Marraskuun signaalit

Capful|keskiviikko, 5 joulukuu 2018

PAIKANNUS PIELESSÄ

Marraskuussa pidettyjen Naton Trident Juncture – sotaharjoitusten aikana opimme, että GPS signaaleja oli häiritty. Sormella osoitettiin Venäjän suuntaan. Ulkoministeri Soini keskusteli Venäjän suurlähettilään kanssa. Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta käsittelivät asian kokouksessaan perjantaina 23. marraskuuta. Onko asia nyt hoidettu? Tuskin.

Toisaalta tämän voisi nähdä kuuluvan modernin sodankäynnin laajentuneeseen arsenaaliin. Toisaalta, mitä tapahtuu, kun ongelma siirtyy arkipäivän toimintoihin? Navigointi ei ole aina helppoa. Miten käy täydessä lastissa olevalle öljytankkerille, kun paikannussignaalit osoittavat väärää positiota? Käsijarrusta vetäminen ei auta silloin, kun huomataan että ollaan menossa karille. Ja itseohjautuville autoille tuli uusi riski mitä pitää hallita. Vahinkoa ehtii syntyä paljonkin, kun auto luulee olevansa toisessa paikassa kuin se missä on.

GPS on Yhdysvaltioiden omistama systeemi, rakennettu aikoinaan sotilastoimintoja tukemaan. Se avattiin siviilikäyttöön 80-luvulla. Mutta amerikkalaiset kontrolloivat. Systeemi suljettiin mm. intialaisilta Kashmirin sodankäynnin aikana 1999. Siksi ei ole yllätys, että useat maat rakentavat omia satelliittijärjestelmiä paikannustarkoitukseen. Euroopan Galileo, Kiinan BeiDou, Intian NAVIC, Japanin Quasi-Zenith ja Venäjän GLONASS ovat kaikki pyrkimyksiä vähentää riippuvuutta nykyisestä GPS järjestelmästä.

Näemme paljon pyrkimyksiä automatisoidun liikkumisen puolella. Paikannussignaalien häirintä täytyy huomioida aitona epävarmuutena.

 

ENEMMÄN VIRTAA AURINKOPANEELEISTA

Nykyiset aurinkopaneelit voivat muuttaa auringon energiasta vain osan sähköksi, hyötysuhde on n. 15 %. Mutta mitä tapahtuu, kun päästään korkeammille luvuille? Jos sähkön tuotantohinta olisi vain 0,3snt /kWh?

Amerikkalainen NovaSolix yritys on kehittämässä nano-tuubeihin perustuvan uuden aurinkopaneelin, joka perustuu n.k. rectenna -tekniikkaan. Se on tunnettu. Tekniikan etu on, että sillä hyödynnetään suurempi osa auringonvalon spektristä, näin ottaen talteen enemmän energiaa kuin nykyiset PV-pohjaiset ratkaisut. Yrityksen mukaan tällä ratkaisulla päästään noin nelikertaiseen tehokkuuteen ja kustannukset olisivat vain kymmenes tämän päivän ratkaisuista.

Risto Linturi on laskeskellut mitä tällä teknologialla, voitaisiin odottaa sähköntuotannossa, jos se saadaan toimimaan niin kuin toivotaan: ”Jos ajatellaan vaikkapa autoa – Tesla on noin 5m pitkä ja 2m leveä – siis 10m2. Meilläpäin se keräisi 8000kWh sähköä ulkosäilytyksessä. Tuo riittäisi lähes sataan lataukseen ja ehkä 40 tuhanteen kilometriin”. Kattopaneelit tuottaisivat rutkasti enemmän sähköä kuin kiinteistö, esim. omakotitalo, kuluttaa. Lentokoneiden vaikutus ilmaston lämpenemiseen voisi loppua.

Teknologia on kehitysvaiheessa. Kokeet ovat positiivisia. Kaupallistamiseen menee luultavasti kymmenen vuotta vielä, jos teknologia pelaa. Mutta silloin meillä on taas oiva vaihtoehto sähköntuotannon ympäristövaikutusten minimoimiseen.

 

DIESELIN HINTA KOHOLLA

Sydän melkein pysähtyi – katselin polttoaine hintoja paikallisen huoltoaseman pylväästä. Dieselin hinta oli korkeampi kuin 95-oktaanisen bensiinin.

