään vain yritysjohdon työkaluksi vaikka niistä on apua tuotekehityksessäkin uusia tuotteita pohdittaessa. -Tyypillisesti skenaarioita käytetään yrityksen liiketoimintastrategiaa tehdessä. Tämä taso määrittää myös eri funktioiden esim. markkinoinnin ja tuotekehityksen strategiat. Skenaarioita voi käyttää myös mm. tuotekehityksen fokuksen määrittämisessä, siis mitä tuotteita tehdään ja mille markkinoille suuntaudutaan tulevaisuudessa. Erityistä apua skenaarioista on mietittäessä täysin uusia tuotteita.

Puhakka näkee, että tärkeä merkitys skenaarioiden käytöllä tuotekehityksessä on uusien tuotteiden innovointi. -Tuotekehityksen ensimmäisessä vaiheessa – ideasta konseptiksi vaiheessaluodaan uusia tuoteideoita, kehitetään valituista ideoista tuotekonsepteja ja business caseja. Ideoiden luomisesa voidaan käyttää esim. erilaisia luovuustekniikoita tai ulkopuolisia luennoitsijoita apuna. Skenaariotekniikka on yksi tapa auttaa yrityksiä ajattelemaan asioita 5-10 vuoden päähän ja irrottautumaan nykyhetkestä. Skenaarioissa mietitään mm. markkinasignaaleja eli mitä kuluttajat voisivat haluta tulevaisuudessa, miten he ostavat ja mitkä ovat heidän arvostuksiaan tulevaisuudessa. Skenaarioissa pohditaan myös teknologiasignaaleja ja yhteiskunnan ja lainsäädännön signaaleja. Näitä hyväksikäyttäen pyritään ideoimaan uusia tuotteita.

– Skenaarioiden avulla yritykset voivat tunnistaa tulevaisuudessa olevia isoja mahdollisuuksia, joita ne eivät olisi tulleet ajatelleeksikaan ilman tämän tekniikan apua, kiteyttää Puhakka tulevaisuusajattelun hyötyjä.

 

Artikkeli julkaistu lehdessä: UAI

Teksti: Elina Hiltunen

 

jari

Jari Puhakka
CEO, Senior Partner

Top

Nimi*

Yritys

Sähköpostiosoite*

Puhelinnumero

Viesti

Pakolliset kentät ovat merkitty *:llä

Sulje

Pysy kartalla

Tilaa uutiskirjeemme ja saat tietoa tulevaisuuden nousevista ilmiöistä sekä tulevista tapahtumista.