Sote muuttaa maakuntaan mutta asukkaat jäävät

Tarja Lumijärvi, Senior Advisor|tiistai, 18 lokakuu 2016

Sote- ja maakuntauudistuksesta puhuttaessa ei juurikaan korosteta sitä, että vaikka keskeinen osa kunnan itsehallinnollisesta toiminnasta häviää, niin asukkaat eivät tule häviämään minnekään. Kuntaan syntyy uudenlainen yhteistyötilanne ja kunnalle edunvalvova rooli niin asukkaiden kuin sidosryhmienkin kanssa suhteessa maakuntaan.

Tuleeko kunnasta jatkossa edunvalvoja, joka ajaa asukkaiden etua suhteessa maakuntaan ja samalla toimii asukkaiden äänitorvena? Onko kunnan roolina kuunnella asukkaita ja varmistaa, että kuntalaisilla on toimivat vaikuttamismahdollisuudet ja arviointivälineitä maakunnan järjestämiin palveluihin?

Kunta toimisi tämän skenaarion mukaan kehittäjä- ja kumppanuusroolissa kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen suuntaan. Tuolloin kriittiset muutostekijät tulevaisuuteen ennakoinnissa olisivat: toimivat yhteistyösuhteet eri toimijoiden kesken, seuranta ja jatkuva neuvonpito sekä kehittäjä- ja kumppanuusroolien vahvistaminen kuntalaisten ja muiden sidosryhmien suuntaan. Kunnan, asukkaiden ja maakunnan neuvottelu- ja seurantayhteys olisi jatkuvaa ja toimivaa. Silloin ratkaisevaa olisi avoin vuorovaikutus ja tiedonkulku.

Kunta edunvalvojana –vaihtoehdon lisäksi on olemassa muitakin tulevaisuuden kuntaskenaarioita kuten Kunta kuolee -vaihtoehto. Entäpä jos näköpiirissä oleva maakuntauudistus onkin alkusoittoa suuremmalle kiihtyvälle muutokselle, jossa kunta hallinnontasona häviää ja jäljelle jäävien kuntapalveluiden järjestämiseen ja tuotantoon tulee kunnan tilalle joukko erilaisia paikallisia yksityisiä ja yhteisöllisiä toimijoita, yhteistyösuhteita ja kumppanuuksia. Silloin eri toimijoiden välinen osaaminen tulisi tapahtua tehokkaasti uudenlaisissa yhteistyöverkostoissa.

On myös esitetty, että sote- ja maakuntauudistus vahvistaa kunnan merkitystä elinvoiman edistäjänä ja kunnilla olisi edelleenkin tärkeä tehtävä ihmisten jokapäiväisen elämän edellytysten luojina. Mielestäni SOTE-uudistus vahvistaa enemmän asukkaiden kuin kuntien merkitystä. Ainoa asia, mikä varmasti säilyy suurten muutostenkin keskellä, on kuntalaiset.

Kukaan ei voi kuitenkaan varmasti sanoa, ovatko näköpiirissä olevat julkisen sektorin rakenteelliset isot muutokset vasta alkusoittoa kiihtyviin muutoksiin. On kuitenkin tärkeää, että kuntakentällä tehdään visio- ja skenaariotyötä. Uuden kuntalainkin mukaan kuntien on tehtävä kuntastrategia. Strategia koskettaa useita eri osapuolia ja sen onnistunut toteutus edellyttää, että sen laadinnassa on mukana laaja joukko kumppaneita.

16.10.2016

 

tarja

Tarja Lumijärvi
Senior Advisor

Top

Amiedu ja Capful tukena organisaatioiden muutoskyvykkyyden kasvattamisessa

Kimmo Kivinen|tiistai, 15 marraskuu 2016

Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti, eikä tämän päivän strategia toimi huomisen toimintaympäristössä. Strategian lisäksi myös osaaminen vaatii päivittämistä, sillä tämän päivän kyvykkyyksillä ei voida toteuttaa menestyksellä huomisen strategiaa. Amiedu ja Capful tukevat organisaatioita muutoskyvykkyyden kasvattamisessa skenaario- ja strategiatyöllä, osaamisten tunnistamisella ja muutoksen hallinnan ohjelmilla.

amiedu-artikkeli-2016_kuva

 

Toimintaympäristön muutosten ennakoinnissa auttaa skenaariotyö, joka on organisaation ulkoisen toimintaympäristön vaihtoehtoisia kehityskulkuja analysoiva lähestymistapa.

Muutokset organisaatioiden ulkoisessa toimintaympäristössä ovat suuria, monimutkaisia ja usein vaikeita hahmottaa, toteaa Capful Oy:n Senior Partner Kimmo Kivinen.

Ne ovat annettuja, ulkoisia tekijöitä, kehityskulkuja ja signaaleja maailmalta, eikä niihin voi vaikuttaa. Niillä on kuitenkin suuri vaikutus organisaatioiden tulevaisuuden menestymiseen. Skenaariotyössä analysoimme erilaisia, vaihtoehtoisia ulkoisen toimintaympäristön kehityskulkuja, muutostekijöitä ja nykytilaa organisaation näkökulmasta. Tulosten pohjalta pystymme selkiyttämään näkymää ja luomaan strategisia vaihtoehtoja, joista yritys voi valita.

Capful tukee yrityksiä strategiaprosessissa aina tulevaisuuslähtöisen strategian, vision ja tavoitteiden laatimisesta sen toimeenpanoon ja ulkoisen toimintaympäristön seurantaan. Asiakkaita on keskisuurista ja pörssiyrityksistä ministeriöihin, kuntiin ja monikansallisiin organisaatioihin asti.

