Huoltovarmuuden skenaariot 2030 -raportista uutisoitu laajasti

Kimmo Kivinen, Senior Partner|perjantai, 4 toukokuu 2018

Vastikään julkaistu Huoltovarmuuden skenaariot 2030 -raportti on saanut paljon huomiota mediassa (esim. Verkkouutiset ja Iltalehti). Huoltovarmuuden skenaariot 2030 -projektissa tunnistettiin mahdollisia kehityskulkuja erityisesti konfliktoituvan ja digitalisoituvan maailman näkökulmasta. Skenaariot laadittiin yhteistyönä Huoltovarmuusorganisaation ja Capfulin kanssa syksyllä 2017. Projektiin osallistui myös laaja joukko eri alojen asiantuntijoita.

Huoltovarmuuden toimintaympäristön epävarmuus on lisääntynyt globaalissa digitalisaation muokkaamassa verkostotaloudessa. Keskinäisriippuvuudet, uudet toimintamallit ja teknologiat luovat ennennäkemättömiä haasteita ja toisaalta merkittäviä mahdollisuuksia yhteiskunnan toiminnan turvaamiselle. Samaan aikaan muutosten ennakoinnista ja niihin varautumisesta on tullut entistä keskeisempi osa yhteiskunnan ja organisaatioiden jatkuvuudenhallintaa. Syksyn 2017 aikana laadittiin Huoltovarmuusorganisaation ja Capfulin yhteistyönä laadittiin uudet Huoltovarmuuden skenaariot, jotka toimivat lähtökohtana huoltovarmuuspäätöksen asettamisessa sekä tulevassa toimintaympäristön seurannassa. Työhön osallistui myös laaja joukko eri alojen asiantuntijoita.

Projektissa hyödynnettiin Capfulin kehittämää Scenario Builder -työkalua, jonka avulla tunnistettiin sisäisesti johdonmukaisimmat ja loogisimmat skenaariot kaikkiaan yli miljoonasta erilaisesta skenaariovaihtoehdosta. Projektin tuloksena syntyi viisi skenaariota: Globaali keskinäisriippuvuus, Aseellinen valtapolitiikka, Blokkiutuminen ja hybridivaikuttaminen, Teknologinen maailmanjärjestys ja Idän dominanssi.

Kuva 1. Scenario Builder -työkalun avulla tunnistettiin kaikkiaan yli miljoona erilaista skenaariovaihtoehtoa. Oheisessa kuvassa näkyy tuhat sisäisesti loogisinta ja johdonmukaisinta skenaariota. Näiden joukosta haettiin eriytyviä skenaarioryhmiä eli ”saaria”, joista poimittiin jatkotyöstettäväksi erilaisia skenaariovaihtoehtoja.

 

1. Globaali keskinäisriippuvuus

Kehittyvien maiden rahoituskriisi paljastaa johtavien kehittyvien maiden talousjärjestelmien heikkoudet, mikä vahvistaa lännen asemaa vakaana turvasatamana. Konfliktien ja katastrofien kustannukset käyvät kalliiksi ja ajavat valtiot tiiviimpään yhteistyöhön. Kansainvälisten instituutioiden rooli vahvistuu. Lohkoketjuteknologiaan perustuvat sovellukset luovat uusia toimintamalleja ja lisäävät luottamusta.

Kansainväliset konfliktit ja muuttoliikkeet saadaan osittain hallintaan ja EU:n sisäinen yhteistyö tiivistyy. EU-maiden asema Natossa kasvaa ja myös Suomi liittyy Natoon, samalla EU:n rooli maailmanpolitiikassa kasvaa. Kansainvälinen sääntely lisääntyy, ympäristö- ja ilmastopolitiikka tiukentuvat länsimaiden toimiessa kansainvälisen sopimisen vetureina. Kiinassa yhteiskunnalliset ongelmat kuitenkin kasvavat ja maailmantalouden kasvu hidastuu.

 

2. Aseellinen valtapolitiikka

Vaikeutuneet ilmasto-olosuhteet ja laajentuneet aseelliset konfliktit luovat ennennäkemättömiä väestöliikkeitä ja jopa kansojenvaelluksia Itä-Afrikasta ja Lähi-idästä Eurooppaan aina Suomea myöten. Valtiot sulkeutuvat nationalistisen ja protektionistisen ajattelun myötä ja irtiotot kansainvälisistä sopimuksista yleistyvät. Lähi-idän, Pohjois-Korean ja Itä-Ukrainan konfliktit kärjistyvät.
Maailma ajautuu konflikteihin ja valtapolitiikan aikaan ja valtioiden suvereniteettia uhkaavat toimet lisääntyvät. Puolustusyhteisöllinen liittoutuminen jakaa valtioita eri leireihin ja myös Suomi liittyy Natoon.

