Uudenmaan tulevaisuusskenaarioille on runsaasti kysyntää

|maanantai, 26 maaliskuu 2018

Blogikirjoitus on julkaistu alunperin Uudenmaan liiton nettisivuilla.

Uudenmaan tulevaisuustarkastelussa laaditut skenaariot ovat herättäneet viime aikoina runsaasti kiinnostusta niin Uudellamaalla kuin muuallakin Suomessa, jopa EU:n alueiden komiteaa ja EU:n tutkimuskeskusta myöten. Skenaariot ovat kuvauksia Uudenmaan toimintaympäristön vaihtoehtoisista tulevaisuuksista ja ne ulottuvat aina vuoteen 2050 asti.

Uudenmaan liitossa tulevaisuustarkastelua on hyödynnetty Uusimaa-ohjelma 2.0:n ja Uusimaa-kaava 2050:n valmistelussa sekä uuden maakunnan strategisessa suunnittelussa.

− Pitkälle tulevaisuuteen katsovien skenaarioiden avulla ei ennusteta tulevaisuutta, vaan ennakoidaan sitä. Skenaariotyön tarkoituksena on lisätä ymmärrystä muutosajureista, trendeistä sekä uusista nousevista ilmiöistä ja niiden mahdollisista kehitysvaihtoehdoista, sanoo Uudenmaan liiton erityisasiantuntija Liisa Hyttinen.

− Skenaariotyöskentelyn aikana käydyt keskustelut ja niistä oppiminen ovat monesti tärkein osa prosessia, joka laajentaa osallistujien ymmärrystä tulevaisuudesta sekä lisää näkemyksellisyyttä. Sen myötä myös osallistujien reagointikyky ja muutosvalmius paranevat. Yksikään skenaarioista ei toteudu sellaisenaan, sillä tulevaisuuden kehityskulut ovat aina yhdistelmiä eri vaihtoehdoista, hän täsmentää.

Skenaarioita hyödyntävät lukuisat tahot

Uudenmaan skenaariotyössä toimintaympäristön kehitystä analysoitiin koko maakunnan tasolla. Prosessi nosti esiin laajoja ja voimakkaitakin kehityskulkuja, jotka kyseenalaistavat entistä enemmän perinteisiä toimintatapojamme.

Tarkastelu toteutettiin Uudenmaan liiton, Capful Oy:n sekä alueen asiantuntijoiden yhteistyönä. Capful on skenaario- ja strategiatyöhön erikoistunut liikkeenjohdon konsulttitoimisto. Sen asiakkaina on suomalaisia ja kansainvälisiä yrityksiä sekä julkishallinnon toimijoita.

– Uudenmaan skenaarioita on sittemmin käytetty usean kaupungin ja kunnan strategia- ja skenaariotöiden pohjana. Myös monet organisaatiot ovat jatkohyödyntäneet niitä omissa skenaariotöissään, kertoo Capfulin Senior Partner Kimmo Kivinen.

Skenaarioita on hyödynnetty esimerkiksi Nurmijärven, Sipoon ja Lahden kaupunki- ja kuntastrategioiden valmistelussa. Helsingin seudun kauppakamarin skenaariotarkastelulla pohjustettiin kauppakamarin vaikuttamistyön seudullista visiota. Tilastokeskus puolestaan testasi toimintaansa skenaarioiden näkökulmasta prosessilla, jossa huomioitiin asiakkaat, tuotteet ja palvelut, henkilöstö ja osaaminen sekä sisäiset prosessit.

Porvoossa vuorostaan pohdittiin skenaarioiden vaikutuksia kevyemmin johdon strategiavalmennuksen yhteydessä. Kaikissa näissä töissä alkuperäisiä skenaarioita kuvattiin huomattavasti yksityiskohtaisemmin esimerkiksi kuntalaisten näkökulmasta.

Kivinen jatkaa kertomalla, että Uudenmaan skenaarioiden logiikkaa ja kuvauksia hyödynnetään seuraavaksi Keski-Suomen skenaariotyössä sekä yhteispohjoismaisessa nuorten mielenterveyden kehitystä hahmottavassa skenaariotyössä.

Capfulin skenaariomenetelmää on sittemmin jatkokehitetty konsistenssianalyysiin ja matemaattisiin algoritmeihin perustuen.