Polttoaineiden hinnat ovat kohonneet pitkin syksyä. Osiltaan yllättävää, osin ei. Maailmanmarkkinoilla on epävarmuutta. Iraniin kohdistuvat pakotteet pitivät estää maan öljyviennin, mutta sitten tehtiin mahdolliseksi myydä öljyä isoille markkinoille, kuten Kiinaan ja Intiaan. Saudi-Arabian tilanne herättää kysymyksiä. Yhdysvaltojen liuskeöljytuotanto kasvaa kasvamistaan, mutta esim. Venezuelalla on vaikeuksia. Ja samalla meidän pitäisi vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Maailmanmarkkinoiden epävarmuudet heijastuvat polttoainehintoihin. Mutta miksi diesel on nyt niin kallista? Koska diesel on ollut halpa vaihtoehto, on ollut jollain ajattelumallilla hyväksyttävää rokottaa dieselautojen ostajia ylimääräisellä verolla. Mutta nyt hinta ei ole enää alhainen bensiinin verrattuna, eikä kulutuskaan paljon pienempi kuin tehokkaissa bensiinimoottoreissa.

Hinnan muodostumiseen vaikuttaa tietenkin talven tulo. Talvilaatuinen diesel korottaa hintaa. Samalla talvella Yhdysvalloissa ajetaan vähemmän autoilla. Yhdysvaltojen maailman suurin bensiinikulutus ja vähentyvä kysyntä talvisin heijastuvat maailmanmarkkinoiden hinnoitteluun. Mutta talvella pitää myös lämmittää taloja, ja kevyt polttoöljy on sukua dieselille. Kysyntä siis kasvaa maailmalla ja dieselauton omistaja näkee sen huoltoasemalla.

Miten tämä kaikki heijastuu Suomen autokauppaan ja -verotukseen? Tuskin valtio haluaa luopua suurestakaan osasta autoihin liittyvistä verotuloista. Tuskin autoilija haluaa maksaa veroja asioista mistä ei enää ole hyötyä? CO2 päästöt versus hiukkaspäästöt jne. Dieselin hintakehitys herättää paljon kysymyksiä.

 

HYÖNTEISTEN MÄÄRÄ ON ROMAHTANUT JA ELIÖIDEN MÄÄRÄ JATKAA LASKUAAN

Hyönteisten ja pölyttäjien vähentymisestä on raportoitu viime vuosina ympäri maailmaa. Viimeisin raportti kertoo Puerto Ricon sademetsien hyönteisten ja niitä syövien lintujen, sammakoiden ja liskojen romahdusmaisesta kadosta 1970-luvulta lähtien. Tutkijoiden verkkoihin jää sademetsässä 4-8 kertaa vähemmän hyönteisiä kuin 70-luvulla. Jos aiemmin ansoihin jäi tuhat niveljalkaista, nyt niitä jää 16. Tutkijat epäilevät syyn löytyvän Puerto Ricon lämpötilan kahden asteen noususta. Hyönteiset eivät pysty säätelemään ruumiinlämpöään ja ne ovat sopeutuneet elämään hyvin tarkassa lämpötilassa. Liian kuumassa hyönteiset lakkaavat munimasta ja kuolevat. Tutkijoiden mukaan ero on korvilla havaittavissa esimerkiksi El Yunquen suojellussa sademetsässä. Aiemmin sademetsässä linnut lauloivat ja sammakot sirittivät, mutta nyt äänet ovat vaienneet.

Samaan aikaan WWF:n Elävä planeetta -raportin mukaan eläinkannat ovat pienentyneet alle puoleen maailmassa 1970-luvulta lähtien. Tämänkin raportin mukaan nopeinta tuho on ollut trooppisilla alueilla.

 

TUULET LOPPUVAT

Maapallon pohjoiset alueet lämpenevät nopeammin kuin maapallo keskimäärin. Tämä muutos hidastaa erityisesti kesäisin pohjoisen pallonpuoliskon niin sanottuja planetaarisia tuulia ja aiheuttaa sääolojen lukkiutumista pidemmiksi ajoiksi paikoilleen. Sisämaa-alueet paahtuvat kesällä helteessä eivätkä saa merialueilta leudompaa ja kosteampaa ilmaa viilentämään olosuhteita. Samoin maalta ei siirry merelle tasoittavaa ilmaa vaan siellä hautuu yhä kovempia hirmumyrskyjä iskeytyäkseen jossain vaiheessa maalle.

Helteiden jumiutuminen paikalleen aiheuttaa myös yhä suurempia metsäpaloja. Esimerkiksi Euroopassa maastopaloissa tuhoutui viime vuonna yli 1,2 miljoonaa hehtaaria metsää ja palot aiheuttivat arviolta lähes 10 miljardin euron taloudelliset tappiot.

