The important thing is not how much we don’t know,
as how wrong we are in what we think we do know.

Mark Twain

Näkökulmia energia-alan ja sähkökaupan disruptioihin – Vievätkö alan ohjaus ja toimialaliukumat tulonmuodostuksen ja kilpailukentän murrokseen?

Nette Lehtinen, Managing Consultant|sunnuntai, 12 maaliskuu 2017

Energia-ala odottaa disruptioita, ja matala sähkönhinta yhdistettynä hintavolatiliteetin kasvuun on jo täällä. Sähkökaupassa asiakaskäyttäytyminen on kuitenkin vielä iso kysymysmerkki – nukkuvatko vähittäisasiakkaat myös jatkossa? Skenaariot auttavat tukemaan strategista päätöksentekoa ja varautumaan erilaisiin tulevaisuuksiin alalla, jossa pitkän aikavälin investoinnit ovat kriittisiä.

Tehovaje ja hintavolatiliteetti edellyttävät toimenpiteitä

Poliittinen ohjaus ja pitkään jatkunut matala sähkönhinta ovat muuttaneet perinteisten sähkö- ja energiayhtiöiden tulonmuodostusta ja kilpailuasemaa. Samalla kun sähkön kysyntä laskee, tehon merkitys kasvaa. Energia-alan toimijoiden on varauduttava uusiutuvan tuotannon, ja pidemmällä aikavälillä mahdollisesti myös hajautetun pientuotannon lisääntymiseen ja niiden synnyttämään sähkönhinnan volatiliteetin kasvuun sekä arvoketjun muutoksiin. Tuotantorakenteen muutos vaatii Suomen tasolla reaaliaikaisen tiedonvaihdon kehittämistä, vahvaa tasehallintaa ja mahdollisesti myös jonkinlaiseen tehon ja jouston huomioivaan kapasiteettimarkkinamalliin siirtymistä.

Asiakastiedon avautuminen voi tuoda alalle uusia toimijoita

Vaatimukset tiedon avoimuudesta ja sähköisten palvelujen kehittämisestä vahvistuvat myös energia-alalla. Datahubin myötä perinteisten sähköyhtiöiden ja asiakkaiden väliseen rajapintaan voi syntyä kolmansien osapuolten ylläpitämä palvelukerros. Samanlaista kehitystä on nähtävissä esimerkiksi finanssialalla, jossa EU:n maksupalveludirektiivi patistaa pankit avaamaan yhtiön ja asiakkaan välisen tilan kilpailijoille. Sähkökaupan arvoketjussa tapahtuu muutoksia ja toimialaliukumat voivat tuoda kilpailijoilta myös uusilta toimialoilta.

Suomessa uusia energia-alan toimijoita on noussut lähinnä pörssisähkön myynnin ympärille. Toimialojen välisten rajojen hämärtymisestä on kuitenkin merkkejä kansainvälisessä kontekstissa. Google on laajentunut kodin automaatioon ja energiatekniikkaan, ja Marks & Spencer on Isossa-Britanniassa lähtenyt mukaan sähkönmyyntiin. Euroopassa myös jotkut teleoperaattorit ovat alkaneet myydä kannattavasti sähköä. Pidemmällä aikavälillä arvoketju voi muuttua myös kotitalouksien, yritysten tai yhteisöjen välisten mikroverkkojen ja blockchain-teknologian vaikutuksesta.

Ovatko hinta ja helppous ainoita asiakkaita kiinnostavia asioita vai muuttaako automaatisoitu IoT palvelujen kysynnän logiikkaa?

Alan muutoksista huolimatta sähkö on ollut pitkään matalan huomioarvon tuote ja nukkuvien asiakkaiden osuus on yhä suuri. Pystyvätkö sähköyhtiöt luomaan aidosti kuluttajia kiinnostavia ja kilpailuetua luovia tuotteita ja palveluja, joista kuluttajat ovat myös valmiita maksamaan? Palveluita ei kannata kehittää, jos niille ei ole kysyntää. Asiakasymmärrys on myös energia-alalla keskeinen lähtökohta asiakasarvon tuottamiselle, uusien kasvumahdollisuuksien tunnistamiselle ja käyttäjälähtöiselle tarjoaman kehittämiselle.