– Käytimme uutta skenaariomenetelmäämme juuri valmistuvissa Suomen huoltovarmuuden skenaarioissa. Laskimme kaikkiaan yli miljoona eri skenaariovaihtoehtoa, joista valitsimme viisi hyvin erityyppistä skenaariota jatkotyöstettäväksi. Uusi menetelmä auttoi tunnistamaan huoltovarmuustoiminnan kannalta yhden hyvin uudentyyppisen skenaarion, joka olisi voinut muutoin jäädä kokonaan huomiotta, Kivinen summaa.

Lue lisää Uudenmaan tulevaisuustarkastelusta.

Lisätietoja Uudenmaan tulevaisuusskenaarioista antaa Kimmo Kivinen puh. 050 540 9446, kimmo.kivinen(at)capful.fi.

kimmo

Kimmo Kivinen
Senior Partner

 

Top

Amiedu ja Capful tukena organisaatioiden muutoskyvykkyyden kasvattamisessa

Kimmo Kivinen|tiistai, 15 marraskuu 2016

Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti, eikä tämän päivän strategia toimi huomisen toimintaympäristössä. Strategian lisäksi myös osaaminen vaatii päivittämistä, sillä tämän päivän kyvykkyyksillä ei voida toteuttaa menestyksellä huomisen strategiaa. Amiedu ja Capful tukevat organisaatioita muutoskyvykkyyden kasvattamisessa skenaario- ja strategiatyöllä, osaamisten tunnistamisella ja muutoksen hallinnan ohjelmilla.

amiedu-artikkeli-2016_kuva

Teksti: Raija Törnvall
Kuva: Jari Puhakka

Toimintaympäristön muutosten ennakoinnissa auttaa skenaariotyö, joka on organisaation ulkoisen toimintaympäristön vaihtoehtoisia kehityskulkuja analysoiva lähestymistapa.

Muutokset organisaatioiden ulkoisessa toimintaympäristössä ovat suuria, monimutkaisia ja usein vaikeita hahmottaa, toteaa Capful Oy:n Senior Partner Kimmo Kivinen.

Ne ovat annettuja, ulkoisia tekijöitä, kehityskulkuja ja signaaleja maailmalta, eikä niihin voi vaikuttaa. Niillä on kuitenkin suuri vaikutus organisaatioiden tulevaisuuden menestymiseen. Skenaariotyössä analysoimme erilaisia, vaihtoehtoisia ulkoisen toimintaympäristön kehityskulkuja, muutostekijöitä ja nykytilaa organisaation näkökulmasta. Tulosten pohjalta pystymme selkiyttämään näkymää ja luomaan strategisia vaihtoehtoja, joista yritys voi valita.

Capful tukee yrityksiä strategiaprosessissa aina tulevaisuuslähtöisen strategian, vision ja tavoitteiden laatimisesta sen toimeenpanoon ja ulkoisen toimintaympäristön seurantaan. Asiakkaita on keskisuurista ja pörssiyrityksistä ministeriöihin, kuntiin ja monikansallisiin organisaatioihin asti.

Kun uudet strategiset tavoitteet ovat näkyvillä, tarvitaan myös osaamisen kehittämistä tulevan strategian toteuttamista varten, Amiedun avainasiakaspäällikkö Mirja Kautiainen toteaa.

Kartoitamme osaamiset kaikilla tasoilla: aloitamme organisaation tarvitsemista ydinosaamisista, ja viemme ne yksikkökohtaisiin osaamisiin ja yksilöiden tehtäväkuviin. Osaamiset määritellään nimenomaan tulevaisuuden näkökulmaan, ne eivät ole tämän päivän tarpeita. Sen vuoksi löydetään usein uusia ydinosaamisen alueita ja tehtäväkuvia.

Emme voi tarkastella tulevaa osaamista ilman ymmärrystä siitä, mitä maailmassa on tapahtumassa ja miksi uutta osaamista tarvitaan, jatkaa Kimmo Kivinen.

Skenaariotyö luo ymmärryksen ja motivaation osaamisenkin kehittämiseen.

Ilman muutoksenhallintaa muutos on kaaos

Osaamisten tunnistamisen lisäksi muutoksessa on tärkeää myös muutoksen kokonaishallinta ja viestintä.