Mitä tämä kehitys tarkoittaa esimerkiksi tuulivoiman kehittämisen tai biotalouden raaka-aineiden saatavuuden kannalta tulevaisuudessa?

 

LIIKENNEHANKKEIDEN INVESTOINTEIHIN EI LÖYDY JULKISTA RAHAA

Liikenne- ja viestintäministeriö on julkaissut tulevaisuuskatsauksensa yhdessä muiden ministeriöiden kanssa. LVM nostaa yhdeksi keskeiseksi seuraavalla hallituskaudella ratkaistaviksi asioiksi liikenneverkon rahoituksen. Tällä hetkellä tunnistetut elinkeinoelämän kilpailukykyä ja kestävää kasvua tukevien liikennehankkeiden rahoitustarve on seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa 60 miljardia euroa. Kun vuosittainen valtion budjetissa osoitettu liikenneinvestointien rahoitus on ollut keskimäärin noin 450 miljoonaa euroa, tulevaisuuden liikennehankkeiden toteuttaminen kestäisi nykyisellä rahoituksella yli 130 vuotta. Tästä voidaan päätellä että liikennehankkeiden vaatimien investointien toteuttamiseen on löydyttävä aivan uudenlaisia malleja. Lentoliikenteen puolelta löytyy esimerkki mallista, joka on mahdollistanut investointeja ilman valtion rahoitusta. Parhaillaan Helsinki-Vantaa lentoasemalla toteutetaan noin 1 mrd euron laajennusta puhtaasti liiketaloudellisena hankkeena.

 

Lähteet 11/2018: Capful, Valtioneuvosto, Yle, Wikipedia, Nova Solix, Risto Linturi, Tekniikan maailma, Talouselämä, Global pertrol prices, HS, Pnas-lehti, Washington Post, WWF, Nature Communications, Scientific Reports, Euroopan komissio, PNAS, LVM

Kuvat: Pexels

Top

Master’s Thesis: Generation of strategic growth alternatives – Empirical evidence from large companies listed on NASDAQ OMX Helsinki

Tuomas Paananen, Aalto University School of Business|perjantai, 4 syyskuu 2015

“The investor of today does not profit from yesterday’s growth.” – Warren Buffett

In order to serve the underlying purpose of any business, to make a profit for its shareholders, companies regardless of size, industry or geographical location need to consider and seek growth. However, creating growth is not a simple task but requires thorough thinking and decision making from top executives steering their businesses.

Objective of the study

The objective of this study is to find out the factors or approaches that companies take into consideration when generating strategic growth alternatives. Also the sources of these inputs are examined. In addition, the study aims to address the ways in which the growth alternatives are communicated to the decision makers.

Methodology

The theoretical foundation of this thesis lies on rational strategic decision making and strategic growth alternatives. The empirical data for the study was gathered from 13 semi-structured thematic interviews with top level executives responsible for strategy in their organizations. At the time of the research, all the companies were listed on NASDAQ OMX Helsinki and had a market capitalization in excess of 250 million euros. The interviewed strategy executives represented the following companies: TeliaSonera, Neste Oil, Elisa, Cargotec, Valmet, Tieto, Sanoma, Aktia, Oriola-KD, Basware, F-Secure, Finnair and Lemminkäinen. The interviews were interpreted through thematic analysis using a systematic coding process. Data collection and data analysis were conducted as an iterative process building on the theoretical framework constructed based on earlier research on the topic.

Findings

Generation of strategic growth alternatives is a multi-dimensional process including various inputs. Based on the findings, the outside-in approach, in which external operating environment is essential, is emphasized when creating strategic growth alternatives. Especially customers are seen as an invaluable source for growth opportunities. High priority factors from the external environment are also market growth and the competitive field. In addition, the relevance of widely discussed static positioning strategies seems to be eroding. Core competencies, capabilities and even organizational culture are replacing the older underpinnings when it comes to new business development. Growth generation needs to be continuous – not tied to the calendar year.

 

Keywords: strategic management, strategic decision making, new business development, strategic
growth alternatives, growth, NASDAQ OMX Helsinki

Download the Master’s thesis here.

Top

Nimi*

Yritys

Sähköpostiosoite*

Puhelinnumero

Viesti

Pakolliset kentät ovat merkitty *:llä

Sulje

Pysy kartalla

Tilaa uutiskirjeemme ja saat tietoa tulevaisuuden nousevista ilmiöistä sekä tulevista tapahtumista.