Massiiviset muuttoliikkeet lisäävät kulttuurisia yhteentörmäyksiä, jotka toimivat alustana laajalle ja järjestäytyneelle terrorismille. EU jää puolustusliittoumien ja valtioiden intressien jalkoihin. Itämeren meriliikenne hankaloituu, mikä aiheuttaa ongelmia alueella käytävään kauppaan ja esimerkiksi energian toimittamiseen. Myös arktinen alue, keskeiset logistiset reitit ja avaruusvarustelu toimivat valtapolitiikan areenoina. Turvallisuuspoliittinen tilanne ja kyberriskit vähentävät valtioiden välistä tiedon jakamista ja yhteistyötä.

 

3. Blokkiutuminen ja hybridivaikuttaminen

Kansallisiin intresseihin perustava politiikka heikentää kansainvälistä yhteistyötä ja globaalien sopimusten voima vähenee. Sodan määritelmä hämärtyy ja kyberhyökkäykset lisääntyvät. Valtiot heräävät hybridivaikuttamisen todellisiin riskeihin rajujen hybriditoimien tullessa esiin.

Maailma blokkiutuu toistensa kanssa kilpaileviin alliansseihin. Yhteiskunnalliset, taloudelliset ja arvoihin liittyvät erot blokkien välillä kasvavat voimakkaasti. Kyberriskeihin liittyviä suojatoimia vahvistetaan ja kriittisiä ICT-järjestelmiä eriytetään blokkien ja kansallisten rajojen sisälle. EU keskittyy sisämarkkinoiden vahvistamiseen ja hybridipuolustusliittouman kehittämiseen.
Informaationvaikuttamisen vuoksi ihmisten luottamus instituutioihin heikkenee ja yhteiskuntia koossa pitävät tekijät hämärtyvät. Tiedon hallitsemiseksi, ulkopuolisen vaikuttamisen estämiseksi ja turvallisuuden lisäämiksi blokit ja/tai valtiot kehittävät omia erillisiä sisäisiä järjestelmiään.

 

4. Teknologinen maailmanjärjestys

Teknologiakehitys kiihtyy entistään. Robotiikka ja tekoäly muuttavat radikaalisti toimintamalleja ja työvoiman tarvetta. Osaajat pärjäävät, mutta heikosti koulutettujen työttömyys kasvaa. Lisääntyvä verkottuminen ja skaalaedut pakottavat järjestelmät globaaleiksi. Globaalit teknologiajätit vahvistavat asemiaan datan ja informaation omistajina.

Kansallisista ratkaisuista siirrytään ylikansallisiin ja julkisista palveluista yksityisiin. Yhä suurempi osa julkisista instituutioista jää nopean teknologiakehityksen vauhdista. Vastuu toimeentulosta ja hyvinvoinnista siirtyy entistä enemmän yhteiskunnilta yksilöille. Elinkeinoelämä keskittyy suurille toimijoille, mutta samalla työ ja tuotanto hajaantuvat teknologioiden ja alustatalouden mahdollistamana.

Kaupunkien merkitys suhteessa valtioihin kasvaa ja globaalit geopoliittiset painopisteet keskittyvät teknologiakeskuksiin ympäri maailmaa. Digitalisaation, automaation ja robotiikan integroituminen kaikkeen mahdollistaa tekoälyn ylivertaisuuden suhteessa ihmisten päättelykykyyn. Teknologian tuottamat pääomat keskittyvät ja alueiden ja ihmisten väliset erot kasvavat.

 

5. Idän dominanssi

Kiinan hallussaan pitämien luonnonresurssien ja harvinaisten raaka-aineiden arvo kasvaa teknologioiden lisätessä niiden kulutusta. Kiinan ja nousevien Aasian talouksien kilpailukyky vahvistuu. Yhdysvalloista lähtevä pörssikurssien romahdus ja kiinteistökuplan puhkeaminen ravistelevat länttä. Protektionismi, velkaantuminen ja sisäiset poliittiset ongelmat heikentävät monia länsimaita.