Vielä tällä hetkellä palvelukehityksen avaintekijöitä vaikuttavat olevan yksinkertaisuus, helppous, vaivattomuus ja edullisuus. Jos sähkö tulee tulevaisuudessa lähemmäs kuluttajaa, myös muut arvot kuten laajempien palvelukokonaisuuksien tarve, kestävyys tai statuskysymykset voivat ohjata kuluttajia nykyistä enemmän. Palvelujen liikevaihtopotentiaali on vielä usein kysymysmerkki, mutta ainakin ne toimivat asiakkaan sitouttamisessa ja brändäyksessä.

Pysyvän kilpailuedun saavuttaminen on entistä vaikeampaa

Tilanne vaatii strategista uudistumista eli strategian ja liiketoimintamallien uudistamista ennakoiden tai nopeasti reagoiden eikä vasta pakon edessä. Energiayhtiöiden keskeisenä haasteena on tehdä pitkän aikavälin investointeja ja säilyttää samalla strateginen liikkumavapaus.  Teknologiat, asiakaskäyttäytyminen, digitaaliset alustat sekä poliittiset painotukset toimitusvarmuuden, taloudellisuuden ja ilmastopolitiikan välillä voivat muuttua, mutta energiayhtiöiden on tehtävä strategisia valintoja ja luotava toimivat varautumissuunitelmat erilaisten skenaarioiden toteutumisen varalle.

 

nette2

Nette Lehtinen
Managing Consultant

Top

Amiedu ja Capful tukena organisaatioiden muutoskyvykkyyden kasvattamisessa

Kimmo Kivinen|tiistai, 15 marraskuu 2016

Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti, eikä tämän päivän strategia toimi huomisen toimintaympäristössä. Strategian lisäksi myös osaaminen vaatii päivittämistä, sillä tämän päivän kyvykkyyksillä ei voida toteuttaa menestyksellä huomisen strategiaa. Amiedu ja Capful tukevat organisaatioita muutoskyvykkyyden kasvattamisessa skenaario- ja strategiatyöllä, osaamisten tunnistamisella ja muutoksen hallinnan ohjelmilla.

amiedu-artikkeli-2016_kuva

 

Toimintaympäristön muutosten ennakoinnissa auttaa skenaariotyö, joka on organisaation ulkoisen toimintaympäristön vaihtoehtoisia kehityskulkuja analysoiva lähestymistapa.

Muutokset organisaatioiden ulkoisessa toimintaympäristössä ovat suuria, monimutkaisia ja usein vaikeita hahmottaa, toteaa Capful Oy:n Senior Partner Kimmo Kivinen.

Ne ovat annettuja, ulkoisia tekijöitä, kehityskulkuja ja signaaleja maailmalta, eikä niihin voi vaikuttaa. Niillä on kuitenkin suuri vaikutus organisaatioiden tulevaisuuden menestymiseen. Skenaariotyössä analysoimme erilaisia, vaihtoehtoisia ulkoisen toimintaympäristön kehityskulkuja, muutostekijöitä ja nykytilaa organisaation näkökulmasta. Tulosten pohjalta pystymme selkiyttämään näkymää ja luomaan strategisia vaihtoehtoja, joista yritys voi valita.

Capful tukee yrityksiä strategiaprosessissa aina tulevaisuuslähtöisen strategian, vision ja tavoitteiden laatimisesta sen toimeenpanoon ja ulkoisen toimintaympäristön seurantaan. Asiakkaita on keskisuurista ja pörssiyrityksistä ministeriöihin, kuntiin ja monikansallisiin organisaatioihin asti.

Kun uudet strategiset tavoitteet ovat näkyvillä, tarvitaan myös osaamisen kehittämistä tulevan strategian toteuttamista varten, Amiedun avainasiakaspäällikkö Mirja Kautiainen toteaa.

Kartoitamme osaamiset kaikilla tasoilla: aloitamme organisaation tarvitsemista ydinosaamisista, ja viemme ne yksikkökohtaisiin osaamisiin ja yksilöiden tehtäväkuviin. Osaamiset määritellään nimenomaan tulevaisuuden näkökulmaan, ne eivät ole tämän päivän tarpeita. Sen vuoksi löydetään usein uusia ydinosaamisen alueita ja tehtäväkuvia.

Emme voi tarkastella tulevaa osaamista ilman ymmärrystä siitä, mitä maailmassa on tapahtumassa ja miksi uutta osaamista tarvitaan, jatkaa Kimmo Kivinen.

Skenaariotyö luo ymmärryksen ja motivaation osaamisenkin kehittämiseen.

Ilman muutoksenhallintaa muutos on kaaos

Osaamisten tunnistamisen lisäksi muutoksessa on tärkeää myös muutoksen kokonaishallinta ja viestintä.