Muutoksessa on tärkeää priorisoida, mistä lähdetään liikkeelle, sillä muutoin muutos on kaaos, Mirja Kautiainen korostaa. Viemme muutosta projektimaisesti eteenpäin siten, että ensin priorisoimme muutoksen tavoitteet ja ensimmäiset tehtävät, ja rakennamme tavoitteisiin pohjautuvan muutoksen hallinnan ohjelman. Silloin saamme muutoksen tekijöille selkeän kuvan siitä, mitä muutos sisältää, ja kaikki viestivät asiasta samalla tavoin.

Muutosta voi ja kannattaa ennakoida skenaariotyön avulla. Organisaatioiden tulisi kasvattaa muutoskyvykkyyttään jo ennen kuin muutokset ovat konkreettisia, ja valmistautua niihin, Mirja Kautiainen neuvoo.

Ettei jäätäisi odottamaan, että mitä tapahtuu, vaan asioita ja vaihtoehtoja pystyisi miettimään ja viemään aktiivisesti eteenpäin. Jos menemme tähän tai tuohon suuntaan, niin mitä se tarkoittaa, ja toisaalta hahmottaa mihin suuntaan voimme ylipäätään lähteä. Silloin saadaan jo paljon kiinni niistä toimenpiteistä, mitä muutos edellyttää organisaatiolta. Samalla voi tehdä ennakoivaa henkilöstösuunnittelua.

Amiedu seuraa osaamisen ja strategian toteutumista, ja Capful toimintaympäristön tapahtumia ja niiden vaikutusta strategiaan.

Seurannan ansiosta organisaatiolla säilyy koko ajan muutoksen punainen lanka, liikutaan järkevällä syklillä ja samaan suuntaan, Mirja Kautiainen toteaa.

Skenaariotyöstä tukea myös henkilöstön sitouttamiseen muutokseen

Henkilöstön edustajat on hyvä saada mukaan prosessiin mahdollisimman aikaisin.

Kun koko organisaatio on mukana tulevaisuuden pohdinnassa, sillä on sitouttava vaikutus. Organisaation jäsenten kyvyssä hyväksyä muutos ja sen tarve on usein kyse siitä, ovatko he saaneet itse käsitellä asiaa. Se on edellytys sille, että alkaako muutos edes tapahtua, Kimmo Kivinen valottaa. Tilanne on ihan erilainen, kun ihmisille on tullut ymmärrys, että eihän meitä ole edes olemassa jos jatkamme näin, että tällä nykyisellä tavalla ei ole mitään mahdollisuuksia pärjätä kilpailussa.

Osaamisen tunnistaminen ja liiketoimintasuunnitelmat pitäisi aina kytkeä yhteen.Liiketoimintasuunnitelmista puuttuu usein osaamisen tunnistaminen: se, mitä tämä meiltä oikeasti vaatii. Ja koska osaamisia ei kasvateta hetkessä, niin organisaatiolla pitäisi olla osaamisen kehittämisen suunnitelma, Mirja Kautiainen toteaa.

Myös kilpailutekijät ja omat kriittiset menestystekijät pitäisi ehdottomasti huomioida, sillä kilpailutilanteet ovat entistä haastavampia, ja kuluttajien vaatimukset muuttuvat. Skenaariotyö sopii tähänkin tarkasteluun. Sen kautta kasvatetaan myös ymmärrystä siitä, miksi tehdään joitain asioita.

Skenaario- ja strategiatyöskentely, osaamisten tunnistaminen ja muutoksenhallintaohjelmat tarjoavat kaivattua tukea johdon työskentelylle ja päätösten tekoon. Johto joutuu myös perustelemaan päätöksiään eri sidosryhmille.

Kun tulevaisuuden haasteet ovat suuria ja vaikeita, niin moni päättäjä haluaa tukea päätöksilleen: analyysejä ja vaihtoehtoja tulevasta näkymästä, ja miten tätä näkymää viedään eteenpäin. Olen kokenut, että pystymme tukemaan hyvin tällaisten isojen prosessien läpiviennissä, Mirja Kautiainen kertoo.

Alkuperäinen artikkeli julkaistu: Amicase 11/2016 

Top

Nimi*

Yritys

Sähköpostiosoite*

Puhelinnumero

Viesti

Pakolliset kentät ovat merkitty *:llä

Sulje