Kiina, Venäjä ja islamilaiset valtiot löytävät yhteisen tahtotilan lännen dominanssin murtamiseksi. Perinteistä demokratiaa pidetään toimimattomana, jäykkänä ja jopa vaarallisena. Länsimaiset arvot ja yhteiskuntamallit eivät enää toimi kansainvälisen toiminnan perustana. EU:n yhtenäisyys vähenee ja sen vaikutusvalta heikkenee. Suomi identifioi itsensä puolueettomaksi väyläksi idän ja lännen välissä.

Aasialaiset investoinnit Eurooppaan kasvavat ja mukana on strategisesti merkittäviä kohteita. Kiinalaisrahoitteiset infrastruktuurihankkeet yhdistävät Euraasian ja Pohjoisen meritien logistinen merkitys kasvaa. Talouden, yritysmaailman ja politiikan painopiste siirtyy itään ja länsimaiden valtakausi maailmanpolitiikassa ja maailmantaloudessa päättyy.

 

Lue laaja Huoltovarmuuden skenaariot 2030 -raportti.
Lue Huoltovarmuuden skenaariot 2030 -tiivistelmä.
Lue lisää projektista Huoltovarmuuskeskuksen verkkosivuilta.

kimmo

Kimmo Kivinen
Senior Partner

Top

Amiedu ja Capful tukena organisaatioiden muutoskyvykkyyden kasvattamisessa

Kimmo Kivinen|tiistai, 15 marraskuu 2016

Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti, eikä tämän päivän strategia toimi huomisen toimintaympäristössä. Strategian lisäksi myös osaaminen vaatii päivittämistä, sillä tämän päivän kyvykkyyksillä ei voida toteuttaa menestyksellä huomisen strategiaa. Amiedu ja Capful tukevat organisaatioita muutoskyvykkyyden kasvattamisessa skenaario- ja strategiatyöllä, osaamisten tunnistamisella ja muutoksen hallinnan ohjelmilla.

amiedu-artikkeli-2016_kuva

Teksti: Raija Törnvall
Kuva: Jari Puhakka

Toimintaympäristön muutosten ennakoinnissa auttaa skenaariotyö, joka on organisaation ulkoisen toimintaympäristön vaihtoehtoisia kehityskulkuja analysoiva lähestymistapa.

Muutokset organisaatioiden ulkoisessa toimintaympäristössä ovat suuria, monimutkaisia ja usein vaikeita hahmottaa, toteaa Capful Oy:n Senior Partner Kimmo Kivinen.

Ne ovat annettuja, ulkoisia tekijöitä, kehityskulkuja ja signaaleja maailmalta, eikä niihin voi vaikuttaa. Niillä on kuitenkin suuri vaikutus organisaatioiden tulevaisuuden menestymiseen. Skenaariotyössä analysoimme erilaisia, vaihtoehtoisia ulkoisen toimintaympäristön kehityskulkuja, muutostekijöitä ja nykytilaa organisaation näkökulmasta. Tulosten pohjalta pystymme selkiyttämään näkymää ja luomaan strategisia vaihtoehtoja, joista yritys voi valita.

Capful tukee yrityksiä strategiaprosessissa aina tulevaisuuslähtöisen strategian, vision ja tavoitteiden laatimisesta sen toimeenpanoon ja ulkoisen toimintaympäristön seurantaan. Asiakkaita on keskisuurista ja pörssiyrityksistä ministeriöihin, kuntiin ja monikansallisiin organisaatioihin asti.

Kun uudet strategiset tavoitteet ovat näkyvillä, tarvitaan myös osaamisen kehittämistä tulevan strategian toteuttamista varten, Amiedun avainasiakaspäällikkö Mirja Kautiainen toteaa.

Kartoitamme osaamiset kaikilla tasoilla: aloitamme organisaation tarvitsemista ydinosaamisista, ja viemme ne yksikkökohtaisiin osaamisiin ja yksilöiden tehtäväkuviin. Osaamiset määritellään nimenomaan tulevaisuuden näkökulmaan, ne eivät ole tämän päivän tarpeita. Sen vuoksi löydetään usein uusia ydinosaamisen alueita ja tehtäväkuvia.

Emme voi tarkastella tulevaa osaamista ilman ymmärrystä siitä, mitä maailmassa on tapahtumassa ja miksi uutta osaamista tarvitaan, jatkaa Kimmo Kivinen.

Skenaariotyö luo ymmärryksen ja motivaation osaamisenkin kehittämiseen.

Ilman muutoksenhallintaa muutos on kaaos

Osaamisten tunnistamisen lisäksi muutoksessa on tärkeää myös muutoksen kokonaishallinta ja viestintä.