Kun uudet strategiset tavoitteet ovat näkyvillä, tarvitaan myös osaamisen kehittämistä tulevan strategian toteuttamista varten, Amiedun avainasiakaspäällikkö Mirja Kautiainen toteaa.

Kartoitamme osaamiset kaikilla tasoilla: aloitamme organisaation tarvitsemista ydinosaamisista, ja viemme ne yksikkökohtaisiin osaamisiin ja yksilöiden tehtäväkuviin. Osaamiset määritellään nimenomaan tulevaisuuden näkökulmaan, ne eivät ole tämän päivän tarpeita. Sen vuoksi löydetään usein uusia ydinosaamisen alueita ja tehtäväkuvia.

Emme voi tarkastella tulevaa osaamista ilman ymmärrystä siitä, mitä maailmassa on tapahtumassa ja miksi uutta osaamista tarvitaan, jatkaa Kimmo Kivinen.

Skenaariotyö luo ymmärryksen ja motivaation osaamisenkin kehittämiseen.

Ilman muutoksenhallintaa muutos on kaaos

Osaamisten tunnistamisen lisäksi muutoksessa on tärkeää myös muutoksen kokonaishallinta ja viestintä.

Muutoksessa on tärkeää priorisoida, mistä lähdetään liikkeelle, sillä muutoin muutos on kaaos, Mirja Kautiainen korostaa. Viemme muutosta projektimaisesti eteenpäin siten, että ensin priorisoimme muutoksen tavoitteet ja ensimmäiset tehtävät, ja rakennamme tavoitteisiin pohjautuvan muutoksen hallinnan ohjelman. Silloin saamme muutoksen tekijöille selkeän kuvan siitä, mitä muutos sisältää, ja kaikki viestivät asiasta samalla tavoin.

Muutosta voi ja kannattaa ennakoida skenaariotyön avulla. Organisaatioiden tulisi kasvattaa muutoskyvykkyyttään jo ennen kuin muutokset ovat konkreettisia, ja valmistautua niihin, Mirja Kautiainen neuvoo.

Ettei jäätäisi odottamaan, että mitä tapahtuu, vaan asioita ja vaihtoehtoja pystyisi miettimään ja viemään aktiivisesti eteenpäin. Jos menemme tähän tai tuohon suuntaan, niin mitä se tarkoittaa, ja toisaalta hahmottaa mihin suuntaan voimme ylipäätään lähteä. Silloin saadaan jo paljon kiinni niistä toimenpiteistä, mitä muutos edellyttää organisaatiolta. Samalla voi tehdä ennakoivaa henkilöstösuunnittelua.

Amiedu seuraa osaamisen ja strategian toteutumista, ja Capful toimintaympäristön tapahtumia ja niiden vaikutusta strategiaan.

Seurannan ansiosta organisaatiolla säilyy koko ajan muutoksen punainen lanka, liikutaan järkevällä syklillä ja samaan suuntaan, Mirja Kautiainen toteaa.

Skenaariotyöstä tukea myös henkilöstön sitouttamiseen muutokseen

Henkilöstön edustajat on hyvä saada mukaan prosessiin mahdollisimman aikaisin.

Kun koko organisaatio on mukana tulevaisuuden pohdinnassa, sillä on sitouttava vaikutus. Organisaation jäsenten kyvyssä hyväksyä muutos ja sen tarve on usein kyse siitä, ovatko he saaneet itse käsitellä asiaa. Se on edellytys sille, että alkaako muutos edes tapahtua, Kimmo Kivinen valottaa. Tilanne on ihan erilainen, kun ihmisille on tullut ymmärrys, että eihän meitä ole edes olemassa jos jatkamme näin, että tällä nykyisellä tavalla ei ole mitään mahdollisuuksia pärjätä kilpailussa.

Osaamisen tunnistaminen ja liiketoimintasuunnitelmat pitäisi aina kytkeä yhteen.Liiketoimintasuunnitelmista puuttuu usein osaamisen tunnistaminen: se, mitä tämä meiltä oikeasti vaatii. Ja koska osaamisia ei kasvateta hetkessä, niin organisaatiolla pitäisi olla osaamisen kehittämisen suunnitelma, Mirja Kautiainen toteaa.

Myös kilpailutekijät ja omat kriittiset menestystekijät pitäisi ehdottomasti huomioida, sillä kilpailutilanteet ovat entistä haastavampia, ja kuluttajien vaatimukset muuttuvat. Skenaariotyö sopii tähänkin tarkasteluun. Sen kautta kasvatetaan myös ymmärrystä siitä, miksi tehdään joitain asioita.

Skenaario- ja strategiatyöskentely, osaamisten tunnistaminen ja muutoksenhallintaohjelmat tarjoavat kaivattua tukea johdon työskentelylle ja päätösten tekoon. Johto joutuu myös perustelemaan päätöksiään eri sidosryhmille.

Kun tulevaisuuden haasteet ovat suuria ja vaikeita, niin moni päättäjä haluaa tukea päätöksilleen: analyysejä ja vaihtoehtoja tulevasta näkymästä, ja miten tätä näkymää viedään eteenpäin. Olen kokenut, että pystymme tukemaan hyvin tällaisten isojen prosessien läpiviennissä, Mirja Kautiainen kertoo.

 

Teksti: Raija Törnvall
Kuvat: Juri Puhakka

Alkuperäinen artikkeli julkaistu: Amicase 11/2016 

Top

Nimi*

Yritys

Sähköpostiosoite*

Puhelinnumero

Viesti

Pakolliset kentät ovat merkitty *:llä

Sulje