Muutoksessa on tärkeää priorisoida, mistä lähdetään liikkeelle, sillä muutoin muutos on kaaos, Mirja Kautiainen korostaa. Viemme muutosta projektimaisesti eteenpäin siten, että ensin priorisoimme muutoksen tavoitteet ja ensimmäiset tehtävät, ja rakennamme tavoitteisiin pohjautuvan muutoksen hallinnan ohjelman. Silloin saamme muutoksen tekijöille selkeän kuvan siitä, mitä muutos sisältää, ja kaikki viestivät asiasta samalla tavoin.

Muutosta voi ja kannattaa ennakoida skenaariotyön avulla. Organisaatioiden tulisi kasvattaa muutoskyvykkyyttään jo ennen kuin muutokset ovat konkreettisia, ja valmistautua niihin, Mirja Kautiainen neuvoo.

Ettei jäätäisi odottamaan, että mitä tapahtuu, vaan asioita ja vaihtoehtoja pystyisi miettimään ja viemään aktiivisesti eteenpäin. Jos menemme tähän tai tuohon suuntaan, niin mitä se tarkoittaa, ja toisaalta hahmottaa mihin suuntaan voimme ylipäätään lähteä. Silloin saadaan jo paljon kiinni niistä toimenpiteistä, mitä muutos edellyttää organisaatiolta. Samalla voi tehdä ennakoivaa henkilöstösuunnittelua.

Amiedu seuraa osaamisen ja strategian toteutumista, ja Capful toimintaympäristön tapahtumia ja niiden vaikutusta strategiaan.

Seurannan ansiosta organisaatiolla säilyy koko ajan muutoksen punainen lanka, liikutaan järkevällä syklillä ja samaan suuntaan, Mirja Kautiainen toteaa.

Skenaariotyöstä tukea myös henkilöstön sitouttamiseen muutokseen

Henkilöstön edustajat on hyvä saada mukaan prosessiin mahdollisimman aikaisin.

Kun koko organisaatio on mukana tulevaisuuden pohdinnassa, sillä on sitouttava vaikutus. Organisaation jäsenten kyvyssä hyväksyä muutos ja sen tarve on usein kyse siitä, ovatko he saaneet itse käsitellä asiaa. Se on edellytys sille, että alkaako muutos edes tapahtua, Kimmo Kivinen valottaa. Tilanne on ihan erilainen, kun ihmisille on tullut ymmärrys, että eihän meitä ole edes olemassa jos jatkamme näin, että tällä nykyisellä tavalla ei ole mitään mahdollisuuksia pärjätä kilpailussa.

Osaamisen tunnistaminen ja liiketoimintasuunnitelmat pitäisi aina kytkeä yhteen.Liiketoimintasuunnitelmista puuttuu usein osaamisen tunnistaminen: se, mitä tämä meiltä oikeasti vaatii. Ja koska osaamisia ei kasvateta hetkessä, niin organisaatiolla pitäisi olla osaamisen kehittämisen suunnitelma, Mirja Kautiainen toteaa.

Myös kilpailutekijät ja omat kriittiset menestystekijät pitäisi ehdottomasti huomioida, sillä kilpailutilanteet ovat entistä haastavampia, ja kuluttajien vaatimukset muuttuvat. Skenaariotyö sopii tähänkin tarkasteluun. Sen kautta kasvatetaan myös ymmärrystä siitä, miksi tehdään joitain asioita.

Skenaario- ja strategiatyöskentely, osaamisten tunnistaminen ja muutoksenhallintaohjelmat tarjoavat kaivattua tukea johdon työskentelylle ja päätösten tekoon. Johto joutuu myös perustelemaan päätöksiään eri sidosryhmille.

Kun tulevaisuuden haasteet ovat suuria ja vaikeita, niin moni päättäjä haluaa tukea päätöksilleen: analyysejä ja vaihtoehtoja tulevasta näkymästä, ja miten tätä näkymää viedään eteenpäin. Olen kokenut, että pystymme tukemaan hyvin tällaisten isojen prosessien läpiviennissä, Mirja Kautiainen kertoo.

 

Teksti: Raija Törnvall
Kuvat: Juri Puhakka

Alkuperäinen artikkeli julkaistu: Amicase 11/2016 

Top

Nimi*

Yritys

Sähköpostiosoite*

Puhelinnumero

Viesti

Pakolliset kentät ovat merkitty *:llä

Sulje