Muutoksessa on tärkeää priorisoida, mistä lähdetään liikkeelle, sillä muutoin muutos on kaaos, Mirja Kautiainen korostaa. Viemme muutosta projektimaisesti eteenpäin siten, että ensin priorisoimme muutoksen tavoitteet ja ensimmäiset tehtävät, ja rakennamme tavoitteisiin pohjautuvan muutoksen hallinnan ohjelman. Silloin saamme muutoksen tekijöille selkeän kuvan siitä, mitä muutos sisältää, ja kaikki viestivät asiasta samalla tavoin.

Muutosta voi ja kannattaa ennakoida skenaariotyön avulla. Organisaatioiden tulisi kasvattaa muutoskyvykkyyttään jo ennen kuin muutokset ovat konkreettisia, ja valmistautua niihin, Mirja Kautiainen neuvoo.

Ettei jäätäisi odottamaan, että mitä tapahtuu, vaan asioita ja vaihtoehtoja pystyisi miettimään ja viemään aktiivisesti eteenpäin. Jos menemme tähän tai tuohon suuntaan, niin mitä se tarkoittaa, ja toisaalta hahmottaa mihin suuntaan voimme ylipäätään lähteä. Silloin saadaan jo paljon kiinni niistä toimenpiteistä, mitä muutos edellyttää organisaatiolta. Samalla voi tehdä ennakoivaa henkilöstösuunnittelua.

Amiedu seuraa osaamisen ja strategian toteutumista, ja Capful toimintaympäristön tapahtumia ja niiden vaikutusta strategiaan.

Seurannan ansiosta organisaatiolla säilyy koko ajan muutoksen punainen lanka, liikutaan järkevällä syklillä ja samaan suuntaan, Mirja Kautiainen toteaa.

Skenaariotyöstä tukea myös henkilöstön sitouttamiseen muutokseen

Henkilöstön edustajat on hyvä saada mukaan prosessiin mahdollisimman aikaisin.

Kun koko organisaatio on mukana tulevaisuuden pohdinnassa, sillä on sitouttava vaikutus. Organisaation jäsenten kyvyssä hyväksyä muutos ja sen tarve on usein kyse siitä, ovatko he saaneet itse käsitellä asiaa. Se on edellytys sille, että alkaako muutos edes tapahtua, Kimmo Kivinen valottaa. Tilanne on ihan erilainen, kun ihmisille on tullut ymmärrys, että eihän meitä ole edes olemassa jos jatkamme näin, että tällä nykyisellä tavalla ei ole mitään mahdollisuuksia pärjätä kilpailussa.

Osaamisen tunnistaminen ja liiketoimintasuunnitelmat pitäisi aina kytkeä yhteen.Liiketoimintasuunnitelmista puuttuu usein osaamisen tunnistaminen: se, mitä tämä meiltä oikeasti vaatii. Ja koska osaamisia ei kasvateta hetkessä, niin organisaatiolla pitäisi olla osaamisen kehittämisen suunnitelma, Mirja Kautiainen toteaa.

Myös kilpailutekijät ja omat kriittiset menestystekijät pitäisi ehdottomasti huomioida, sillä kilpailutilanteet ovat entistä haastavampia, ja kuluttajien vaatimukset muuttuvat. Skenaariotyö sopii tähänkin tarkasteluun. Sen kautta kasvatetaan myös ymmärrystä siitä, miksi tehdään joitain asioita.

Skenaario- ja strategiatyöskentely, osaamisten tunnistaminen ja muutoksenhallintaohjelmat tarjoavat kaivattua tukea johdon työskentelylle ja päätösten tekoon. Johto joutuu myös perustelemaan päätöksiään eri sidosryhmille.

Kun tulevaisuuden haasteet ovat suuria ja vaikeita, niin moni päättäjä haluaa tukea päätöksilleen: analyysejä ja vaihtoehtoja tulevasta näkymästä, ja miten tätä näkymää viedään eteenpäin. Olen kokenut, että pystymme tukemaan hyvin tällaisten isojen prosessien läpiviennissä, Mirja Kautiainen kertoo.

Alkuperäinen artikkeli julkaistu: Amicase 11/2016 

Top

Nimi*

Yritys

Sähköpostiosoite*

Puhelinnumero

Viesti

Pakolliset kentät ovat merkitty *:llä

Sulje

Pysy kartalla

Tilaa uutiskirjeemme ja saat tietoa tulevaisuuden nousevista ilmiöistä sekä tulevista tapahtumista.